Mammamaria: Itse olen kanssa miettinyt, että haluan kuitenkin sen yhden saunalonkeron itselleni suoda sillon tällöin, kunhan imetykseni on ohi. Alkoholi ei kuulu meiän ruokajuomiin, mut muuten että kyllä aion olla niin paha, et yhen suon eli jääkaapissa näkyy sit lonkeroakin, et en aio piilotella lapsen takia.
Miehen suvussa ollaan rennompia alkoholin suhteen. Ite aina järkytyn, kun käydään siellä päin, koska aina kysytään otatteko viinaa tai kaljaa. Ite säpsähän aina, että ompa suku et jokakerta nähään nii pitäs olla juomassa. Oma suku on nimittäin niin alko-nipottajaa, että huh! Itse oon tehny isälleni selväksi, että miun juomiset ei kuulu kellekään, ettei tarvi vittuila joka kerta jos satutaan olee yhtä aikaa baarissa, et onpa rahaa ja ootpa alkoholisti. '
Isäänihän vahditaan tänä päivänäkin. Mummo tulee joka kerta juhannuspäivänä ja uudenvuodenpäivänä vittuilemaan isälle juomisista ja syyttää sitten isää ukin terveyden heikkenemisesta, kun saa harmitella isän perään (joopajoo, isä jos ottaa 2-3 kertaa vuoteen kuppia ni huhhuijjaa! Ja sit tään sisko joka juo joka vkl niin on niin kiltti ja niin kovia kokenu ettäh..).
Eli siis tällästä lapsellista syyttämistä ollut meidän suvussa, mut porukat on onneks tajunnut jättää meiän juomis asiat etteivät valita. Vaikka alkuun oli hirmuinen vittuilu miullekin.
Eli siis pientä syyllisyyttä tunnen jo nyt, kun aion sen yhdenkin saunalonkeron itelleni suoda. Tätä se syyttäminen/haukkuminen aiheuttaa.. Mutta päättänyt oon kuitenkin, että miun elämä, miun päätös ja näin teen. Mut silti takaraivossa joku lyö nyrkillä ja huutaa, et se on väärin!