Itse olen tullut siihen tulokseen ettei miehet vaan yksinkertaisesti pääse mukaan tähän "odotus tilaan". Ei vaikka asioita rautalangasta vääntäs ja tunteitaan tulkkaisi loputtomiin. Se on ehkä vaan sukupuoli eroja. Toisaalta ymmärrän mut toisaalta se on hyvinkin raskasta joskus! Ehkä ne ajattelee niin et kun on pois jaloista niin ei tule turhia konflikteja. Tai jos ne menee kavereiden kans niinku ennenkin niin eivät he tee mitään väärää, koska eihän heidän elämässään toistaiseksi mikään ole muuttunut.
Itsekin kirjoitellut palstalle miehen "ajattelemattomuuksista" ja onneksi asiat puhuttuamme jälkeenpäin ollaan tultu siihen pisteeseen ettei toinen vaan ole ymmärtänyt mitä toinen kaipaa. Itse tiedän ja tunnen et mies pistää kyllä perheen töiden ja kaiken muun edellä, mutta joskus jos hän vaatii jotain itselleen niin pidän sitä helposti itsekkyytensä, koska itsellä ei ole mahdollisuutta toteuttaa sellaisia asioita juuri nyt. Esimerkkinä nyt jääkiekko finaaleissa pelaa suosikki joukkue ja minulla ns.viimehetket käsillä niin hän meinasi lähteä vielä "pelireissulle" :) Katsoin sillai...noh aika pahasti suoraan silmiin ja totesin "et mietippäs vielä" . Johan asia muuttui "harkitsee" ja jos tilanne sallii tyyppiseksi:)
Olen kyllä myös sitä mieltä (vaikka kuinka raivostuttavaa se olisikin) et jos mies sanoo kaiken olevan kunnossa niin se on vaan pakko uskoa. Tuntuu että itse naisena välillä väkisin väännän olotiloista ym. jutuista draaman kaarta. Syyllistyn itse näihin ja tunnistan ne vasta jälkikäteen.
Ensimmäistä odottaessa "heräsin" kun huomasin heittäytyneeni raivoissani selälleni sängylle itkien ja huutaen raivosta, et OHHOH! Mies katto ovensuusta hiljaa mun kohtausta. Se pisti kyl hiljaiseksi ja naurattamaankin et OMG minkälainen musta oli tullu. Ihan alko hävettääkkin, kun tajusi olevansa 3-vuotiaan tasolla:)