Neuvola- ja ultrakuulumiset

Täällä kaikilla näyttäis sujuvan ihan mukavasti odottelu. Osalla supistelua sun muuta, mutta kaikenkaikkiaan ihan hyvin:) Kiva juttu!
Itsekin voin tosi hyvin. Olo on virkeä, jaksan olla töissä ja touhuta kotona. Vähän yöunet on hatarat kun aina ei nukuta, mutta sit oon ottanu tarpeen vaatiessa päivällä, iltapäivällä puolen tunnin unet.

neuvola tänään:
rv 30+5
paino 73,7 /+288g /vko
RR 121/77
pissa puhdas
Hb 111 ( nyt rautalisää 2 krt/vko)
Sf 27 ( keskikäyrän alapuolella mennään ns. omalla käyrällä)
syke 136
liikkeet ++

kaikki siis edelleen mallillaan :)
 
Se olis toivottavasti tokavika ultra mulla takana. Alustavaks leikkausajaks soviittin 15.2, mutta päivä varmistuu lopullisesti 13.1, jolloin on sitten se viimeinen ultra. Jännää!!

 
Tämä onkin sektion hyvä puoli. Pystyy varautumaan paljon paremmin etukäteen, ja jopa esittää toivomuksia sektion ajankohdan suhteen. Meidän täytyy kuitenkin järkätä tolle nuorimmalle neidille hoitopaikka iskän työssäoloajaks ja tietty ilmottaa töihin tosta isyyslomasta. Ja koska mies hoitaa oman osastonsa poissaoloja, niin helpottuu samalla omakin homma, kun pystyy etukäteen sopimaan tuuraajan itselleen :D Meillä isyysloma alotetaan vasta sitten, kun minä ja uusin tulokas ollaan palattu laitokselta. 
 
Täällä neuvola taas takana ja kaikki hyvin:

Verenpaine 103/69
Paino n. +300g/vko
Vauvan syke (ekaa kertaa laskettiin) 130
Sf-mitta 28 (+4)
Hemoglobiinia ei mitattu.

Vauva oli pää alaspäin, mikä oli hauska kuulla, koska ollaan kotona koitettu miettiä, että miten se vauveli siellä oikeen mahtaa köllötellä.

Ihanaa, että kaikki oli taas hyvin...

...mutta sitten tämä ihana rakas neuvolatätini. Pitää varmaan muuttaa pois paikkakunnalta, koska tuntuu että tämä täti vie ilon koko raskaudesta. Nyt meni 10 kiloa rikki neuvolan vaakan mukaan (viikot 31+2) ja ihan hirveä paapatus siitä, miten olisi hyvä että paino ei enää yhtään nousisi. Kyseli syömistottumuksistani ja kun sanoin, että olen syönyt kokoajan ihan samalla tavalla, niin kovaan ääneen kummasteli tätä hurjaa painonnousuani. Huhhuh, tuli oikeen tosi paha mieli, vaikka oonkin koittanut jättää sen tädin puheet omaan arvoonsa.

Raskauden alussa painoin 57kg ja painoindeksi näytti 20. Nyt siis 67 kiloa ja hirveä saarna neuvolassa. Ja painonnousu oli nyt vaan se 1,3 kiloa kuukaudessa, kun aikaisemmin se on ollut siinä 2-3kg/kk. Sitten kehtasi vielä sanoa, että syö sitten Jouluna maltillisesti, että paino pysyisi kurissa. Voi helvetti kun ottaa päähän!! Hyvää joulua vaan...
 
Onpa outoa, että painonnousuun tuolla tavalla puututaan. Onhan siihen olemassa ne tietyt rajat, minkä välillä painonnousu olisi hyvä olla, mutta kuulostaa siltä, että siulla se on niiden rajojen sisällä ja monella ystävälläni on paino noussut yli 20 kg raskauden aikana eikä siitä suurempaa saarnaa ole tullut. Kaikki on niin yksilöllistä ja joillakin paino ei taas nouse, vaikka kuinka söis ja sitten taas siitä tulee sanomista. Herkuttele jouluna kuitenkin hyvällä omalla tunnolla välittämättä neuvolatädin sanoista! :)

Itse kävin eilen päivystyksessä, kun vauva ei ollut liikkunut yön eikä aamupäivän aikana juuri ollenkaan eikä liikkeitä saanut laskettua kuin muutaman kyljellään maatessa. Ja minulle oli käsketty olla tarkkana liikkeiden suhteen, kun vauvan kasvu sekä kohdun sf-mitta oli tippuneet alakäyrien alapuolelle. Sairaalassa sain kuitenkin hyviä uutisia ja kaiken pitäisi olla kunnossa :) Tuntemukset olivat silti olleet oikeita, kun alkuun pikkuinen oli vaisu ja sykekäyräkin alhaalla, mutta monen tunnin jälkeen kätilö totesi, että tuli tosi hyvä käyrä lopulta eikä pitäisi olla mitään huolta. Se on kai siis normaalia, että vaisut liikkeet näkyy myös käyrällä. Lääkäri myös ultrasi ja sanoi, että kaikki hyvinvoinnin merkit löytyy, vaikka vieläkin kasvu menee alakäyrien alla, mutta painoakin oli tullut parissa viikossa lisää eli hyvillä mielin voi siirtyä joulun viettoon :)

Ainoa, mitä polilta jäi negatiivisena mieleen, oli maailman tylyin lääkäri. En juuri uskaltanut kysyä häneltä mitään ja vielä enemmän säälitti kätilö-parka, jolle lääkäri tiuski ja huokaili koko tutkimuksen ajan. Synnytysosastolla kätilöt olivat kuitenkin aivan ihania ja toivottavasti joukkoon mahtuu muutama mukava lääkärikin :)
 
Tosi ikävää, että neuvolakäynneistä jää huono mieli :/

Kävimme myös moikkaamassa tänään masun kanssa neuvolan tätiä :)

RV: 31+2
paino -100g vajaassa kahdessa viikossa, on turvotuksia nyt ainakin vähemmän ja neljä rankkaa koulupäivää oli viime viikolla, joten josko ovat vaikuttaneet painoon...
RR 125/77
pissa puhdas
Hb: 115, hieman noussut, ei tarvitse napsia lisää rautatabuja :)
Sf-mitta 26,5 cm eli nyt takaisin samoissa mitoissa kun 4 vkoa sitten. Oli viimeksi siis laskenut. Käyrässä on laskeva trendi...
vauvan sykkeet vaihelivat menon mukaan, keskimäärin 150
liikkeet +++, oli hirvee myllerryssä päällä koko ajan :D

Heppuli oli sitten päättänyt kääntyä taas perätilaan, mutta asustaa nyt toisella puolella masua. Painaa siis tällä hetkellä kivasti mahalaukkua, joten hirveitä määriä sapuskaa mahaan ei tällä hetkellä kerrallaan mahdu. 

Influenssarokotus tuikattiin käsivarteen myös..

Parin viikon päästä taas uudestaan, josko sitä silloin oltais taas vaihteeksi pää alaspäin..
 
Liinuska: Eihän toi nyt edes ole paha, jos oot alunperinkin ollut normaalipainon alarajalla ja nyt tullut 10 kg. Pari kiloa vielä ehtii tulla, jos vauhti on sama.
Mulle jopa neuvolatäti ekoilla käynneillä sanoi, että painoa sais tulla jopa 17 kg, kun painoindeksi ennen raskautta oli vähän alle 20.
 
Todellakin Liinuska ; yritä jättää omaan arvoonsa sen sun neuvolantätin saarnat. Sanot sille vaan suorat sanat. Toi sun painon nousu ei ole yhtään liian suurta. Ja sulla on varaakin. En ymmärrä kyllä ollenkaan miksi joidenkin mielestä toi painon nousu olis niin tarkaa? Sillä tätillä on varmaan itellä joku kriisi oman painonsa kanssa.

Kukaan neuvolan täti ei ole sanonu mulle kertaakaan kolmen raskauteni aikana et olis tullu liikaa painoa. Mulla ollut parin kilon heitolla samat lähtöpainot ku sulla ja nyt tässäkin raksaudessa tullut enemmän jo kuin sulla. Samoin ekassa. Tokassa tuli vähä maltillisemmin en ees tarkkaan tiiä syytä miks mut joka tapaukses sitä samaa luokkaa kuin sulla joka kerta. Teet siitä painon syynäämisestä vaikka valituksen. Ei se tietty mitään yks valitus asiasta tee mut jos niitä tulee enemmän yhen saman tätin kohdalle niin kyllä siihen puututaan. Todennäkösesti se kohtelee siis kaikkia ihan samalla lailla ton asian suhteen. Eikä ikinä lopeta jos siitä ei valiteta oikeesti. Potilasasiamieheen vain yhteys. Sulla on siihen oikeus.
 
Samaa mieltä siitä että neuvolatädin ei tarvi niin siitä painosta marista jos se on normaalin rajoissa ja kaikki on muuten hyvin. Mulle oli nyt tullu vähän vauhdilla lisää kiloja 1kg per viikko, nyt jo yhteensä noussu 13,4 kiloa. Vähän semmosen katseen sain että kova tahti, mutta koska nousi viime raskaudessa myös hurjasti ja sain ne pois alle vuodessa, ei sitä pidetä niin pahana. Mut taitaa kyl niin riippua tädistä ja tuo, ja niiden omista kokemuksista. Mulla oli nimittäin viime kerralla terkkari joka oli itsekin lihonut aina paljon raskaana, eikä pitäny mun 27 kiloa hirveen pahana ja nykyinen on ottanut vaan vähän painoa kaikista lapsistaan, ja kauhistelee mös herkemmin.

Mutta asiaan siis. Neuvolassa käyty ja kaikki niin kuin ennenkin =) Eli hyvin.

Paino: 84,8 (+923g/vko)
Turvotus: +
RR: 109/69
pissa puhdas
Hb: ei mitattu koska ollut niin hyvä
sf-mitta: 28
lapsiveden määrä: normaali
Vauva raivotarjonnassa, liikkuu paljon, syke 150 ja laskee hyvin kun liike loppuu

Nyt täytyy vaan ottaa itteään niskasta kiinni ton herkuttelun kanssa, hirveä homma keväällä taas =D
 
Seuraava neuvolakerta on tammikuun alussa ja jos se täti taas alkaa jotain jupista niin sit kyllä sanon, että en halua kuulla enää mun kiloista. Kehtas vielä sanoa, että nyt pitäisi osata ajatella vauvan parasta eikä omia mielitekoja. No joo, pari kuukautta vielä ja sit pääsen siitäkin tädistä eroon...

Mulle on iskenyt kauhea hinku ostaa kaikki mahdollinen jo valmiiksi kun lueskelee noita naamakirjan juttuja, joissa jotkut helmivaavit on jo syntymässä!
 
Vähän sama ongelma täällä. Kaikki on kyl hankittu mut just joku sairaalalaukun pakkaaminen ja vauvan kotiintulovaatteiden katsominen tekis mieli jo tehdä. Sain vielä hetki sitten kuulla että kaveri, jolla oli LA helmikuun ekoina päivinä, synnytti tänä aamuna. Oli kylläkin kaksoset mutt silti. Muuuutta turha mun on jännittää ja panikoida ku oon kuitenki se viiminen ketä sen vaavin ulos pyöräyttää.
 
32+4 neuvolassa käyty ja kaikki niinkuin pitääkin. Poju on RT1 asennossa ja pää laskeutunu lantioon. EI ihan alas asti, mutta kuitenkin niin että joutuu peruuttamaan sieltä jos meinais vielä kääntää ittensä perätilaan. Lantiossa on siis hyvin tilaa, kun on nyt jo pää niin alhaalla. Mitää kivuliaita supistuksia tai muita käynnistymisen merkkejä mulla ei oile ollut, mutta kun luin noita jo käynnistymässä olevia odotuskollegoiden juttuja niin neuvolan terkan sanat " Se, että vauvan pää on jo noin alhaalla, ei välttämättä ole merkki, että vauva syntyis ennen laskettua aikaa" sai uuden merkityksen. Poju voi siis tulla milloin vaan. Oon jotenki tuudittautunu ajatukseen, että yli menee kuitenkin ja ehdin nautiskella rauhassa 2 vkon päästä alkavasta äippälomasta...
 
joo ei sitä tosiaan tiedä koska lähtö sairaalaan tulee ja vaavi päättää syntyä, joten älkää tuudittautuko siihen että lopuun asti menee.. :D Mullekin neuvolassa vakuuteltiin että runsaat harkkasupistukset on aivan normaalia ja vähän vähäteltiinkin mun kipeitä suppareita. Jotenkin tuli tuntu että kun oon ensari niin turhaan vaan panikoin..

No tilanne muuttuikin kun menin hakemaan lisää saikkua neuvolalääkäriltä ja paikat olikin pehmentyny, kanava kadonnu ja sormelle auki. 10 pv sitten työterveydes oli vaan paikat pehmentyny. Lähtö synnärille ja siltä reissulta jäin osastolle. Kovat lääkkeet nyt estämään suppareita ja kortisonit vauvan keuhkoja kypsyttämään. Sängystä saan nousta vaan vessaan. Tänään oli leukkaritkin jostain syystä koholla ja aloitettiin antibiootit. Viikot huomenna perjantaina 33+0. Yritetään nyt kaikin keinoin ettei vauva ihan vielä syntyis. Eli joulu ja varmaan tää vuosi loppuun ainakin vietetään siis osastolla. :/
 
No on kyllä varmasti aika mälsää. Ainakaan en itse siellä viihtyisi pois perheen luota. Menis varmaan itkemiseks. Mutta palatakseni siihen vauvan laskeutumiseen... Viime kerralla olin niin innoissani kun terkkari sanoi että vauva on niin alhalla ja kiinnittyny että tulee varmasti ajoissa että varaudu lähtemään ihan minä hetkenä hyvänsä... noh sai sitä silti sen 7 viikkoa odottaa.
 
Mä kävin myös neuvolassa jouluviikolla keskiviikkona. Sf-mitta oli pysyny samana ja todettiin vauvelin laskeutuneen. Mut ei näemmä niin et ois kiinni jääny ku eilis iltana hokasin tuon köllöttelevän yksiössään pää ylöspäin . Tai oikeastaan pää on tuolla oikean kylkikaaren alla ja peppu vasemmalla kyljellä ja jalat alhaalla potkimas kohdun suulle. Ai ai ku namia teköö.. Ja aina kun on hereillä yrittää vissiin käänytä takasin ku on sit poikittain. Tosi kiva tunne. Mut eipähän ny paina lantioon. Jotain positiivista.

Kaikki muuten neuvolassa siis ok. Nyt sitten seurannat 2vk:n välein.
 
Äippäpolilla taas käyty.. Tällä kertaa oli jotenkin vaisumman tuntuinen käynti.. tai sit johtuu vaan siitä, että käynnit alkaa olla jo niin rutiinia. Kokoarvio oli jo 2630g, verenpaine mulla hyvä ja sykekäyrässä näkyi paljon liikkeitä, ei pieni meinanut pysyä anturien alla vaan karkaili. Kova tämä onkin liikkumaan, kun koko vatsa liikkuu silloin kuin vauva on aktiivisimmillaan.. 

Olin kovassa mahataudissa pari viikkoa sitten ja paino tipahti sillon 3kg vuorokaudessa, nyt sitten kehottivat syömään enemmän, vaikka onkin rd.. että painoa tulisi takaisin.. Oma paino oli nyt 91.1kg.. Ittestä ihan kivan tuntuinen lukema, koska nyt jos syntyis painaisin laitokselta lähtiessä vähemmän kuin odottamaan aloittaessa. Vauvalla oli kuitenkin ultrassa kaikki hyvin. =) 

 
Tänään kävin neuvolassa ja siellä oli vakkaritädin sijaisena joku kouluterkkari. Olin ehkä vähän hermostunut, kun en tiedä kuinka paljon hän näistä äitiysneuvola-asioista sitten tietää. Kuulemma lapsen asento olis edelleen pää alaspäin, mutta selkä oli kuulemma kohti oikeaa kylkeä ja jalat vasemmalle. Voiko tää olla joku tarjontapoikkeama, vai onko ihan normaalia ja saattaako se lapsi siellä kääntää kylkeä koko ajan?
Otin influenssarokotteen ja pistoskohta on nyt vähän arkana. Toivottavasti muita oireita ei tulekaan, vaikka kuulemma voi flunssaa ja kuumettakin rokotteesta seurata.
 
Taas on käyty sekä neuvolassa että ultrassa ja kaikki on ok. Verenpaineet ovat nousseet sen verran ensimmäisistä mittauksista, että sain verenpainemittarin kotia ja pitää seurailla, ettei ne nouse ainakaan enempää. Ultrassa selvisi, että vauva kasvaa edelleen alakäyrillä, mutta kasvua on tapahtunut, joten enää sitä ei tarvitse tarkkailla ja odotettavissa on siro vauva. Ja pienen hiuksetkin erottu päälaelta <3

Mutta ultassa selvis myös, että synnytys todennäköisesti lähestyy vauhdilla. Vajaa viikko sitten luultavasti irtos limatulppa ja kohdunkaula on edelleen lyhentynyt normaaliin tahtiin, mutta nyt supistuksen aikaan sikiökalvo pullisteli ulos siihen malliin, että ultraaja epäili sen kohta pettävän ja synnytyksen alkavan. Supistuksen jälkeen se kuitenkin palautu normaalisti "paikoilleen". (Minulla on siis ollut harjoitussupistuksia viikolta 25 lähtien, mutta ei ollenkaan kipeitä). Sain ohjeeksi vaan ottaa rauhallisesti, vaikka enää ei ois kuulema vaarallista, vaikka synntys käynistyskin. Nyt mietityttää, että kuinka todennäköistä synnytyksen käynnistyminen nyt lähiaikoina on vai oliko nuo merkit vaan ajoissa, vaikka tässä meniskin vielä kauan. Mies on reissussa ulkomailla ja tulee Suomeen vasta tammikuun toisella viikolla, joten toivon sormet ristissä, että ainakin sinne asti mentäs vauva mahassa. Ultraaja sanoi, että luultavasti laskettuun aikaan ei mennä (vaikka on niitä ihmeitä tapahtunut ennenkin) ja sanoi, että vuoden vaihteeseenkin pääseminen voi tehdä tiukkaa, mutta saattaa olla, että meneekin muutama viikko vielä. Että ota siitä nyt sitten selvää...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top