Neuvola- ja ultrakuulumiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja PePa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Osanottoni, ja PePa:lle ja perheelle paljon voimia!
Nämä ovat niin käsittämättömiä ja surullisia asioita, ettei meinaa sanoja löytyä.
 
Osanottoni ja voimia PePa:lle! Ei oikein muuten löydy sanoja, mut törmäsin joku aika sitten tämmöiseen kirjoitukseen:

Älä äiti itke

Älä äiti itke,
sillä minun aikani ei ollut vielä.
Kävin vain katsomassa,
mutta tulen myöhemmin uudelleen.

Äiti, pyyhi jo kyyneleet,
Tiedän, sun on ikävä,
mutta minä olen tässä,
vierelläsi, vaikka et minua näkisikään.

Äiti, katso ulos.
Olen poutapilven hattarassa,
tuulessa kosketan hiuksiasi.
Sadepisarassa annan suukon poskellesi.
Auringon säteessä tunnet lämpöni.
Linnun laulussa helkkää nauruni.
Tähtien tuike on minun silmäniskuni.

Olen joka hetkessä,
jokaisessa askeleessasi.
Äiti, en ole mennyt minnekään.
Olen tässä, ikuisesti, sydämessä.
 
Osanottomme ja paljon voimia PePalle <3 Itku tuli myös täällä:( En osaa tai pysty edes kuvitella miltä sinusta ja miehestäsi tuntuu. :( Meillä on rakennekin vasta 2,5 viikon päästä ja siihen asti saadaan jännittää onko kaikki ok. Liikkeet kyllä tuntuvat mutta ei koskaan tiedä. Halauksia PePa!!
 
Suuret osanotot Pepa:lle ja voimia! Ei osaa edes kuvitella miltä tuntuu menettää oma lapsi, oli sitten syntynyt tai ei. :( Elämä ei aina vaan ole reilua...
 
Lämmin osanotto PePalle ja sinun perheellesi ja paljon jaksamisia! Voin vain kuvitella kuinka rankkaa tässä vaiheessa on luopua pienokaisesta :´(
 
Voi PePa! :,( Suuri halaus ja paljon jaksamista koettelemusten keskelle! <3 Itku tuli täälläkin, ja vielä tuo ihana Tionan kirjoittama kommentti... 
 
Osanotot PePalle!

Ylihuomenna rakenneultra, jännittää tosi paljon. Se, onko kaikki hyvin ja jos on niin sukupuoli...

Liikkeitä tunnen mielestäni aika harvakseltaan, mutta jotain kuitenkin.
 
Täällä palauduttu töihin rakenneultrasta helpottuneina. Kaikki näytti siltä kuin pitääkin. Aluksi pieni taas oli unessa, mutta heräili sieltä sitten ja anturikin sai napakan potkun, kun siinä kuvailtiin. Kätilö ei kysynyt, halutaanko tietää sukupuoli eikä kysyttykään asiasta mitään, kun kummatkin oltiin sitä mieltä, että saa selvitä sitten synnärillä :) Olin ajatellut, että jos sen kuvasta näkee niin sitten näkee, mutta ei ollut kyllä itsellä mitään mahdollisuuksia tuosta erottaa. Kuitenkin ajattelen koko ajan, että olisi tyttö, että saapa nähdä, miten väärältä tuntuu, jos sieltä poika putkahtaa :D
 
Huii, mä en uskaltais jättää laitokselle asti jos ei olis ihan pakko! Tänään kuultiin että meidän on tod.näk. poika mutta eihän se tosiaan satavarmaa ole. En tiiä miten olisin kestänyt jos kätilö ei olis osannut sanoa edes mitään arvausta...
 
Meilläkin todettiin tänään että kaikki hyvin. Saatiin kommentti että "olen ihmeissäni jos te tästä saatte tytön kotiinne", eli luultavasti poika tulossa. Oltiin päätetty että kysytään ja täytyy myöntää että kun itse olen aina luullut että saan tytön (siis jo ennen kun olin raskaana ;) niin ehkä hyvä että kysyttiin. Vaikka sukupuolella ei todellakaan ole väliä on nyt vähän pöljistynyt olo-miten niin poika, tyttöhän mulle piti tulla? ja kun suvussa on vain tyttöjä niin ehkä hyvä että voi vähän metsästellä käytettyjä poikavaatteita ja muita tarvikeita. Ihanaa ajatella että saa isä nyt sitten antaa kaikki "miehelliset oppinsa" omalle pojalleen
 
Meillä rakenneultraan vielä vajaa 2 viikkoa.. piiitkältä tuntuva aika! Ei aiota kysyä lapsen sukupuolta, selviää jos selviää. Mun mielestä toi sukupuolen kysymättä jättäminen ei liity uskaltamiseen mitenkään. Eihän se sukupuoli kysymällä miksikään muutu, ja ihan samalla tavalla otan vastaan niin tytön kuin pojankin. Vaikka kieltämättä sitä itse jotenkin tyttöä on odottavinaan :)

Eri asia tietty jos kokee tärkeäksi saada ostaa ennakkoon tyttö/poika vaatteita. Mut ei ne arvaukset aina silti ole 100% varmoja ;)
 
Tarkoitinkin tuolla uskaltamisella sitä, että itse ainakin olen niin epävarma tästä koko äidiksi tulosta että täytyy saada kaikki mahdollinen apu ja tieto valmistautumiseen :D Ei mullekaan ole sinänsä väliä kumpi on tulossa, mutta haluan valmistautua niin tavaroiden puolesta kuin henkisestikin :P
 
Me ei viimeksi kysytty kumpi tulee, mutta tiesin sen kyllä sitte jossaki vaiheessa, ko näin semmosta jännää unta ;).

Nyt meinataan kysyä. En millään malttais oottaa ultraan asti, enää kuus päivää! Toivottavasti ipanalla on kaikki hyvin, tässä vaiheessa ei voi enää keskeyttää.. ei sillä, en tiä kuinka siihen pystyisinkään. Joku kaveri sano, että älä mannaa, ko sanoin että olen ultraan mennessä niin pitkällä, ettei voi keskeyttää jos joku on pahasti pielessä.. En mielestäni manaa, sanon vain asian, niinko son.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top