Neuvola- ja ultrakuulumiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja elenna
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tänään kans neuvolassa. Kaikki ok painoo tullut se kilon verran lisää, mutta viimeks olikin pudonnut 700g. kaikkiaan tullut sellai 7kiloo lisää painoa. Tässä kylällä rouvat tulee nauraen jutteleen, kun kyllä ovat nähneet mut lenkillä, mutta aina takaapäin niin eivät ole huomanneet, että olen raskaana ja kun näkevät edestä tai sivusta ihan kauhistuvat, kun onkin tollai potku pallo tossa edessä :smiley-bounce022 Hoikaksi kaikki sanoo, mutta onhan tää isompi kun mun eka. sf mittaakin 35, kun ekasta näillä päivillä oli 32. Korkeimmillaan ekasta kävi 34. Kukaan ei uskonutkaan, että ekan synnytin 38+5, koska olin niiiin pieni masunen. Verenpaineet mulla on vähän matalat, kun normalisti on siellä 120/80 huitteilla ja nyt ollu Heinäkuusta lähtien 100/70 huitteilla. Ja jes... pissakin oli puhdas. mulla menee tosi helposti ja ihan pienestäkin sokeri +:lle. Munuaiset vissiin päästää helposti sen sokerin läpi ja siks pitääkin olla tarkka, että on kaks tuntia ennen neuvolaa syömättä mitään. Kävin sokerinrasituksessakin ja se oli ihan ok. Näillä mennään mitä on annettu :) Päivän jatkoja kaikille :)
 
Päivitystä osastolta. :) Työntekijät on tosi mukavia ja se helpottaa täällä jaksamista. Mies ollut tänään koko päivän seurana, kun ei ole töissä viikonloppuisin. Aamuisin katsotaan pissa ja verikokeet. Pissa ollut yhä puhdas mitä lääkärit ihmettelee. Verikokeissa urat ja alat arvot hieman nousussa. Lievä päänsärky ja valopilkut jatkuu. Paineet vähän laskeneet lääkityksellä, mutta välillä yhä alapaine yli 90ssäkin. Useimmiten kuitenkin jo ihan hillityt. Huomiseen täällä, kun haluavat nuo verikokeet vielä katsoa. Jos ei isoa muutosta niin huomenna kotiin lepäämään. :)

Vauvasta otettu käyrää kahdesti päivässä ja on aktiivinen tyttö. Kaikki siellä siis hyvin. Lääkärin mukaan tuskin pidetään masussa yli LAn ja voi olla että käynnistämistä harkitaan jo aiemmin. Kotiuduttua jatkuu viikoittaiset äitipoli kontrollit ja tuo verenpainelääkitys. Tänään siis rv35+4. Lääkäri sanoikin, että jos olisi jo rv38 niin käynnistystä voitaisiin jo harkita, mutta minun tilanteessani pyritään tuo pari viikkoa mennä eteen päin. Mutta voi olla, että meillä on ihan ihan kohta jo vauva sylissä! :)

Sent from my GT-P7320 using Vau Foorumi mobile app
 
Sanon nyt vielä täälläkin, että synntystapa-arvioni, jonka haukuin aiemmin, sai haukut aiheesta. Osatkaa te vaatia parempaa, jos teille sattuu niinkuin mulle, että vähän vaan hipaistaan alapäätä ja vauvaa ei kokeilla ollenkaan eikä ultrata. Me mentiin tänään ihan eri syystä päivystykseen (vauvan laiskat liikkeet, jotka tietenki muuttu heti reippaammiksi ku päästiin sairaalaan..), ja päästiin sattuman kautta lääkärille ja ultraan:

Kopsaan tähän, mitä "Liikketiä???"-keskusteluun jo ehdin kirjoittaa:

Kaikki, mitä se lapsilääkäri sanoi, oli potaskaa. Mä olin pehmenny, kaula lyhentyny ja sormelle auki ja mikä hurjinta, vauva, josta sanoi "ei ainakaan iso" pelkän sf-mittani perusteella osoittautui oikeaksi gladiaattoriksi! Lääkäri sanoi: "Täällä on muuten aika miehekkään kokoinen mies!" Siinä vaiheessa jo tajusin, että oma tuntumani on ollut oikeassa. 36+6 ja painoarvio oli 3800 g!!!! Viikon päästä suunnilleen seuraava tarkistus, jos kasvanut, käynnistetään tai sektio, ja muussa tapauksessa viimeistään sitä seuraavalla viikolla, jos ei itse tajua tulla pois. Mun raskauteni ei siis kestä ainakaan täyttä 39:ää viikkoa, sen pitäisi olla aika varma juttu nyt. Ehkä siis jo viikon päästä nyytti (tai valtava mytty!!!) on sylissäni!

Ei mikään ihme, ettei liikkeet tunnu kunnolla, se riepu oli siellä ihan mutkalla, eikä mahdu enää potkimaan isosti! :laughing005 Ja ihmekös, että supistelee, on tukalaa ja vaikea kävellä ja tukala olo minulla. Mun 159 cm lyhyt varteni on täynnänsä vauvaa! Oon niin shokissa, että oon vaan nauranu kohta pari tuntia. Ihan hullua! Toivottavasti ei mee sektioon. Toivottavasti koko arvio heittäisi vähän yläkanttiin. Ja toisaalta mikä helpostus, että käytiin "turhan takia" päivystyksessä. Mikä tuuri!
 
"Hyvä säkä" niin sanotusti Kunusiinilla! Siis että onneks sattumalta kävitte siellä päivystyksessä. Toivotaan ettei nyt sit kasva ihan mahottomasti enää! :)
Kyllä savu nousee päästä välillä ku täällä lukee millasia lääkäreitä voi olla ja millasia on välillä omallekin kohalle osunu.
Ja tosta lapsilääkäri kuvailusta tulee niin mielee kun esikoisenkaa oltii sairaalassa ja siellä semmonen itteä nuorempi opiskelija mikä ärsytti ihan sikana. Kävi jostai kilometrin päästä kurkkimassa missä kunnossa mun paikat on, ihan ku ois nähny varmaa mitää ja koko aika semmoi tekohymy naamalla. Onnea vaa silleki niihin kätilö-opintoihin.
 
Minä pääsin KOTILOMALLE!!!! :))))) Oli nuo veriarvot vähän nousseet taas, mutta lääkäri päästi lomalle, ettei pää hajoa sairaalassa kokonaan ja näen välillä rakasta koirapalleroa. <3 Tiistaiaamuna klo 9 mennessä takaisin osastolle ja sitten otetaan taas labrat ja pissanäytteet ja käyrät ja muut rutiinit. Niiden ja kotipaineiden mukaan katsotaan sitten jatko, että pääsenkö ihan kotiin kotiin vai jäänkö osastolle. Tietty jos kotipaineet pompsahtaa tai oireita tulee, niin sitten takaisin sairaalaan jo aiemmin, mutta nyt naatiskelen olosta omalla sohvalla ja rapsutan mun rakasta koirapalleroa! <3

Koiralla ollut muuten niin kiva hoitopaikka, ettei meinannut tulla kotiin. Oli äidilläni "mummolassa" ja siellä omaa pihaa (meillä vaan parveke) ja paremmat ruoat ja herkut, sekä porukoillani ollut aikaa leikkiä sen kanssa paljon. :D Tuo on niin lahjottavissa oleva hauva ja tykkää hirveästi olla siellä aina kylässäkin. Mitenhän saadaan se kotiin, kun tullaan vauvan kanssa synnäriltä, kun tuo sinne menossa hoitoon sitten synnytyksenkin ajaksi? :D
 
Tänään lääkärineuvola <3 Kyllä sitäki on mukamas odotettu!! Ja mieskin pääsee joukkoon kattomaan meirän hupulaasta! <3
 
Nojoo. Nyt käyty lääkärineuvolas. :) Kaikki arvot mulla hyviä, Hb noussut 107->127.. Mulle ei tuolla alapääs mitää oo vielä tapahtunu, kanavat on jäljellä ja kodunsuu kiinni. Mutta eipä mua oo kertaakaan vielä supistanut.. Muutaku harjotussupistuksia tietty. Lantio normaali eli pitäisi pystyä synnyttämään alakautte.
Ultrakone näytti vauvan painoarvioksi 2300g, mutta lääkäri sanoi ettei usko aiva niin pieni olevan.. Ennemmin veikkas 2500g. Jos laskettuun aikaan menee niin painaa yli 3 kg. <3
 
Neuvola käynnillä käyty taas tänään ja käsky kävi keskiviikkona uudestaan, koska täytyy seurata verenpaineita ja turvotusta :S painonnousu 500g viikon aikana ja jalat on täynnä nestettä. . . Saan aina neuvolassa verenpaine lukemat ihan superpaljon isommat ku kotona mitattuna ja tänään ne sit oli neuvolassa 126/95 jonka takia kontrolloidaan keskiviikkona uudestaan. Pissa kuitenkin puhdas nyt ja ollutkin kokoajan eikä mitään päänsärkyjä tai muuta eli todennäköisesti se ei kuitenkaan raskausmyrkytystä ole. Kotona mun verenpaineet jokapäivä sellaset 105/75 eli paljon matalammat. Blaah, että sellaista tänään neuvolassa. Ja viikkoja mula nyt 37+4, sais vaan mussukka jo maailmaan tulla :)
 
Nanana: Hyvä niitä on seurata, mutta ei kannata turhaan huolestua. Mulla neuvolapaineet nousi luokkaan 160/110 ja sitten sai lähetettä äitipolille ja eteenpäin hoitoon, kun verikokeissakin vähän häikkää. Mullakin pissa puhdas, mutta toisaalta on vähän noita muita oireita. Kannattaa lepäillä ja tarkkailla vointia, mutta jos kotipaineet ei ole noususuunnassa/hirveän korkeat, niin ei huolta. Ja sullakin jo hyvät raskausviikot. :)
 
Niin mä ajattelinkin etten kauheeta pulttia tosta nyt ota kun ei sillai omassa voinnissa mitään häikkää ja kotipaineetkin hyvät, siispä ajattelinkin huomenna lähtee shoppailee kun tän päivän kyllä oon lepäilly vaan kotosalla. Sit muakin vähän aina nyrppii toi neuvolatätien painonnousuun takertuminen kun mulla tullut nyt 16kg mutta ekan kuuden kuukauden aikana ei tullu paljon mitään ja vasta nyt loppuvaiheessa alkanut tulemaan ja etenkin nesteidenkin takia. Mutta niinku muutkin on aiemmin täällä maininnu et itekään en jaksa turhaan tuohon painoon takertua kun varsinkin ollaan jo ihan loppumetreillä, kyllä ne lähtee sit ku vaaveli on syntyny ni suurinosa ainakin. :) luotan siihen!
 
Ja mitä tässä oman raskausmyrkytysseurannan myötä saanut todeta, että joko kehittyy tosi äkkiä (eli tulee hirveä päänsärky, valopisteitä, ylävatsakipua tai muita selviä oireita) tai on viikkoja lievänä ja voidaan vaan seurailla. Mulla tosiaan vaan lähti paineet nousuun ja ollut lievää päänsärkyä ja muutamia valopisteitä, mutta myös silmät olleet melko valoarat. Niin ja loppuraskaudessa tuli turvotustakin jonkun verran, mutta nyt huomasin, että paheni lähinnä vasta tuossa sairaalassa ollessani huomattavasti muutamassa päivässä - ei meinannut mahtua crocksit jalkaan! :D En itse osannut näitä yhdistää myrkytykseen etenkin kun pissa oli puhdas, mutta mulla nuo paineetkin selkeästi nousi ja kotipaineetkin nousi tasaisesti.

Tärkeintä on lähinnä tietää nuo oireet milloin on hyvä lähteä käymään tarkistuttamassa tilanne vaikka mieluummin turhaan, mutta muuten en sinuna stressiä ottaisi. Jos vauvakin liikkuu normaalisti. Se stressikin, kun vaan lisää paineita. :D Ja näin viitearvona sanottakoon, että syön nyt kolmesti päivässä verenpainelääkkeitä ja aamupaineet on nyt parhaat n. 130/80, mutta päiväpaineet edelleen lääkityksestä ja levosta huolimatta luokkaa 150/90-95. Ja silti lääkäri uskalsi päästää mut sairaalasta kotilomalle.
 
Sain kans tänään neuvolasta verenpainemittarin kyytiin... Eipä tuosta suurta stressiä tule, tiedän että alapaineet heittää aina viikonlopun jälkeen, kun on ehtinyt hissukseen kiusaamaan päätänsä kaikenmaailman stressipeikkoasioilla. Viikolla on senverran puuhaa, että ei ehdi märehtiä joutavia :) Sais jo vaikka syntyäkin, niin ei tarvis paineita mittailla :)
 
Taas yksi neuvolakäynti, perusjutut ok :) Paino oli tippunut 400 g, liekkö viimeksi painonnousu johtunut, kun olin lipittäny vettä monta lasia ennen käyntiin. Sydänäänet olivat noin 130 ja terkkari kokeili, että pää vielä heiluu pikkusen (ihmekös niitä kipeitä tuikkaisuja on tullut vielä). Kyselin viikonloppureissustamme mielipidettä, mutta sanoi, että kysyä vielä äitipolilta mitä mieltä siellä ovat. Kehotti ottaa rennosti päivisin, jos/kun illat alkavat olla tukalia. Isyyden tunnustamisestaki juteltii, paperit tulevat kotiin parin viikon sisään vauvan syntymästä ja sitten eiku tunnustamaan, että minä se olin :D torstaina olisi äitipolilla kasvukontrolli, saas nähdä pystyykö mies lähteä mukan, ku on ollut yön töissä. Ihana mennä taas katsomaan, mitä toinen tuolla masussa touhuaa <3 (vaikka mielellään, kyllä katselisin jo mahan ulkopuoleltakin :D)
 
Neuvolakäynti meilläkin tänä aamuna, Käytiin yhdessä läpi viime viikkoisen äitiyspolikäynnin jutut, ja ihanasti eli kyllä mukana näitä kaikkia epäilyksiä mitä siellä nousi esiin. Vaikka en mielestäni kamalasti niistä ollut stressannutkaan, niin nyt on taas kevyempi mieli. Ja täti muistutti, että keskusteluapua on aina saatavilla, jos tuntuu että epäilykset ja muut käy yli omien voimien.

Muuten kaikki oli aika kohdillaan. RR 130/79, eli viime viikon jälkeen palannut normaalille tasolleen. Turvotukset edelleen kahdella plussalla, syke hyvä vaihteleva ka 138, sf-mitta kasvanut sentillä ja nyt 35cm. Ja varsin mukavana "yllätyksenä", paino oli pudonnut reilu 200g sitten viime viikon. Muutenkin todettiin, että koska uudessa soekrirasituksessa arvot edelleen hyvät, niin ei stressata tätä painonnousua nyt enää loppuvaiheessa. Kehotti vaan viemäni ruokapäiväkirjan mukaan kiinnittämään huomiota hiilihydraattien määrään, jota vähän voisi pienentää, mutta ei muuten suurta huomauttamista ruokailutavoissa..

No, torstaina on sitten taas polilla käynti edessä, tällä kertaa ei taida isäntä päästä mukaan, mutta ehkäpä siellä pärjää yksinkin..?
 
Meillä ei oo mies töiden vuoksi päässyt käymään äitipoli käynneillä, mutta aina oon soittanut heti hänelle mitä siellä on tapahtunut ja sanottu. Kotona vielä ollaan juteltu ja olen kertonut tarkemmin mitä kaikkea tehtiin ja sanottiin :) Neuvolassa hän oli ensimmäisellä kerralla mukana ja sitten hammashoitajan arvoinnissa sekä nyt kesällä kerran, ku oli loma aikaan neuvola.
 
Viikon neuvolakäynti suoritettu (alkaa jo maistumaan pakkopullalta:salut) Kaikki hyvin kuten tähänkin asti, viikkoja kasassa 38+2. Paineet hyvät 130/72, painoa lisää vaihteeksi viikossa 1kg (kokonaispotti 19kg). Supistukset voimistuneet viimeisen viikon aikana kovasti, joten eiköhän tämä tästä... Tosin jos veljiinsä on tullut, niin viikko kyllä vielä odotellaan:gen014
 
Nyt mulla hajoaa pää! :smiley-angry017

Tänään olin taas osastolla kontrollissa. Pissa ok. Paineet lääkityksellä ok. Verikokeet otettiin ja maksa-arvo yhä koholla ja toinen arvo vissiin laskenut. Lääkärin näin ja juteltiin. Ei enää tiedä onko mulla raskausmyrkytys vai jotain muuta, kun osa oireista täsmää ja osa ei. Huomenna tarkistetaan taas raskaushepatoosin arvot, vaikkei enää ole kutinaa useampaan viikkoon ollutkaan, mutta kun nuo ei tiedä mikä mulla olisi, niin halutaan tuokin poissulkea. Jokin kuitenkin selvästi vaivaa. Istukan virtaukset hyvät ja vauva kunnossa. Saan olla kotilomalla perjantaihin, jolloin taas näen lääkäriä ja ultrataan ja otetaan kaikki kokeet. Yli lasketun ajan ei tätä raskautta päästetä ja joka kerta arvioidaan käynnistyksen tarvetta. Eli milloin tahansa edessä voi olla sairaalaan jääminen käynnistyksen merkeissä...

Mutta se itkunaihe! Eikös tuo lääkäri mennyt ultrasta löytämään poikkeavuutta, vaikka tähän asti kaikki näyttänyt hyvältä!! Ensin tuijotti ruutua hiljaa ja tarkkaili, sitten pyysi opiskelijaa antamaan puhelimensa ja koitti tavoittaa ylilääkäriä... Nii, no panic. No ei saanut kiinni. Kuulemma vauvan suoli näyttää normaalia tiiviimmältä ultrassa. Yleensä ei ole niin tiivis ja voi olla, ettei tämä tarkoita mitään kummempaa... Sanoi, että voi olla tyyliin ummetusta tai muuta normaalia tai sitten heitti mahdollisuutena anusatresian. Kuulemma anusatresiakaan ei yleensä ultrassa näytä ihan tuolta, mutta sekin on mahdollisuus, mutta tosiaan ei tiedetä. Lastenlääkäri tarkistaa vauvan tämän synnyttyä... Anusatresiassa tosiaan eri vaikeusasteita siitä, että vauva syntyy ilman peräaukkoa, peräsuoliongelmista yms muista ongelmista siihen, että peräaukossa on vain ohut kalvo tukkeena. Mutta siis pahimmillaan meidän vauva joutuu useampiin leikkauksiin.... Tai sitten on täysin terve.

Koita tässä olla ajattelematta asiaa ja rentoutua, ettei paineet nouse. Ku enää edes tiedä, että mikä itseä vaivaa ja onko vauvalla jotain häikkää vai ei. Mä en jaksa. :sad001
 
Voi Mile, että nyt kiustaan sitten loppumetreillä... Tiedän tunteen todella hyvin! Pahinta on juuri tuo, että jotain on, mutta sanotaan ettei olla varmoja mitä, ja voi olla että vaikuttaa elämään tai sitten ei.. kyllä epävarmuus se pahin on, ainakin omasta mielestäni.
Tsemppiä nyt kuitenkin, pidän peukkuja että kaikki sujuu hienosta ja lopputulos on täydellinen!!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top