Neuvola- ja ultrakuulumiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja elenna
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Voin lohduttaa Tuiti vain sen verran, että vaikka täällä Monsteri on ollut raivotarjonnassa jo rv 25+ lähtien, voi rakkoa hienosti käyttää myös nyrkkeilyyn, joka sekään ei kamalan mukavalta tunnu! ;)
Mutta vielä se ehtii teidänkin veijari sopivasti sinne kääntymään, pidetään ainakin peukut sille!!

Meillä on tänään aivoultra, pitkästä aikaa. Edellisestä taitaa olla sen 7 viikkoa. Isäntä pääsee onneksi tällä kertaa mukaan ilman ongelmia, kun sattuu olemaan lomalla. Vaikka, kun ei murheita odoteta tuolta ultrasta, niin olisin sinne toki yksinkin ihan hyvillä mielen mennyt.
 
Mulla kääntyy kerran viikossa. viihtyy pää alaspäin 2-4päivää ja kääntyy taas poikittain. Joten No Hätä!!

Mun molemmat veljet ovat kääntyneet ihan viime hetkillä oikeinpäin. Ja niin, se kääntyily sattuu aika paljon, mulla ei ole jäänyt ainakaan huomaamatta.
 
Tulin just neuvolasta. Kaikki oli hyvin, hemoglobiinikin noussut 118:sta. Mutta vauva oli viimeksi raivotarjonnassa ja nyt perätilassa. Ja tuo perätila mua nyt rupesi ahdistamaan... :( Neuvolatäti kyllä sanoi, että hän voi siellä vielä itsestäänkin kääntyä, ja jos ei käänny niin sit laitetaan lähete ultraan ja yritetään kääntää vatsan päältä. Sanoi vielä että jos kääntäminen ei sitten onnistu tai vauva kääntyy uudestaan, arvioidaan voinko silti synnyttää alateitse vai tehdäänkö sektio. Hirvittää edes ajatella synnyttämistä perätilasta... Ja se vatsan päältä kääntäminenkin. Kääntyisipä hän nyt itsestään! Onko muilla vielä perätiloja tai onko kokemusta aiheesta? Yritän olla stressaamatta, miehenikin mielestä turhaa stressata asiaa mille ei voi mitään mutta kyllä se nyt vaan stressaa, ainakin ennen kun ehdin "tottua" ajatukseen. Potkutkin tuntuu tosi ikäviltä, tulee suoraan rakkoon ja muutenkin tuonne alas niin että välillä tuntuu että hän on tulossa jo ulos sieltä vähintään jalan mitalla!


Älä murehdi, mulla kökötti vauva 2 viikkoa raivotarjonnassa kunnes eilen kääntyi perätilaan, ja voin sanoa että oli yksi helvetin kamala päivä! Pää on oikeaa keuhkoa vasten ja pitää istua joko ihan tikkusuorassa tai takakenossa että on hyvä olla, ja yö oli vielä pahempi: Virtsarakkoa ja alapäätä ja lonkkia potki ja pomppi koko yön, ja lisäksi mulla särki lonkkia niin p****leesti että oon ku nukkuneen rukous :schocked028 Oli kyllä mukavat viimeiset 2 viikkoa, mutta pliis pliis pliis käänny takaisin! Kun ei niissä nyrkeissä ole niin paljoa poveria virtsarakon rankaisuun kuin noissa pienissä jaloissa :smiley-angry016
 
Mutta kyllä muakin alkoi mietityttää, että jos vauva jääkin perätilaan... lohdutin itseäni sillä että jos hänet sitten perätilassa synnyttää, sektio tai alatie, paikalla tulee olemaan kunnon armeija hoitohenkilökuntaa!:smiley-bounce016
 
Ei se mun käsittääkseni oo automaattisesti sektio. Kyllä siinä mietitään jokainen tilanne erikseen, äiti ja hoitohenkilökohta yhdessä. Mutta niin kai se on, ettei kenenkään oo pakko synnyttää perätilassa olevaa lasta alateitse.
 
Mäkin luulin että se olis sit automaattisesti sektio, mut neuvolassa sanottiin että sit arvioidaan lantioo jne, että miten se synnytys parhaiten onnistuu.
 
Tuitille tästä perätila-asiasta sen verran, että mulla keskimmäinen pojista (nyt 8v.) kökötti koko odotusajan perätilassa. Viikolla 37 menin sitten "käännättämään" poikaa. Jo ennen kääntöyritystä varoiteltiin että tyyliin joku yksi monesta kymmenestätuhannesta käännöstä saattaa johtaa synnytyksen käynnistymiseen. No minut sitten kärrättiin käännätykseen, joka saatiinkin tehtyä onnistuneesti (oli kyllä melko epämiellyttävä kokemus, kun monta henkilöä siinä tarvittiin ja se sattui jonkun verran). No sitten ei pojan sydänääniä kuulunutkaan ja minua kärrättiin kiireesti synnytyssaliin ja käskettiin soittamaan miehelle, että synnytys saattaa käynnistyä . Supistukset olivat säännöllisiä ja siellä minä makasin salissa muutaman tunnin, kunnes supistukset laantuivat ja pääsin pois. Terve poika syntyi sitten viikolla 39+4, eli loppu hyvin, kaikki hyvin. Tästä tosiaan aikaa jo lähes 10v. Onneksi tämä tuleva kaveri on ainakin vielä rt:ssa.
 
Tuiti, älä vielä ainakaan huoli kun on vielä viikkoja näin paljon jäljellä. Mulle just maanantaina sanoi neuvolaterveydenhoitaja, ettei aio edes vielä tsekata miten päin se on, kun sitten se on kumminkin jo toisin päin siinä vaiheessa kun olen ehtinyt kotiin. Luulisi siis että silläkin on vielä siellä masussa tilaa pyöriä.

Asiasta toiseen, kävin sit eilen siellä ylimääräisessä lääkärissä. Ja kuulemma nyt on kohdunsuu pehmennyt, joten saikkua rapsahti loppuajaksi. Kuulemma max.20min kävelyitä saan tehdä kerrallaan ja paljon pitää levätä kylkiasennossa. Helppoa kuin heinänteko, kun on tuo pikkujätkä käskyttämässä. :D
 
Oi oi, Viima. Nyt sitten vaan yritettävä elää kevyemmin, helpommin varmasti sanottu kuin tehty...

Meillä ultrassa ei paljastunut mitään uutta Neljän viikon päähän tuli vielä yksi aika tarkastukseen. Kävin käyrillä makaamassa reilun puolen tuntia, että saivat hyvän seurannan Monsterin sykkeestä. Tosi isoja heilahduksia suuntaan ja toiseen ehti tulla! Mutta hauska oli siis seurata sykettä ja liikkumista. =)

saapa nähdä kuinka isoksi Monsteri meinaa kasvaa..? Nyt ultran mukaan painoarvio oli 2308g, ja vielä olisi kuitenkin 8 vikkoa laskettuun aikaan. Jäinkin miettimään, että onkohan tuo seuraava ultra enemmän kasvuun ja kokoon liittyvä juttu vaiko niihin aivokammioihin? NIitä kun ei meinattu tänäänkään saada kunnolla esiin kun pää on niin alhaalla.....
 
Jossain täällä foorumilla on ketju, missä on synnytyskertomuksia perätilassa olevan vauvan synnytyksestä alakautta :) Siihen tulee ilmeisesti aina uskomaton porukka lääkäreitä, kätilöitä sun muuta väkeä synnytystä avustamaan ja seuraamaan, (jos äiti antaa luvan,) kun se on niin harvinaista ja monelle loistava opetustilanne. Eli jos synnytystapa-arviossa ja lantion kuvauksissa vauva mahtuu syntymään ja on hyvässä asennossa tulossa (esim linkkari-asento), saa synnyttää alakautta.
 
Tänään oli neuvola, taas uusi terkkari (kesätuuraaja), ja samalla sapluunalla mentiin jälleen...eli kaikki hyvin, ei mitään kysyttävää tai ihmeellistä. Olin ilmeisesti outo lintu, kun olin täyttänyt sairaalaan laitettavan sähköisen esitietolomakkeen lähestulkoon kokonaan valmiiksi(lukuunottamatta toiveita synnytykseen-kohtaan). Tuumasi vaan, että yleensä tällä käynnillä menee kauan aikaa, kun melkein kukaan ei sitä täytä. Noh, erilainen nuori keinolla millä hyvänsä :D

Ipanakin päätti sitten kääntyä pois vinottain/poikittain-asennosta ja junttasi ilmeisesti päänsä kunnolla vasten rakkoa...juuri silloin, kun oli megalomaaninen pissahätä ja pyörästä puhkesi takakumi reilu kilometri ennen kotia. Onneksi oli puisto ja puska matkan varrella...Näin meillä tänään :D
 
Eilen neuvola. Ja niinku arvelinki, tää oma täti tajus heti sen sokerihomman. Muutaman mittauksen tein siis tässä kotona sillon tällön ku muistin, ja ne oli ok. Nyt oli pissa puhas. Hb oli melko sama ku viimeks, 118.. pitäs napsii joka toinen päivä rautaa mut ne on vähä nyt unohtunu... ja loppu, ja vasta käytii tuhlaa apteekkii sika summia...
Tädin mukaa ois rt, pää kuulemma tuntu olevan tosi syvällä ja sen tuntunen ettei enää varmaa käänny. Ite en tiedä ku tuntuu että liikettä tuntuu siellä täällä, kai se sitte käsillää onnistuu tosiaa nyrkkeilee mukavasti ja puskee päätää vissii vielä alemmas. :D Tää mittaus oli yläkäyrällä, samoin ku eka, siinä välissä menny keskellä.
Sitte pitäs mennä taas verikokeisii ja raskaudenajan streptokokkibakteerin seulontaan, täällä kuulemma tullut käytäntö että kaikki menee... huoh, tuntuu taas niin turhalta. Hirveetä ravaamista joka paikassa ja kaikenmaailman tutkimuksia. Ja tästä pitäs muka nauttia! PAH!
Seuraava käynti tonne parin viikon päähän ja sitte on myös lääkäri. Mikä seki oli hauska että ku oltiin jo katottu aika valmiiks sun muuta ni lopussa totee et nii tää on muuten sitte mies lääkäri, toivottavasti ei haittaa. No ala siinä vaiheessa enää peruu ja muutenki, ei kai se sit haittaa, jos ei oo mikää hengittelijä.
Jotenki taas kyllä v******a vaa tää kaikki. Ihan ku tää odottaminen lähtökohtasesti ois mitää tosi helppoo ja sit viel neuvola riepottelee sua miten sattuu. Eikä näistä mistää käynneistä kyl ois tullu yhtää mitää jos mies sattus olee kauempana töissä eikä pääsis jelppii, kun on toi esikoinen tossa.
 
Täällä käyty tänään 34+2 neuvolassa. Kaikki hyvin, verenpaine oli vähän koholla, mutta johtunee varmaan viime yön valvomisesta. Pissa kunnossa ja Hb oli noussut viime kertaisesta 120 takaisin tuonne 130, eipä paljon tartte rautalisää syödä :) Painoa TAAS tullu 1000g/vko ja mie siitä sitte taas narisemaan ja ruikuttamaan että kun en tajuu... Tän kertainen neukkutäti (tavattiin ekan kerran) sanoi heti että näytätkin olevan turvoksissa niin käsistä kun jaloistakin että helposti tuosta lastista saattaa jopa 10 kg jäädä synnärille. Vaikkei tuo ehkä imartelevin kommentti ollut mitä oon ikinä saanut niin tässä tilanteessa kuulosti hyvälle! :laughing002 Vauva on raivotarjonnassa kuten oon epäillytkin ja sf mitta 31 cm, nätisti menee omalla käyrällään hiukan keskikäyrän yläpuolella.

Ensi viikon perjantaina sitten uusi käynti, ilmeisesti ultralla katsotaan vauvan asento vielä neuvolassa terkkarin toimesta varmistukseksi kun mulla ei muuten enää noita lääkäri- tai äitipolikäyntejä ole ellei jotain kummaa tapahdu. Nyt sain ohjeet liikelaskennasta ja nyt viikolle 37 asti 2 kertaa viikossa pitää tehä ja sitte siitä eteenpäin joka päivä. Myös välilihan venytysohjeet sain vaikken vielä ole päättänyt alanko sitä viruttelemaan.
 
Neuvolassa käyty rv32. Paineet edelleen hieman nousseet aiemmista, mutta kuitenkin vielä ihan ok:t ja neuvolapaineet edelleen selvästi kotipaineita korkeammat (enkä mielestäni edes stressaa siellä käymistä! :D). Painoa oli tullut luvattomasti liikaa, jopa +862/vko, mutta toisaalta nyt on turvotustakin ollut koko ajan, kun aiemmin vain iltaisin. Silti täytyy laittaa syömiset kunnolla kuriin, ettei moinen jatku! Vaavin sykkeet iloiset +140 ja edelleen hengailee raivotarjonnassa peppu minun oikean kylkeni puolella ylhäällä. ^^ Sf-mitassa ollaan yläkäyrällä ja tänään mitta näytti 30. Ultrassa kokoarvio kahden viikon päästä. Mitäs vielä... Kutina jatkuu ja sain uuden lähetteen verikokeisiin katsomaan maksa- ja sappiarvoja, että onko muutosta kahden viikon takaiseen eli vieläkö tarvii miettiä voiko olla hepatoosia vai onko ihan muuta kutinaa.

Ihan hyvä fiilis siis, vaikka alaselkää särkee, kroppa kutisee, turvottaa, närästää jatkuvasti ja öisin nukkuminen vaikeaa, minkä vuoksi päivisin väsynyt fiilis. Meidän pienellä kuitenkin näyttäis olevan kaik ok ja on ihanaa, kun neuvolaan pääsee nyt useammin - tuntuu niin paljon todellisemmalta se, että pikkuinen on pian täällä. Ja onhan se nyt aivan ihanaa kuulla ne sykkeet. <3
 
Neuvolassa käyty. Vauvalla kaikki erinomaisesti, syke edelleen 140 ja sf-mitta tasaisesti samalla käyrällä. Oma verenpaine edelleen matala, unettomuus ei siis onneksi vaikuta sentään siihen. Muuten olen ihan koomassa. Odottelen tässä, mitä lääkäri vastaa. 6 unetonta yötä ja päivää takana, ja jotain pitäisi tehdä, mutta neuvolassa ei osattu sanoa, onko olemassa turvallista lääkettä, jota voisi ottaa. Sairaslomaa sain loppuviikon, ensi viikko haettava kai muualta, koska vain lääkäri voi määrätä niin pitkän, eikä lääkärille nyt pääse. Voi että on mukavaa. Nyt kun siis jäisin töistä pois, pitäisi hakeutua toiselle puolelle kaupunkia työterveyteen (ei mene bussia) tässä kunnossa. Eläessäni en ole valvonut näin kauaa.
 
Noista sykkeistä tuli mieleen... Meillä sykkeet on olleet n130. Käyrällä näkyi selkeesti kun liikkuu niin pomppasivat lähelle 170. Viikkoja 33+5.

Olikos niistä sykkeistä jotain urbaanilegendaa, oliko ne pojan vai tytön sykkeet jotka oli korkeemmat :-) Mä kun en vieläkään tiedä kumpi sieltä tulee, ollaan voitu vain arvailla :-)
 
Mulle sanottiin neuvolassa, että tyttöjen sykkeet ovat tilastollisesti korkeammat. Ei mikään 100-varma juttu, mutta antaa hieman osviittaa.

En tiedä kumpi tulee, mutta minun vauvan sykkeet ovat joka kerta olleet 150-160, eli niiden mukaan tyttö olisi todennäköisempi. Mitenkä muilla? Mitkä ovat olleet vauvan sykkeet ja mikä olisi mahdollisesti tulossa?
 
Meillä vauvan sykkeet olleet 140+-150+. Eli matalimmillaan ollut noilla main ja hienosti vaihdellut vauvan liikkuessa. Tyttöä meille arveltiin tulevan rakenneultrassa. Kahden viikon päästä ultraan josko sieltä saisi vielä varmistusta tähänkin asiaan. :D
 
TerhiJii, kuulemma miehillä on hieman alempi syke normaalisti kuin naisilla. Joten urbaanilegenda kuuluu jotenkin niin, että jos vauvan sykkeet ovat yleensä yli 140, se on tyttö ja jos alle 140, poika. Meillä on aina ollut alle, nyt oli 140. Neuvolatäti kyllä sanoi, että siihen vaikuttaa mm. oma syke, hänellä oli itsellään alhainen syke ja sitten vauvoilla oli myös syke alle 140 ja olivat olleet silti tyttöjä. Luotan silti tähän hiukan enemmän kuin vaikka siihen mahaviiva-juttuun, mahan muotoihin tms. Mut ei siitäkään kuulemma varma voi olla, sanoi lääkäri. Mekään ei tiedetä kumpi tulee, mutta vahvasti veikkaan poikaa.

Kunusiini, hyvä että sait sairaslomaa. Et kyllä mee enää töihin! Toivottavasti pääset pian lääkäriin, niin saisit apua tuohon unettomuuteen :O Etkö sä oo oikeesti nukkunut ollenkaan? :O Kuulostaa ihan kamalalta.

Mulla oli kans neuvola tänään ja sijainen tällä kertaa. Kaikki kunnossa. Katsottiin taas ultralla ja vauva oli edelleen pää alas. rv 33+4. Valittelin hiivaongelmiani, mutta siinä edetään siten, kuin lääkärin kanssa sovittiin. Juteltiin myös ehkäisyistä. Terkkari sanoi, et magnesium saattais auttaa selkäkipuunkin, joten alan nyt sitä sitten popsimaan, vaikkei pohkeet oo sen kummemmin kramppaillukaan. Niin ja sain lainaan sen "synnytä rentoutuneena"-cd:n, kun sanoin, että perheryhmässä ei kerrottu mitään synnytykseen valmistautumisesta. Sain myös omaksi jonkun dvd:n, jossa oli jotain vauvantulo-juttua. Niin ja seuraava kerta on jo 2 viikon päästä omalle terkkarille :O Jee.
 
Takaisin
Top