Miten tuleva isä suhtautuu raskauteenne?

Mä oon työni puolesta nähny aika paljon ikäviä seurauksia nuuskan käytöstä, että en todellakaan ymmärrä miks joku sitä käyttää.
 
Mä inhoon nuuskaa yli kaiken! En mä tupakointiakaan fanita, mutta nuuskankäyttö ällöttää vielä enemmän! Oon kerran tai kaks nähny mun miehen nuuska huulessa ja samantien suuttunu asiasta. Se on musta niin ällöttävä tapa etten haluu joutua kattelemaan sellasta... Saattaa olla että kun joskus on töissä nuuskaa seinillä, lattioilla ja pöydillä ja sitä kautta mun vaatteeilla tai jossain niin oon tän asenteeni kehittäny siellä.
 
Nuuska on todella etovaa. Joskus 15 v sitten käytin sitä tyynyn tai pari juhliessa. Pisti nupin todella sekaisin kun kroppa ei ole tottunut nikotiiniin. Siinähän imeytyy yhtäkkiä sitä ihan hirmumäärä. Onneksi kroppa aika nopeasti pisti tolle stopin, alkoi meinaan tulla huono olo tosta kamasta. Nykyään oksettaa jo sekin jos joku avaa samassa huoneessa nuuskapurkin, haju tulee nenään heti. Yöööööööööks.
 
mäki oon joskus käyttäny nuuskaa, mut nykyään se haju otta kyl nenään tosi pahasti, ettei tulis mieleenkään laittaa sitä huuleen.... saatika ku jotku käyttää nenässä sitä :confused:

kyllä se työ vaan aina vaikuttaa asenteisiin ja ajatuksiin, vaikka kuinka olis vapaa ajalla.... ite oon mielenterveys ja päihdeasiakkaiden parissa töissä ja miehen sukulaiset ei millään ymmärrä, et minkä takia mä pidän heidän sukulaistaan hulluna... tää sukulainen tulee ja kertoo ihan kirkkain silmin, kuinka on taas jutellut jumalan kanssa viime yönä.. kaikki muut ajattelee, että se on hyvä juttu, et hän on löytäny rauhan sielulleen, mut mä en kykene sitä näkemään niin :sad001 oon miljoona kertaa sanonu, et mä kuuntelen noita juttuja työkseni, mut ei ne tunnu ymmärtävän.. tai se et miks mä en tykkää viinasta.... joo kyllä voin lonkeron juoda tai likööriä ja sen sellasta, mut en ymmärrä miks joku haluu päänsä sekasin sillä o_O saatika juoda päivittäin...
 
Kyfixfix mä oon huomannu että työ on muuttanu mua tai varsinkin mun suhtautumista alkoholiin. Oon siis tarjoilija/baarimikko. Kun kaiket illat kattelee töissä niitä humalaisia ihmisiä niin ei kyllä ite enää kauheesti huvita juoda. Mua järkyttää se että se samat naamat käy joka viikonloppu meillä asiakkaana! Eikö niillä oikeesti olis parempaakin tekemistä? Tai parempaa käyttöä rahalle. Oon kadottanu omat menohalut oikeestaan kokonaan töiden takia. Oon tosi nirso illanviettopaikkojen suhteen nykyään. Mä lähen ulos vaan hyvässä seurassa ja vaan sellaseen paikkaan missä on todella hyvä henkilökunta, hyvää musiikkia ja muutenkin viihtyisää. Ennen oli ihan sama mihin meni kunhan siellä oli kavereita, musiikkia ja baaritiski. Taisin koko 2013 vuoden aikana juoda 3-4 kertaa alkoholia...enkä ollu kertaakaan humalassa!
 
mäki oon ollu viimeks humalassa muistaakseni vuonna 2010:grin ja sitä ennen tyyliin 2007 tai jotain..... mäki oon ruvennu vaatimaan tasoa, et en mee ihan mihin tahansa kuppilaan... varsinki jos siel on aina samat kantikset... tanssimassa voin käydä baarissa, mut monesti oon kuskina ja vedän vaan yhden limpparin tjn.... tosin en muista koska olisin ees semmosessa ollu... kalsarikännit baileysilla kotona, se taitaa olla mun juttu :p tosin niin huono viina pää, et yleensä jää siihen yhteen.........
 
Huoh, täällä tulevan isän kanssa unettomina molemmat... se ei siis vaan saa unta tai nukkuu 1-2h per yö, eikä näinollen ole päivällä kykenevä tekemään oikeastaan mitään.
Työt stressaa ja varmasti tämä muuttuva elämäntilanne, vaikkei sitä suuremmin suostu myöntämään.
Lääkärillä on käynyt pari kertaa, ekaks sai sairaslomaa ja jotain miedonpuoleista nukahtamislääkettä, nyt ei enää kumpaakaan. Ei sillä et saikusta mitään hyötyä oliskaan mutta on tää hieman ankeeta.
Meidän neuvola otti kantaa asiaan sen verran että kehottivat hoitamaan ongelmaa ajoissa; yritetty on, mutta ei tunnu apua irtoavan. Mä en itse tiedä mitään konstia saada nukuttua muuta kuin stressin poisto elämästä (hieman vaikeaa tässä tilanteessa) ja unilääkkeet. Onko ne lääkkeet sitten kovinkin vaarallisia, en tosiaan tiedä.
Epäilen vahvasti ettei yhtä vaarallisia kuin raskaushormoninen ärsyyntynyt akka!
 
Juu, en oo miekään ymmärtäny koskaan nuuskan käyttöä tai saati tupakan polttoa :confused: Mut tällein, kun kysyin iteltäni, et mikähä ihmisillä saa aikaan, et haluu alottaa kummankin käytön. Mut kai se on se sama, kuin alkoholin kanssa mikä on paljon "hyväksyttävämpää" ko kumpikaan toista ja plus muut rankemmat huumeet. Sitäkun jotkut erehtyy kerran kokeilee niin on koukussa. Ei kaikki tietenkään jää koukkuun heti tai ei koskaan, mutta eikös se riippuvaiseksi tulokin johdu jotenkin geeneistä?

Mietin vaan sitä, et jotkut on alkkareita. Itse en sitä ymmärrä, kun ite oon juonu enemmän ja vähemmän myös. Sillon kun baareissa sai alkaa käymään niin tuli sitä kyllä käytyä, mutta ei siihen ite juomaan jääny koukkuun, että helposti pysty olemaan pari kuukauttakin väliä ilman mielitekoja. Ja nyt viime vuosina sekin viehätys baareista on itellä vähentyny 80%:lla ja sama miehellä.. Kai sitä on vanhaksi tullu, että sohva vetää enemmän puoleensa, kuin baari-ilta.. :)
 
eilen illalla silitteli mahaa, siinä sohvalla köllötellessä supisteli sitten vähän nii mies tähän "tule vaan ulos" ja tökki mahaa alaspäin... jos ei ihan vielä... miehen mielestä tosin sais syntyä vähän etuajassa ku miehellä riittävästi suunnitelmia/menoja kesällä :S voi olla että joutuu olemaan kotona-annoin kyllä luvan muutamaan kerhon juttuun, mutta erämessut saa jättää väliin nyt
 
mä oon kans sitä mieltä et se tupakka/nikotiini on riippuvuus siinä missä mikä tahansa muukin, kun koukkuunhan siihenkin jää... ja mua ärsyttää välillä kun voivotellaan, et alkoholismi on sairaus... mut itsehän sekin on aiheutettu, ihan niinku tupakka ja huumeet yms... tiiän paljon sella
mä alotin tupakanpolton kauan sitten yläasteella.. sillon se oli muotia ja sä et ollu cool, jos et polttanu.... mua kiusattiin vielä sillonkin koulussa, mut se loppu melkein ku seinään ku rupesin pyörimään tupakkanurkalla..... ja sit se vaan jäi.... lopettamisia on ollu varmaan sata, mut nyt se onneks jäi kokonaan!!!!! mä päätin sen!!! enkä kyl oo koskaan ollu näin kauaa ilman, et rupeen kans jo iteki uskoo siihen :grin

ja uskon et ukkokin on vihdoin tajunnu ja on ihan tosissaan asian kans.. se käy joka ilta kattelee sitä tupakkapurkkia, missä on ne rahat, jotka mun röökeihin olis menny.... mä en oo viel laskenu niitä, mut aika paljo siel jo on :) ajattelin et sit ku on vuosi täynnä niin lähen soppailee tai jotain :grin
 
Tää mamma täällä on nyt enemmänki ku vaa raivona! :mad:
Mies ja alkoholi! En oo absolutisti(vaikka ei kyllä kauas heitä) enkä vaadi miestäkää olemaan MUTTA mää en voi sietää alkoholia viikottaisessa ja vielä vähemmän päivittäisessä käytössä,oli se sit yks tölkki olutta tai yks pullo viinaa! Oon koko ikäni joutunu kattoo alkoholismia suvussa ja jopa omalta isältä ja pelkään millon se ottaa vallan mun tulevassa perheessä! Mies juo olutta,joka viikko. En hyväksy! Oon selittäny asian miehelle että pelkään millon se alkoholi ottaa vallan. Mun isä ei juonu viikolla mut viikonloppusin senki eestä. Oon joutunu lapsuudessani kattoo joka viikonloppu humalaista isää, en halua samanlaista tulevaisuutta omille lapsilleni. Mies ei vaan tunnu ymmärtävän. Mä en siedä joka iltaista sauna kaljaa, en ees sitä yhtä! siltiki sitä nautitaan meijän talossa vähintään joka toinen ilta. Mun isä joi salassa, me ei ikinä nähty kun se joi, se vaan aina humaltu pikku hiljaa. Salassa juomisen minä lasken ongelmaksi, siis jos mies juo nyt salassa kun lapsia ei vielä oo.
Pointti tähän väliin et nää on mun mielipiteitä ja mun ajatuksia. Kenenkään ei tartte olla yhtä mieltä näistä asioista.
Miehen kanssa on käyty keskustelua että kun lapsi syntyy ni miten se alkoholin käyttö sitte.. Mies ei tietenkää nää mitään ongelmaa omassa alkoholin käytössään kun taas minä nään. Minä lasken sen ongelmaksi jos ilman mitään tipattomia ei voi olla ilman esim. sitä saunaolutta mutta monesti seki kyllä nautitaan vaikka mssään saunassa ei ees ois käyty! Nyt on ollu monta viikonloppua peräkkäin ku mies on juonu ittesä humalaan. Ei oo missään baarissa käyny mut kuitenki juonu! Ne viikonloput on ollu totaali perseestä!! Eilen sitte mies kävi ostaa "yhen" saunaoluen ja ok, se osti yhen ja joi sen yhen. Kas kummaa, bongasin tänään pannuhuoneen oven eestä tyhjän tölkin, PUOLEN LITRAN TIETTY, ja kysyin että oliko herralla jemmassa toinenki tölkki ku pannuhuonetta lämmitteli ja samalla olutta nautiskeli. Kyllä oli. Eilisen kauppareissun jäliltä oli piilottanu toisen tölkin taskuun että minä oon luulossa et herra joi vaan yhen. Piru pääsi valloilleen! Luuseri joi salassa! Oon monen mielestä takakireä ämmä mutta alkoholi on kirosana mulle! Mies tietää mielipiteeni ja tietää myös mitä mieltä oon salassa juomisesta! Tämmöstä metakkaa ei ois noussu jos oisi rehellisesti ostanu ne kaks ja juonu molemmat salailematta. Alkoholi on syy miks minä oon valmis pakkaa kimpsuni ja kampsuni ja eroamaan. Miehellä on vielä hetki aikaa kunnostautua tai tulee iskälle pitkä matka lastaan tapaamaan ku päätän muuttaa takasi kotikaupunkiini. Alkoholi pilasi mun lapsuuden, mun tulevaisuutta se ei enää pilaa. Oon ennemmin yksin kuin siedän alkoholia omassa kodissani.
 
Mä nuorempana jopa pelkäsin alkoholia omalla kohdallani.. tai siis pelkäsin et jos alan juomaan (kohtuudella), niin musta tulee alkoholisti, kun suvussa kuitenki on vähän taipumusta siihen suntaan.. olinki sit johki 21-22 vuotiaaseen asti täysin absolutisti. Aloin sitte itte suhtautuun kuitenki alkoholiin niin, et voi sitä kohtuudella jouda joskus ilman et tulee alkoholistiks. Sen jälkeen oonki sitte ollu 2 kertaa oikeesti kännissä, mä kun on niin hidas juomaan et en mä illan aikana kerkiä juomaan kun sen pari siideriä, jos sitäkään.

Sen jälkeen kun opiskelin ittelleni tarjoilijan ammattitutkinnon ja työelämään siirryin, niin on nähny niin paljon kaiken näköstä et ei sitä hirveesti tee ite mieli juoda. Töissäki kun käy ne vakkariasiakkaat JOKA PÄIVÄ juomassa, niin on ihan hyvä muistutus siitä et alkoholi ei oo hyvä kaveri. Saunasiideri on ihan ok juttu, kun mekään ei ees kauheen usein saunaa lämmitellä, niin ei tuu usein juotuakaan..
 
Suomessa on jotenkin hyvin tiukkaa linjaa tuon alkoholin suhteen, että ihan aina "jännittää" sanoa, että meillä kyllä viini kuuluu ruuan yhteyteen. Haluan näyttää lapsille järkevän kulutuksen esimerkkiä, että ruuan kanssa on ok juoda viiniä aikuisena ja onnittelumalja voi olla kuohuviiniä/shampanjaa. Joskus voi saunan jälkeen juoda siiderin, jos on viikonloppu. Mutta humalaa ja örveltämistä en halua lasteni näkevän ollenkaan kotona omilta vanhemmiltaan. Jos tulee varpajaisia tms. ni ne vietetään sitten muualla, lasten elämään ne ei kuulu.

Nuorempana tuli viihdyttyä tietysti baareissa ja opiskelijaelämä oli paikoitellen hyvinkin kosteaa, mutta ne ajat on niiiin takanapäin. Miten ees silloin jaksoikaan...nyt ei pystyisi kahtena päivänä peräkkäin todellakaan juomaan, saati sitten niitä määriä. Mulle tulee nykyään ihan hirveä darra (joka kestää koko päivän iltaan asti), en ees viitti aatella, millanen darra tulee tän pitkän tipattoman jälkeen siitä yhestä viinilasillisesta...
 
Mutta siis ymmärrän täysin lyytin tiukan suhtautumisen alkoholiin! Kannattaa jutella miehen kanssa vielä kerran ja kertoa, miten paha mieli siitä sinulle tulee.
 
Tuo alkoholi on kyllä ikävä seuralainen, jos se saa vallan. Mun äidin puolen suvussa on alkoholismia, äidin kaksi veljeä on/oli täysiä juoppoja. Toinen kuoli ennen kuin ehti täyttää 50v. Myös äidin isä oli juoppo.
Oma suhtautuminen on kans aika nihkeää tuohon alkoholiin, mutta hyväksyn sen saunaoluen ja silloin tällöin saunaillan miehelle. Mutta lasten nähden meillä ei ryypätä... Eniten mua ehkä ahdistaa oman äitini tissuttelu. Kun ollaan siellä kylässä ja lapset menny nukkumaan, äiti aukaisee viinipullon ja naukkailee sitä. Tarjoaa se mullekin ja miehelleni, mutta mä en niin tykkää. Eikä tossakaan 1-2 lasillisessa viiniä olis mitään, jos se ei tapahtuisi joka ilta.
 
Jokaisella on niin eri näkemykset tuossaki asiassa ja toisille sopii se viini ruuan kanssa-tapa enkä sitä arvostele. Muitten alkoholinkäyttö on semmoinen asia johon en puutu,jokaisella on siihen asiaan oma näkemys ja se tapahtuu heidän seinien sisällä. En todellakaan halua että lapsen isä menee hönkii lapselle hyvät yöt kaljan/viskin hajuisena. Mies on sanonut että hän ei juo sen alkoholin takia vaan maun. Kun mies epäili itsellään keliakiaa jätti hän kaljan pois ja otti tilalle lonkeron. Siinä vaiheessa selvisi että se on juurikin se alkoholi, ei se oluen maku. Ja kummallisesti niissä ongelmien ratkasussa auttaa aina se alkoholi! En odotakkaa kenenkään "ymmärtävän" tätä mun ajatusmaailmaa tässä asiassa, piti vaan johonki saaha purkaa tuo v*tutus! Mut se salassa juominen ei vaan oo enää tervettä, se eijjoo tervettä että kaupasta tuodaan akan nähen yks kalja ku toinen on jemmattu taskuun. Pahemman riidan saa salassa juomisella aikaan kun että olis ees sen verta miestä et tekis sen rehellisesti! Ja tästä varmaan saa sen käsityksen että napisen jokaisesta kaljasta minkä mies kurkustaan kaataa, se ei pidä paikkaansa. Ilmotan, jos viikolla joka ilta kaljan on juonu, että viikonloppuna sitte ei tartte juoda tippaakaan. Enkä yritä miehestä absolutistia tehä, joka ilta ei tartte vaan juoda. Ja se mikä raha menee siihen olueen ja sit jeesustellaan et kui kallis on tulevalle lapselle 35 euroa maksava sitteri(jonka omasta pussistani maksoin) tai et kui kalliiksi se tuo remontointi tulee ja mitäs kaikkee näitä nyt on! Olen kiukkuinen piste
 
Ja itsekkin pari vuotta sitten setääni useampaan otteeseen hoitoon kuskanneena ja rahallisesti auttaneena päätin että en enää auta! Jos se viina niin hyvää on niin mun puolesta juokoon ittesä hengiltä kuka tahtoo. Ja jos joskus tulee se päivä että alkoholi saa tässä talossa enemmän valtaa niin minä lähen, miettimättä asiaa sen enempää. Puolison tai lasten ei siitä pitäisi kärsiä. Voin vannoa että lapsuuteni olisi ollu onnellisempi jos mun ei ois tarvinnu isän juomista katsoa ja vanhempien riitelyä kuunnella.
 
Mammamaria: Itse olen kanssa miettinyt, että haluan kuitenkin sen yhden saunalonkeron itselleni suoda sillon tällöin, kunhan imetykseni on ohi. Alkoholi ei kuulu meiän ruokajuomiin, mut muuten että kyllä aion olla niin paha, et yhen suon eli jääkaapissa näkyy sit lonkeroakin, et en aio piilotella lapsen takia.

Miehen suvussa ollaan rennompia alkoholin suhteen. Ite aina järkytyn, kun käydään siellä päin, koska aina kysytään otatteko viinaa tai kaljaa. Ite säpsähän aina, että ompa suku et jokakerta nähään nii pitäs olla juomassa. Oma suku on nimittäin niin alko-nipottajaa, että huh! Itse oon tehny isälleni selväksi, että miun juomiset ei kuulu kellekään, ettei tarvi vittuila joka kerta jos satutaan olee yhtä aikaa baarissa, et onpa rahaa ja ootpa alkoholisti. '

Isäänihän vahditaan tänä päivänäkin. Mummo tulee joka kerta juhannuspäivänä ja uudenvuodenpäivänä vittuilemaan isälle juomisista ja syyttää sitten isää ukin terveyden heikkenemisesta, kun saa harmitella isän perään (joopajoo, isä jos ottaa 2-3 kertaa vuoteen kuppia ni huhhuijjaa! Ja sit tään sisko joka juo joka vkl niin on niin kiltti ja niin kovia kokenu ettäh..).

Eli siis tällästä lapsellista syyttämistä ollut meidän suvussa, mut porukat on onneks tajunnut jättää meiän juomis asiat etteivät valita. Vaikka alkuun oli hirmuinen vittuilu miullekin.

Eli siis pientä syyllisyyttä tunnen jo nyt, kun aion sen yhdenkin saunalonkeron itelleni suoda. Tätä se syyttäminen/haukkuminen aiheuttaa.. Mutta päättänyt oon kuitenkin, että miun elämä, miun päätös ja näin teen. Mut silti takaraivossa joku lyö nyrkillä ja huutaa, et se on väärin!
 
Lisättäköön vielä että en todellakaan oo ite absolutisti mutta voin kevyesti olla juomatta yhtäkään siideriä/lonkeroa iha pidemmänki aikaa. Esim tää raskauasaika eijjoo tehny tiukkaa. Viime vuonna oon ollu ihan humalassa humalassa ehkä neljä kertaa. En vaan halua sitä alkoholia osaksi joka päiväistä elämää. Saunakaljat on ok, en niitä kiellä mutta joka ilta niitä ei meillä tartte juoda,hanasta tulee vettä jos janottaa.
 
Raskausaika ei oo tehny tiukkaa joo. Yhtään en oo edes kielelläni lipaissutkaan ja oon iha tyytyväinen siihen. Tiiän mitkä syyllisyyden tuskat saisin jos vauva ei syntyiskään terveenä ja oisin ottanu edes yhdenkin kulauksen alkoholia.. Niin heti lähtisin sitä syyttämään vaikkei syy oiskaan siinä alkoholissa. Mut tiiän että itteäni siitä syyttäisin silti jos oisin vähänkin maistellukkaan. Niin parempi on miun olla kiltisti ja sitten kun vauva syntyy ja onkin jotain kehnosti niin tietääpä, et kaiken teki "oikein" raskauden aikana, et näin kävi muttei johdu miun laiminlyönnistä ainakaan.

Enkä sano, että te jotka ootte juonu alkoholia raskauden aikana, että ootte laiminlyöneet mitään/ketään. VAAN tämä on mitä itse ajattelisin itteni kohdalla. Että jokainen tekee miten tekee, mutta mie oon sen verran herkkä, että MIE kokisin omalla kohalla varmaan näin.
 
Takaisin
Top