niskapoimu ultra
- Ketjun aloittaja helmimeri
- Aloituspäivämäärä
Täällä myös ultra takana ja kaikki hyvin. Oli niin kova meno päällä, että lääkäri jo pyysi kaveria välillä rauhoittumaan vähän, jotta saisi kuvat ja mitat otettua :) Kyytiläisen pituus 5,4 cm ja niskapoimu 1,5 mm. Laskettu aika siirtyi hieman varhaisemmaksi. Olin niin varautunut kaikkiin mahdollisiin huonoihin uutisiin, että nyt olo on ihan epätodellinen - ihanko muka oikeasti kaikki on kunnossa ja meille tulee vauva??
otuski
Vauhtiin päässyt keskustelija
Ihanaa! 
Myös meillä ultra takana ja totta tosiaan siellä se pikkutyyppi uiskenteli hetken ennen kuin käväisi nukkumaan :D
Myös täällä epätodellinen ja ONNELLINEN fiilis. Oireettomuus ei siis ole omalla kohdallani tarkoittanut mitään pahaa ja ei siis voi olla kuin tyytyväinen miten helpolla päässyt!
Tyypin pää-perä-mitta oli 53mm ja vastasi 12+0 eli on neljä päivää vanhempi mitä laskettu :) vähän sellaista osasin uumoillakin kun testiä tehdessä positiivinen tulos oli niin selkeä heti.
Niskaturvotus 1,0 eli normaali ja nenäluu erottui selkeästi mikä kuulemma myös hyvä merkki. Laski pienen reisiluun pituudenkin.. ei ollut kuin vaivaiset 5-6mm pitkä :D Ihana pieni kirppu
Lisää ihania ultrauutisia odotellaan ja tsemppiä muillekin ekaan ultraan
Myös meillä ultra takana ja totta tosiaan siellä se pikkutyyppi uiskenteli hetken ennen kuin käväisi nukkumaan :D
Myös täällä epätodellinen ja ONNELLINEN fiilis. Oireettomuus ei siis ole omalla kohdallani tarkoittanut mitään pahaa ja ei siis voi olla kuin tyytyväinen miten helpolla päässyt!
Tyypin pää-perä-mitta oli 53mm ja vastasi 12+0 eli on neljä päivää vanhempi mitä laskettu :) vähän sellaista osasin uumoillakin kun testiä tehdessä positiivinen tulos oli niin selkeä heti.
Niskaturvotus 1,0 eli normaali ja nenäluu erottui selkeästi mikä kuulemma myös hyvä merkki. Laski pienen reisiluun pituudenkin.. ei ollut kuin vaivaiset 5-6mm pitkä :D Ihana pieni kirppu
Lisää ihania ultrauutisia odotellaan ja tsemppiä muillekin ekaan ultraan
Sitä minäkin oon miettinyt. :D Ei kellään muulla oo vielä noin isoa täällä ollut. :D
Muoks. Taitaa tää koko olla sittenkin ihan normaali, ainakin tämän jutun perusteella.http://www.terve.fi/viikko-13
Muoks. Taitaa tää koko olla sittenkin ihan normaali, ainakin tämän jutun perusteella.http://www.terve.fi/viikko-13
Muokattu viimeksi:
Jeid
Silmät suurina ihmettelijä
Mä kirjoitan tänne kun en löytänyt sopivampaakaan ultra-aiheista keskustelua. Mun LA on siis vasta heinäkuun lopussa, joten en ole käynyt np-ultrassa vielä. Olen kuitenkin ollut niin vainoharhainen kaikkien raskausoireiden loppumisen jälkeen (paha olo, rintojen aristus) että päätin maksaa itse yksityisellä ultran jotta näen että onhan siellä vielä joku kyydissä. Kävimme tänään ultrassa (rv 10) ja siellä tyyppi uiskenteli ja esitteli potkusarjoja.
Ilo oli siis iso ja huojennus valtava kun näin että sydän sykkii ja kaikki on kunnossa.
Jupina tämän viestin takana olikin varsinaisesti aiheesta kovakouraiset gynekologit. Olen tietysti käynyt elämäni aikana aika monilla eri gyneillä - miehillä ja naisilla. Pääasiassa kaikki ovat olleet ok tai loistavia, yhtä mies- ja yhtä naisgynekologia lukuunottamatta jotka saivatkin aikaan melkoisen ahdistuksen tätä ammatinharjoittajakuntaa kohtaan. Tänään tapasin sitten sen kolmannen gynekologin, joka käytti ultralaitetta kuin vasaraa ja työnsi sormensa sisääni mitään sanomatta ja varoittamatta. Kaiken huippu oli kuitenkin epäempaattisuus elämäni ensimmäisessä tilanteessa jossa saatan nähdä tulevan lapseni sydämen sykkivän, rupesin itkemään kesken toimituksen puoliksi helpotuksesta ja puoliksi vasaroimisen tuomasta tuskasta, eikä nainen sano mitään! Yritin rauhoitella itseni, hengittää rauhassa ja saada itkun loppumaan, pyysin anteeksi, eikä nainen sano edelleenkään mitään. Ei mitään. Toimituksen jälkeen ei onnittele tai puhu muutakaan rohkaisevaa tai oikeastaan mitään muutakaan, antaa laskun käteen ja näyttää tulostetuista kuvista missä sikiö niissä on. Itkin koko kotimatkan, mies hämmentyneenä rauhoittelee kun ei tiedä itkenkö helpotuksesta vai pettymyksestä, tässäkö se upea hetki oli kun näin tulevan lapseni?
Jos joku miettii mistä kammo gynekologeja kohtaan tulee, niin tällaisista epäempaattisista ja kovakouraisista lääkäreistä. Muilla kokemuksia?
Ilo oli siis iso ja huojennus valtava kun näin että sydän sykkii ja kaikki on kunnossa.
Jupina tämän viestin takana olikin varsinaisesti aiheesta kovakouraiset gynekologit. Olen tietysti käynyt elämäni aikana aika monilla eri gyneillä - miehillä ja naisilla. Pääasiassa kaikki ovat olleet ok tai loistavia, yhtä mies- ja yhtä naisgynekologia lukuunottamatta jotka saivatkin aikaan melkoisen ahdistuksen tätä ammatinharjoittajakuntaa kohtaan. Tänään tapasin sitten sen kolmannen gynekologin, joka käytti ultralaitetta kuin vasaraa ja työnsi sormensa sisääni mitään sanomatta ja varoittamatta. Kaiken huippu oli kuitenkin epäempaattisuus elämäni ensimmäisessä tilanteessa jossa saatan nähdä tulevan lapseni sydämen sykkivän, rupesin itkemään kesken toimituksen puoliksi helpotuksesta ja puoliksi vasaroimisen tuomasta tuskasta, eikä nainen sano mitään! Yritin rauhoitella itseni, hengittää rauhassa ja saada itkun loppumaan, pyysin anteeksi, eikä nainen sano edelleenkään mitään. Ei mitään. Toimituksen jälkeen ei onnittele tai puhu muutakaan rohkaisevaa tai oikeastaan mitään muutakaan, antaa laskun käteen ja näyttää tulostetuista kuvista missä sikiö niissä on. Itkin koko kotimatkan, mies hämmentyneenä rauhoittelee kun ei tiedä itkenkö helpotuksesta vai pettymyksestä, tässäkö se upea hetki oli kun näin tulevan lapseni?
Jos joku miettii mistä kammo gynekologeja kohtaan tulee, niin tällaisista epäempaattisista ja kovakouraisista lääkäreistä. Muilla kokemuksia?
Paljon onnea kaikille hyviä ultrakuulumisia saaneille! :)
Jeid: Lääkärien empatiataidoissa on tosiaan joskus paljon parannettavaa. Harmillista, että teidän ensimmäinen ultrareissu oli noin ikävä. Toivottavasti jatkossa menee paremmin.
Itselleni sattui ikävä kokemus ensimmäisen keskenmenoni aikaan. Keskeytynyt keskenmeno todettiin np-ultrassa, mikä tietysti tuli täytenä yllätyksenä ja shokkina. Lääkäri ei osoittanut minkäänlaista empatiaa tai lohdutusta. Totesi vain, että "huomenna voit mennä normaalisti töihin, sitten saat kaksi päivää sairaslomaa tyhjennystä varten". Olo ei todellakaan ollut työkuntoinen ja itku kurkussa yritin pyytää enemmän sairaslomaa, mutta ei herunut. Hän myös suhtautui hyvin tympääntyneesti minun ja mieheni kysymyksiin, ja lopulta annoimme periksi ja lähdimme pois, kun ei häntä tuntunut tilanne kiinnostavan. Ymmärrän kyllä, että tuollaiset tilanteet ovat heille arkipäivää, mutta kun on kyse raskaana olevista tai keskenmenon saaneista naisista, jotka ei ehkä ole ihan tunnetasolla normitilassa, niin soisi heidän olevan erityisen herkkiä.
Jeid: Lääkärien empatiataidoissa on tosiaan joskus paljon parannettavaa. Harmillista, että teidän ensimmäinen ultrareissu oli noin ikävä. Toivottavasti jatkossa menee paremmin.
Itselleni sattui ikävä kokemus ensimmäisen keskenmenoni aikaan. Keskeytynyt keskenmeno todettiin np-ultrassa, mikä tietysti tuli täytenä yllätyksenä ja shokkina. Lääkäri ei osoittanut minkäänlaista empatiaa tai lohdutusta. Totesi vain, että "huomenna voit mennä normaalisti töihin, sitten saat kaksi päivää sairaslomaa tyhjennystä varten". Olo ei todellakaan ollut työkuntoinen ja itku kurkussa yritin pyytää enemmän sairaslomaa, mutta ei herunut. Hän myös suhtautui hyvin tympääntyneesti minun ja mieheni kysymyksiin, ja lopulta annoimme periksi ja lähdimme pois, kun ei häntä tuntunut tilanne kiinnostavan. Ymmärrän kyllä, että tuollaiset tilanteet ovat heille arkipäivää, mutta kun on kyse raskaana olevista tai keskenmenon saaneista naisista, jotka ei ehkä ole ihan tunnetasolla normitilassa, niin soisi heidän olevan erityisen herkkiä.
Onko täällä muita loppukuun odottajia, joilla on vielä piiiiiitkä aika np-ultraan? Oma ultra-aikani on vasta 21.1. (rv 12+6) ja tuntuu, että siihen on vielä pieni ikuisuus.
Oikeastaan seuraavana virstanpylväänä onkin neuvolalääkäri nyt keskiviikkona. Onneksi siellä myös ultrataan. Kaksi keskeytynyttä keskenmenoa kokeneena odotan ultrausta aikamoisella kauhulla. Toivon niin kovasti, että tällä kertaa kaikki menisi hyvin, mutta oireiden helpottuminen tässä viime päivinä on laittanut mielikuvituksen laukkaamaan. Onneksi täällä oli joillakin positiivisia kokemuksia siitä, että oireiden loppuminen ei välttämättä tarkoita mitään pahaa.
Oikeastaan seuraavana virstanpylväänä onkin neuvolalääkäri nyt keskiviikkona. Onneksi siellä myös ultrataan. Kaksi keskeytynyttä keskenmenoa kokeneena odotan ultrausta aikamoisella kauhulla. Toivon niin kovasti, että tällä kertaa kaikki menisi hyvin, mutta oireiden helpottuminen tässä viime päivinä on laittanut mielikuvituksen laukkaamaan. Onneksi täällä oli joillakin positiivisia kokemuksia siitä, että oireiden loppuminen ei välttämättä tarkoita mitään pahaa.
