No nii...
Olin eilen tyksissä. Luulis ettei näin monennella kerralla enää tulis vääriä hälytyksiä :)
Aamulla tuli jotain todella märkää emättimestä, suppareita oli myös tasaseen tahtiin monta tuntia mut ne ei ollu yhtään kipeitä. Menin sit varmuuden vuoksi näytille, koska epäilin että lapsivettä oli mennyt. Se oli sit luultavasti limatulppa, koska kohdunsuu oli pikkasen auki ja pehmeä.
Koko ajan kyl hoin et en halua viel synnyttää koska sit vauva joutuu keskolaan, haluan viel kotiin. + et mua jännittää sen kivun kohtaaminen :)
Tosi mukava nuori mustahiuksinen nais lääkäri, ja ihan TÖRKEEN hyvännäköinen nuori mieskandi, joka siis teki sen sisätutkimuksen. en ollu aamulla käyny suihkussa, sukat haisi lenkkareissa kun duunarin hiki, ja paikat on sheivattu viimeeks n.6kk sitten. Että oli fressi olo :D Eikä olis häirinnyt yhtään jos olis ollu pelkästään kätilö ja naislääkäri. No sit ajattelin et jos ei se nuori mies oo viel mitään kamalampaa nähnyt niin nyt on sit aika :D
Se mikä jäi mietityttämään oli se että kohdunsuu/portti oli tosi tosi takana ja ylhäällä. Normaalisti se on sellai että tunnen sen itse jos kokeilen. Luulis et se olis vauvan painosta alhaalla, mut ei. Sit puhuttiin siitä istukasta, kun se on etuseinässä ja heti kohdunsuun yläpuolella, niin on pelottanut et onko se tiellä ja mahtuuko kohdunsuu avautumaan.
Mahtuu kuulemma, ja vauvan pää on jo sen "alla".
Pääsin kotiin, lääkäri toivotteli että en vielä pariin viikkoon tulis, sanoi et eihän sitä osaa yhtään sanoa tulenko ens yönä vai 4 viikon päästä. Ja niinhän se menee =)
Hyvä kokemus jäi, ja nosti luottamusta tyksiin. Ai niin, sitäkin se lääkäri sanoi että jos se olis ollu lapsivettä niin olisin suoraan jäänyt osastolle enkä olis saanut lähteä enää kotiin, (ja että hyvä että tuliin varmuuden vuoksi käynnille)
Mietin et kun tuolla face ryhmässä on äitejä joilla on tihkunut lapsivettä monta päivää eikä ne oo sairaalassa? Onko käytäntö niin erilainen eri paikkakunnilla?