Neuvola, ultrat ym.

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Onneli84
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Hyvä että soitit ja pääset kokeisiin. Nää on just näitä ku ite pitäis muka kaikesta tietää etukäteen ja sit muistutella neuvolaan et mites tämän ja tämän homman kanssa... Vaikka asioiden pitäis toimia just toisin päin..
 
mulla aina ultratessa on vauvan kokoarvio annettu. Tosin etuoikeutettuna meillä neuvolalääkäri kattoo aina ultralla ja kuljen vauvan kasvukontrolleissa niin sieltä saanut. tosin tänään ei painoarvioo antanut, saa nähdä onko potilaskertomuksessa mikä tulee postissa aina n.viikko ä-poli käynnistä.

Tänään siis oli vauvan kasvukontrolli, seurattu kasvua, koska raajat niin paljon hitaampaa kasvaneet ku muu ruumis, nyt pää huitelee omilla käyrillä lisäksi.
Eli lyhytkasvuista lasta meille lääkäri povasi, todellisen tiedon saa vauvan terveydestä vasta synnytyksen jälkeen. 5vkoa sitten raajat oli 3vkoa vartaloa jäljessä ja pää 3vkoa edellä. Nyt raajat 2-3vkoa jäljessä vartaloa ja pää apauttiarallaa 5vkoa edellä!! mutta täydelliset rakenteet aivoissa, sydämessä, luissa.. ei mitään vesipäisyyttä tms havaittavissa. Lääkäri rauhoitteli että vaikka olisi lyhytkasvuisuudesta kyse, todennäköisesti ei esim järjellistä viivästymistä olisi luvassa. Seuraava kontrolli 2vkon päästä eli 37+1 viikoilla, jolloin mietitään synnytystapaa. Vauvaa ei päästetä kai ihan rv40 saakka kasvamaan. Tuolloin enää sit sektio olisi mahdollista vain. Toisaalta mietin etten varmaan rv37:kään haluaisi alakautta synnyttää kun tuo pää jo nyt noin iso (vastaa n- rv40).
Yllättävän positiivinen olo itellä, tietty sitä kaikkee miettii: 2vkon päästä meillä voi olla jo vauva! mitä sille puen päälle jos pää noin iso? ollaanko liika positiivisia?
mies ehti jo pettymään edellisestä kontrollista toivuttuani "ettei meille tulekaan kääpiötä", luulen että se on hänen tapansa käsitellä asiaa. muutenkin paljo mustan huumorin kautta käy asioita läpi. nyt sitten on taas mielissään tai ainakin mulle niin ilmaisee. Kerroinkin että usein liitännäissairauksia esiintyy mt ne näkee sitten!
jännä miten sitä äitinä saa kaiken tuen, miehelläkin täytyy olla mun tukena vaikka lapsihan on ihan yhtälailla hänenkin! kai se on joku luonnon oma suojelumekanismi mikä lieventää äidin stressiä eikä näin ollen lisää vaivoja omalta osaltaan..

hauska taas oli tuolla vauvan luonnetta yrittää miettiä: olin käyrällä hetken ennen ultraa ja vauva yritti koko ajan puskea anturia pois paikaltaan! kätilökin sanoi että hän jännitti koska lakkaa käyrän luku kun niin potki :D ja ihana lääkäri oli ku se puhu vauvalle että "voi että ku tinä oot niin vikkelä etkä yhtää tykkää tästä", tuli jotenki niin luontasesti siltä, itelle tuli hyvä mieli :)

vielä tuosta lyhytkasvuisuudesta, en oo koskaa osannu kuvitella että se sattuis omalle kohalle(jos se nyt sitä on). jotenki sen on aina ajatellu periytyväksi. Lueskelin tuossa kotimatkalla lyhytkasvuisten sivuilta että vauvan omissa geeneissä on voinu tapahtua jokin mutaatio tai sit lyhyiden vanhempien geenit vaan niin passanneet yhteen että aiheuttaneet tällaset geenit (mies 170cm, roteva ja minä 160cm). on varmaan vielä muitakin tekijöitä mutta nää jäi mieleen. täytyis vielä löytää jotain esim keskusteluja lyhytkasvuisten sikiöajasta. Vähän vertaistukea tms. Vaikka pos olo niin kyllä niitä aina miettii ja vertaistuki paras tuki!
EkM oot kyllä aika pakkaus! Hyvän ja rakastavan äidin teidän nuorimmainenkin saa! Vaikka aihe on raskaana olessa varmasti hankala ja sitä on tarvinnut/tarvitsee sulatella hiukan enemmän, niin kirjoituksesi ja asenteesi oli jotain aivan mahtavaa! Ei valitusta, ei yltiöpositiivisuutta, ainoastaan aitoa pohdintaa ja suunnatonta äidin rakkautta!

Kiitos! Sait jollain käsittämättömällä tavalla minunkin oloni rauhalliseksi kaiken tohinan keskellä. :love2
 
en muista missä ketjussa on ollu puhetta kokoarvioista mutta ihan mielenkiinnosta aloin kattoon esikoisen äitiyskorttia niin rv38+5 kokoarvio oli 2750g ja tyttö kun synty 39+2 niin paino oli 2845g. joskus siis melko tarkkaakin mutta tosiaan aika tuurissaan varmasti kuinka osuu ja uppoaa...
 
Esikoisen painoarvio oli rv 38 useammassa ultrassa 2700-2800g välillä ja syntyi 2782g. Mut oon kuullu näitä arvioita että 3kg ja sit on syntyny reilu 4kg.
 
Yllätyksenä tuli tänään että vauva on perätilassa, vaikka aiemmin ollut pää alaspäin. Eli lähetettä tuli tälle viikolle ulkokääntöyritystä varten. Itseäni tuo hieman pelottaa. Olisko kenelläkään positiivisia kokemuksia kääntöyrityksestä?
 
Mulla yritetty esikoista kääntää. raskaus oli vaan edennyt jo vkolle 38 ja ei saatu kääntymään enää. Toisilla kyllä vauva saattaa itsekseenkin mahtua vielä kääntymään noilla viikoilla. Ei se niin paha kokemus ollut :) hyvin se menee! saatiin käännettyä tai ei :) tsemppiä!
 
Marion, mitkä viikot sulla on menossa? Meidän vauva on jo pitkään ollu perätilassa ja oli viime viikon neuvolassa edelleen. Mulle sanottiin, et jos ei viikkoon 36 mennessä käänny, niin sitte kääntöön. :/
 
Rv 36 juuri alkoi ja kääntöyritys tuli tälle viikolle.

EkM89, oletko sinä alateitse synnyttänyt esikoisesi vai oliko suunniteltu sektio?
 
Nyt uskallan ja pystyn vasta avautuu viime neuvolakäynnistä..

Tiesin että painosta tulee sanomista, kun mulla on ollut henkisesti _todella_ vaikeat kaksi kuukautta koiran takia. Oon joutunu lisäämään terapia/sairaanhoitaja/lääkärikäyntejä sen takia ja lääkitystä on nostettu. Kaiken lisäks pidin ruokailujen kanssa "tiukkaa linjaa", eli söin terveellisesti, kun mieli olisi tehnyt ihan hirveästi herkutella kaiken p***** keskellä. Niin no, eihän se herkuttelu mitään apua tuo, mutta niistä kieltäytyminen toi todella todella suuren lisätaakan ja ahdistus senkin osalta meni siihen pisteeseen, että mun sairaanhoitaja ja terapeutti sanoi, että nyt on aika höllätä, syö sitä mitä tekee mieli, nyt ei oo oikee aika ottaa tästä asiasta näin suuria paineita. Siinä vaiheesssa alkoi olee romahduspiste jo lähellä.

Tiesin että tästä seuraa mulle vaan painon nousua ja siitä neuvolassa saarnaa. Niin kävi..

Mies vei multa vaa'an kotoa pois terapeutin käskystä ja en päässyt kolmeen viikkoon vaa'alle. Perjantaina neuvolassa vaaka näytti +5,8kg edelliseen käyntiin (välissä tasan 3vk). Heti alkoi hirveä valitus, että mulla ois saanu koko loppu raskauden aikana nousta paino max 4kg ja että oon ylittäny sen jo noin roimasti! Valistusta siitä että herkut pitää jättää pois, syödä erittäin terveellisesti entiseen malliin ja liikkua niin paljon kuin mahdollista. Meinasin alkaa itkee siellä..

Miksi saan kahdesta eri paikasta ihan tyystin eri ohjeet vaikka molemmissa tiedetään kuinka vaikeaa mulla on ollut?! Nyt tunnen niin suurta syyllisyyttä, kun "repsahdin" ja päästin painon nousemaan. Itkin ja nukuin koko lopun perjantaipäivän ton neuvolan jälkeen. Tänään taas puolestaan lääkäri(mielenterveys) sanoi, että "teet niin mikä tuntuu hyvältä, mikä ei aiheuta ahdistusta ja stressiä. Jos haluat syödä jäätelöö, syöt jäätelöö. Jos haluat syödä salaattia, syöt salaattia".

Nojoo tarpeeks valitettu neuvolasta.. Muuten sit oliki kaikki ok. Verenpaineet oli kyllä noussu, 131/76. Painoa se 1933g/vk, proteiinit virtsassa 0, hb edelleen 130, sf mitta oli sama kuin viimeksi eli 33, vauva oli raivotarjonnassa edelleen vaikka musta tuntu just edellisenä iltana, että olisi kääntynyt poikittain. Sykkeet 134. :)
 
Nyt uskallan ja pystyn vasta avautuu viime neuvolakäynnistä..

Tiesin että painosta tulee sanomista, kun mulla on ollut henkisesti _todella_ vaikeat kaksi kuukautta koiran takia. Oon joutunu lisäämään terapia/sairaanhoitaja/lääkärikäyntejä sen takia ja lääkitystä on nostettu. Kaiken lisäks pidin ruokailujen kanssa "tiukkaa linjaa", eli söin terveellisesti, kun mieli olisi tehnyt ihan hirveästi herkutella kaiken p***** keskellä. Niin no, eihän se herkuttelu mitään apua tuo, mutta niistä kieltäytyminen toi todella todella suuren lisätaakan ja ahdistus senkin osalta meni siihen pisteeseen, että mun sairaanhoitaja ja terapeutti sanoi, että nyt on aika höllätä, syö sitä mitä tekee mieli, nyt ei oo oikee aika ottaa tästä asiasta näin suuria paineita. Siinä vaiheesssa alkoi olee romahduspiste jo lähellä.

Tiesin että tästä seuraa mulle vaan painon nousua ja siitä neuvolassa saarnaa. Niin kävi..

Mies vei multa vaa'an kotoa pois terapeutin käskystä ja en päässyt kolmeen viikkoon vaa'alle. Perjantaina neuvolassa vaaka näytti +5,8kg edelliseen käyntiin (välissä tasan 3vk). Heti alkoi hirveä valitus, että mulla ois saanu koko loppu raskauden aikana nousta paino max 4kg ja että oon ylittäny sen jo noin roimasti! Valistusta siitä että herkut pitää jättää pois, syödä erittäin terveellisesti entiseen malliin ja liikkua niin paljon kuin mahdollista. Meinasin alkaa itkee siellä..

Miksi saan kahdesta eri paikasta ihan tyystin eri ohjeet vaikka molemmissa tiedetään kuinka vaikeaa mulla on ollut?! Nyt tunnen niin suurta syyllisyyttä, kun "repsahdin" ja päästin painon nousemaan. Itkin ja nukuin koko lopun perjantaipäivän ton neuvolan jälkeen. Tänään taas puolestaan lääkäri(mielenterveys) sanoi, että "teet niin mikä tuntuu hyvältä, mikä ei aiheuta ahdistusta ja stressiä. Jos haluat syödä jäätelöö, syöt jäätelöö. Jos haluat syödä salaattia, syöt salaattia".

Nojoo tarpeeks valitettu neuvolasta.. Muuten sit oliki kaikki ok. Verenpaineet oli kyllä noussu, 131/76. Painoa se 1933g/vk, proteiinit virtsassa 0, hb edelleen 130, sf mitta oli sama kuin viimeksi eli 33, vauva oli raivotarjonnassa edelleen vaikka musta tuntu just edellisenä iltana, että olisi kääntynyt poikittain. Sykkeet 134. :)

Ai pentele kun ottaa päähän tuo neuvolatätisi toiminta :smiley-angry002:smiley-angry019
Ihan kuin paino ei katoaisi sitten ajallaan synnytyksen jälkeen. Sinullakaan ei sitä ylimääräistä ole yhtään kuvien perusteella. Ottaisin neuvolan tädin puheeksi terapeutin tms kanssa ja ihan suoraan kertoa miten hän on epäammattimainen :angryfire
Onpa ihmisille useinkin tullut se 25-35kg raskauden aikana, mutta siinähän se on usein terveellisellä elämäntavalla lähtenyt.

Ärrrr....:cussing
 
Joo, mulla on kohta +25kg mittarissa ja kertaakaan ei terkkari eikä liioin lääkäri ole asiasta valittanut!! Itse olen ollut maassa välillä tän asian takia, mutta muualta kuin itseltäni en ole kritiikkiä saanut. Uskomatonta toimintaa!
 
Mulla kun oli viime vkolla ultra 36+0 ja vauva oli raivotarjonnassa, mutta sanoivat että saattaa se vielä kääntyä toistekin päin, mutta yleensä aika epätodennäköistä tässä vaiheessa (paitsi että mulla on normia enemän lapsivettä, joten tilaa kuulema vielä olisi).
Mut mä oon kyl kuullut että vauvat saattaa kääntyä vielä ihan viimeisillä viikoillakin itse.. Mut tietty aina parempi mitä aijemmin.
 
Ja luulis nyt terkkarin tajuavan että painonnousu on varmasti paljon paljon pienempi paha vauvaa ajatellen kun se kova stressi mikä tulee siitä että mietit ja murehdit mitä saat syödä yms.
 
Nyt uskallan ja pystyn vasta avautuu viime neuvolakäynnistä..

Tiesin että painosta tulee sanomista, kun mulla on ollut henkisesti _todella_ vaikeat kaksi kuukautta koiran takia. Oon joutunu lisäämään terapia/sairaanhoitaja/lääkärikäyntejä sen takia ja lääkitystä on nostettu. Kaiken lisäks pidin ruokailujen kanssa "tiukkaa linjaa", eli söin terveellisesti, kun mieli olisi tehnyt ihan hirveästi herkutella kaiken p***** keskellä. Niin no, eihän se herkuttelu mitään apua tuo, mutta niistä kieltäytyminen toi todella todella suuren lisätaakan ja ahdistus senkin osalta meni siihen pisteeseen, että mun sairaanhoitaja ja terapeutti sanoi, että nyt on aika höllätä, syö sitä mitä tekee mieli, nyt ei oo oikee aika ottaa tästä asiasta näin suuria paineita. Siinä vaiheesssa alkoi olee romahduspiste jo lähellä.

Tiesin että tästä seuraa mulle vaan painon nousua ja siitä neuvolassa saarnaa. Niin kävi..

Mies vei multa vaa'an kotoa pois terapeutin käskystä ja en päässyt kolmeen viikkoon vaa'alle. Perjantaina neuvolassa vaaka näytti +5,8kg edelliseen käyntiin (välissä tasan 3vk). Heti alkoi hirveä valitus, että mulla ois saanu koko loppu raskauden aikana nousta paino max 4kg ja että oon ylittäny sen jo noin roimasti! Valistusta siitä että herkut pitää jättää pois, syödä erittäin terveellisesti entiseen malliin ja liikkua niin paljon kuin mahdollista. Meinasin alkaa itkee siellä..

Miksi saan kahdesta eri paikasta ihan tyystin eri ohjeet vaikka molemmissa tiedetään kuinka vaikeaa mulla on ollut?! Nyt tunnen niin suurta syyllisyyttä, kun "repsahdin" ja päästin painon nousemaan. Itkin ja nukuin koko lopun perjantaipäivän ton neuvolan jälkeen. Tänään taas puolestaan lääkäri(mielenterveys) sanoi, että "teet niin mikä tuntuu hyvältä, mikä ei aiheuta ahdistusta ja stressiä. Jos haluat syödä jäätelöö, syöt jäätelöö. Jos haluat syödä salaattia, syöt salaattia".

Nojoo tarpeeks valitettu neuvolasta.. Muuten sit oliki kaikki ok. Verenpaineet oli kyllä noussu, 131/76. Painoa se 1933g/vk, proteiinit virtsassa 0, hb edelleen 130, sf mitta oli sama kuin viimeksi eli 33, vauva oli raivotarjonnassa edelleen vaikka musta tuntu just edellisenä iltana, että olisi kääntynyt poikittain. Sykkeet 134. :)



Kannattaa mt puolelta pyytää neuvolaa varten lausunto missä kerrotaan että millainen hoitolinjaus siellä on tehty. Todella tylsääkun hoitopaikat ei keskustele keskenään ja ite joutuu ottaan paskan niskaan. Voimia jaksaa loppu raskaus <3 <3
 
Tänään poksu 36+0. Pikkunen on edelleen viisto/poikkitilassa. Huomenna ä-polille ultraan (radin vuoksi) jossa samalla tsekataan tarjonta varmaksi ja ehkäpä joudun minäkin sitten synnärille kääntöyritykseen. Nelisen päivää se on myllänny ihan järkyttävän paljon! Puskee peppua yläviistoon niin että meinaa henki salpaantua ja kylkiluut vääntyilee..siis todella epämiellyttävän tuntusta! Mutta jos se kääntyä yrittää, niin ahdasta tuntuu olevan kun ei vaan se pää solahda tuonne alas :( Silti toivon että se ehtis ite kääntyä ettei tarvis lähtä ulkokäännöstä koittaan. Ahistaa koko ajatus, vaikka monet jo lepytelly että ei välttämättä ole pahakaan kokemus.
 
Juuri kotiutumassa neuvolasta.

Verenpaineet 124/84, painoa tullut 100g (~33g/vko), sf-mitta 32cm eli tipahdettu tasan yläkäyrille sieltä +käyriltä :wacky:
Tirriäinen nukkui siellä nyt, 145 sykkeenä. Eivät saaneet kapeloitua mahan läpi missä pää on, niin ultrasivat. Aiheutti vaan pientä paniikkia, kun neuvolan täti oli "Miten se pää on näin korkealla??? Ai jatkuu se näemmä tänne alas asti".
Nyt sitten hirvittää miten iso vauva siellä oikein on :nailbiting:
Ei olisi millään halunnut antaa tuolle neuvolan lääkärille aikaa ultraan rv 36, mutta onneksi oli mahtava kätilö-opiskelija, joka oli yhtämieltä, että mennään sinne ultraan, vaikka kokoarvioon tuleekin äitiyspolille aika rv 38.

Tuolloin rv 36 on myös isyydentunnustus ennen lääkärillä käyntiä. Mies joutuu lähtemään etuajassa töistä, mutta se on voi voi!:wacky:
 
Hmm meillä olis kans isyyden tunnustus ensviikolla. Mahtaakohan tulla mutkia matkaan, kun isällä ei ole suomen kansalaisuutta :o en edes oo tajunnut mainita/kysyä asiasta aikasemmin neuvolassa. Lomakkeessa kuitenkin kysytään kotikuntaa. Ei taida olla samassa tilanteessa olevia? :D
 
Joo, kyl muaki ihmetyttää miks se on niin iso asia ja kun kerran kysyin niin kuulema siks kun ekalla nla käynnillä bmi oli 29 (oli tullut jo 5kg) niin ei kuulema mun kohalla ois saanu tulla ku 8-10kg. Nlan mukaan mulla on nyt +12 ja kotivaa'an (plussasta laskettuna) +15. Suunnilleen, tarkkaan en tiiä, ku ei ole vaakaa vieläkään sisällä.

Itse kuitenkin uskon, että ne lähtee pois sitten imettäessä.

Kiitos paljon teille kaikille tuesta <3 täältä sitä onneks ainakin saa, jos ei muualta. :)
 
Rosmarinaa, mulla oli bmi paljon isompi kun sulla jo silloin kun aloin esikoista odottamaan. Kyllä mulla sai paino nousta ihan hyvinkin sen 15 kg eikä neuvolassa siitä sen kummemmin mainittu. Kerran taisi sanoa kun oli tullut tosi lyhyessä ajassa aika paljon, että siihen tahtiin ei paino saa nousta, mutta ei muuta. Imetys ja vaunulenkit kyllä vei hyvin kilot. Olin parissa kuukaudessa karistanut kaikki raskauskilot ja vielä vähän enemmänkin vaikka siis herkkujakin meni ihan riittävästi. Nyt tämän raskauden alkuun olin lihonut vielä lisää (töihin paluu ja stressi) ja silti neuvolassa ollaan oltu pääsääntöisesti tyytyväisiä, että on tullut painoa. Tosin nyt sitä ei ole tullut kovinkaan paljon ja se aiheuttaa minussa ihmetystä (nyt siis rv 32+4 ja +3kg). o_O
 
Takaisin
Top