niskapoimu ultra

Mun pitää mennä yksityiselle, eli varmaan se menee eri tavalla täällä. Ite pitää ne tulokset yleensä hakea. Mietin, pitäiskö soittaa sille lääkärille, joka ultran tekee, mutta kai se ois sanonut, jos labraan kantsis mennä ensin. Ja kun viikkoja on nyt 10+5, pitäis ehkä kuitenkin odottaa ensi viikkoon niiden kokeidenkin kanssa. Varmaan se antaa mulle jonkun lähetteen labraa varten, ja labrakin on kai joku erikoispaikka. No, ensi maanantaina se aika nyt kuitenkin on, että ehkä vaan pitää ottaa ihan rauhallisesti nää muutamat päivät, eiköhän kaikki selviä sitten.
 
Joo meille sanottiin, että verikoe pitää ottaa 9+0-11+6 viikoilla, jotta se on luotettava ultraa ajatellen. Hyvin ehdit siis vielä käydä :)
 
Meilläkin oli tänään ensimmäinen ultra ja saatiin kyllä parhain joululahja ikinä, kun vauva oli kunnossa ja oikein hyvinvoivan oloinen. Kovasti jo näytti siellä jumppailevan ja venyttelevän ja kokokin vastasi viikkoja (12+5). Laskettuaikakin aikaistui päivällä, kun kuulemma poliklinikalla käyttävät eri laskukaavaa kuin neuvolassa. Niskaturvotusta oli 1,5mm, mutta lääkäri totesi onneksi sen olevan ihan normaalia ja täälläkin monen vauvalla on ilmeisesti ollut. Huh, kyllä jännitti etukäteen, mutta nyt on ihanaa ryhtyä rauhallisin mielen joulunviettoon. Eniten pelkäsin vauvan kasvun puolesta, kun kuukausitolkulla olen kärsinyt kovasta pahoinvoinnista ja painokin tippunut 8kg, toivottavasti kilot tulevat pian takaisin. Ehkä alankin kerryttämään niitä jouluherkuilla, kun nyt viimein en enää niin railakkaasti oksenna. Ihanaa joulua kaikille :Heartred!
 
Ultrasta kotiuduttu! Kaikki oli hienosti. Siellä se potki ja huitoi, ja varpaatkin erottuivat selvästi. :) Hyvin on kasvanut, vaikka laskettu aika myöhästyikin nyt päivällä. Turvotus 1,2mm joka on normaali. Riski downiin 1:8000, eli todella pieni. Ihanaa kun nyt voi alkaa iloitsemaan turvallisin mielin tästä raskaudesta! :happy093Luulin että itku tulee ultrassa, sen sijaan yllättäen mua nauratti kun meidän pikkuinen Brontto hermostui niin kovasti, kun sitä tökittiin liikkeelle. Hauskaa, että sen liikkeet vilkastuivat pelkästään nauramisestakin. :love017
 
Sinuski, meille kätilö kertoi että kaikki 0 ja 3mm välillä on normaaleja lukemia :)
 
On se kyllä miusta vieläkin ihan käsittämätöntä ajatella, että siellä todella elää ja asuu joku vaikka sen ultrassa näki :).
 
hmmh... jotenki paha mieli ku mies sano ettei osaa tulla ultraan.. ku siitä tuntuu että se on niiku mun juttu ja sitku se syntyy nii kunnolla senkin.. kyllä ymmärrän mutta itkustin sille että tartten tukea ja yms.. en sitte tiiä mitä se meinaa kuulemma odotusaulaa tuleee mutta ei huoneesee.. mut se miettii kyllä viellä asiaa..
 
meillä ei oo tuosta puhuttu mitään että tuleeko mies ultraan vai ei, tai ei se ole ilmaissut asiaa mitenkään. Minä toki odotan että se tulee, koska minusta tuntuu että tämä on nyt vähän vaan minun juttu, ni pääsis sekin sitten osalliseksi ja vois olla että tulis paremmin juteltua kun sekin näkis pikkusen.
 
Mä jouduin vänkäämää miehen mukaa ku ei se osannu pitää asiaa tärkeenä. Vasta sitte ku pikkunen pyöri ruudulla mies tajus asian :)
Nyt on enemmän silitelly mahaa ja puhunu raskaudesta ylpeenä muille raskaudesta :)

Toivottavasti helmimeri sun mies tulis ultraan mukaa :)
 
Mun mies tulee mielellään ultraan (ei jäis pois varmaan mistään hinnasta :)), mutta jos näin ei ois, niin antaisin kyllä kuulla kunniansa! Yhteinen juttu tää on ihan raskausajasta lähtien ja kummatkin tarvitsee tukea eri vaiheissa :)
 
Kyllä se ultra konkretisoi asian miehelle, pidän tärkeänä et mies on mukana. Meilläki mies tuntu tajuavan asian vasta kun näki pikkuisen ruudulla ja sen jälkeen ollaankin puhuttu enemmän vauvan tulosta :) muuten mies ei osallistu neuvoloihin ym.
 
helmimeri sanoi:
joo.. toivon että tulis.. mutta en halua pakottaakkaan:)
Click to expand...
Jospa se vielä muuttas mieltään.. Jos häntä siinä nyt pelottaakin vaikka joku asia tai kun olette vielä nuoria (miesten mieli nuorempi) ei ymmärrä oikeesti miks se on siulle tärkeetä et hän olis mukana..
 
Helmimeri, yritä tosiaan saada mies ymmärtämään, että sillä se homma konkretisoituu, kun tulee ultraan mukaan. Meillä mies oli molemmissa varhaisultrissa ja tulee nyt maanantaina niskapoimu-ultraankin. ja kyllä ne molemmat aiemmat auttoi sitä tajuamaan, että tää on nyt ihan oikeesti totta. Ekassa, vaikka näky vaan ruskuaispussi, oli hyvä, mies sai kysyttyä, että mitä tää kaikki nyt tarkoittaa ja ultralääkärin hyvin konkreettinen vastaus oli: "Ai että onko vaimo raskaana? kyllä, on kyllä." Ja tokassa se vallan innostui, kun kuultiin sydänäänet. Onhan se tietty miehille eri asia, kun ei ole niitä konkreettisia tuntemuksia, mitä itsellä on, mutta juuri tällaiset asiat auttavat miehiäkin tajuamaan, että kyllä se pikkuinen on jo olemassa ja tulossa maailmaan.
 
Se raskaus on ihan yhtä paljon myös tulevan isän juttu. Nyt tässä tokassa raskaudessa en enää neuvolaan ota mukaan (ellei nyt satu olee jotain sopivaa hetkeä), kun pitää tota esikoista vahtia. Sitä en halua neuvolaan, kun on ihan mahoton siellä. :) Mut kyllä se erilailla koko homma konkretisoituu siellä ultrassa ja varsinkin synnyttyä. Ja ultrassa varsinkin jos tulis huonoja uutisia, ni kiva siellä sit yksin olla...
 
Me ollaan todella vähän puhuttu tästä raskaudesta miehen kanssa ja luulen ettei se tiedä laskettua aikaa tai meneillä olevia viikkoja edes :D ultrapäivän kerroin ja siihen totesi että kyllähän se aika passaa tietysti. Vauva siis kyllä toivottu ja suunniteltu, nyt varmaan uskaltaa joko alkaa höpöttelemättä kun huomena 12+0
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top