Kannattaa varmaan ainakin pohtia asiaa. Molemmilla on puolensa :)
Se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Tässä kohtaa pyrin minimoimaan ponnistukset, eli sairaalavaatteilla ainakin osittain mennään ja kotiudutaan, kun kunto sallii. Enkä aio lähteä kotiin jos olen vuoteenomana, kuten kaverini joka sai kamalan tulehduksen ja 2 viikon ajan mies hoiti kaiken paitsi kaverin vessakäynnit. No, ainakin mies kehitti hyvän otteen lapsenhoitoon ja esikoiseensa, jos jotain positiivista pitää löytää.
Tää sairaalakassin pakkausinto tulee aalloittain. Nyt ei oo taas mitään intoa pakata sitä. Poika tulee kumminkin vasta ensi vuonna (koska mikään ei ennakoi ennenaikaista synnytystä), ja toisaalta jos supistelee kunnolla jo aiemmin, niin kaipa sen kassin ehtii silloin pakata? Kotiutumisvaatteet lapselle, ne on varmaan ainoat mitkä ehdottomasti haluan pakata itse.
Jos lapsen solisluu katkeaa, niin täytyy olla kietaisubody. Muuten voisin ottaa myös pään yli vedettävän paitamallin. Ja sukkia ja potkarit ja lämpöpussi kaukaloon. Kai se kestää samalla vaipalla puoli tuntia? Ajattelin istua takapenkillä vauvan vieressä. Ai niin, ja myssy.
Mun tuurilla menen sairaalaan kevyesti vaatetettuna kun on +5 astetta lämmintä ja lähden sairaalasta, kun on -30 astetta, enkä edes tajua kuplassani sitä, että auto ei ehkä ole valmiiksi lämmin ja että vaatteeni eivät enää riitä ulkona autolle kävelyyn.