Sikkuriini
Jostain jotain jo tietävä
Käytännöt tuntuu vaihtelevan runsaasti ympäri Suomen ja ilmeisesti ihan Helsingin sisälläkin? Mä en ole käynyt neuvolassa kuin kerran, silloin joskus toukokuussa (vkot 8?, ehkä) ja sen jälkeen nt-ultrassa ja siihen liittyvissä verikokeissa. Kukaan ei ole sydänääniä kuunnellut (paitsi yksityisellä kun haluttiin tietää vkolla 6 että olen oikeasti raskaana), ultrassa toki nähtiin että sydän lyö. Äitiysneuvolassa ei tuolloin otettu mitään kokeita, ainoastaan tosiaan annettiin labralähete pissa-ym. verikokeita varten, joita tarvittiin niiden down ym. poissulkemista varten. Eivät tainneet edes perusverenkuvaa ottaa.
Toinen neuvola mulla on 1,5 vkon päästä, eli 18. raskausviikko silloin ja rakenneultra sitten syyskuun alussa, eli viikolla 21. Kaipa ne sitten tuolloin neuvolassa jotain kuuntelevat
Helsingissä toisen lapsensa synnyttänyt ystäväni kertoi, että ei ne neuvolassa halua oikeastaan edes äitiä nähdä ennen kuin on ultran tulos kourassa - hänkin oli vain lupalapun käynyt allekirjoittamassa ja tavannut hoitajan sitten viikolla 17 ensimmäistä kertaa.
Meillä kyllä on koko syksylle buukattu jos jonkinmoista tapahtumaa neuvolan puolesta; perhevalmennusta (jossa tutustutaan tämän kaupunginosan muihin tuleviin vanhempiin), fysioterapiaryhmää, synnytysvalmennusta jne. Eli kaipa ne käynnit tihenee.
Mielenkiintoista miten eri tavalla Suomessa raskaanaolevista huolehditaan ja miten paljon enemmän joissain paikoissa tutkitaan kuin toisissa - käypä hoitosuosituksista huolimatta.
Onneksi me tammimammat olemme kaikki jo niiden kriittisten 12vkon ohittaneita, joten voimme suht turvallisin mielin luottaa siihen, että pienellä piiperöllä on kaikki hyvin ja tärkeintä on nyt omasta hyvinvoinnista huolehtiminen.
Jaksamista kaikille!
Toinen neuvola mulla on 1,5 vkon päästä, eli 18. raskausviikko silloin ja rakenneultra sitten syyskuun alussa, eli viikolla 21. Kaipa ne sitten tuolloin neuvolassa jotain kuuntelevat
Helsingissä toisen lapsensa synnyttänyt ystäväni kertoi, että ei ne neuvolassa halua oikeastaan edes äitiä nähdä ennen kuin on ultran tulos kourassa - hänkin oli vain lupalapun käynyt allekirjoittamassa ja tavannut hoitajan sitten viikolla 17 ensimmäistä kertaa.
Meillä kyllä on koko syksylle buukattu jos jonkinmoista tapahtumaa neuvolan puolesta; perhevalmennusta (jossa tutustutaan tämän kaupunginosan muihin tuleviin vanhempiin), fysioterapiaryhmää, synnytysvalmennusta jne. Eli kaipa ne käynnit tihenee.
Mielenkiintoista miten eri tavalla Suomessa raskaanaolevista huolehditaan ja miten paljon enemmän joissain paikoissa tutkitaan kuin toisissa - käypä hoitosuosituksista huolimatta.
Onneksi me tammimammat olemme kaikki jo niiden kriittisten 12vkon ohittaneita, joten voimme suht turvallisin mielin luottaa siihen, että pienellä piiperöllä on kaikki hyvin ja tärkeintä on nyt omasta hyvinvoinnista huolehtiminen.
Jaksamista kaikille!