Mitä jos vaan vihaa olla raskaana?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja corolla
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Niin ja mulla on just se karsee arpiröllykkä, mutta sillä erotuksella, että siinä ei ole mun mielestä karseeta ne arvet, siis nehän haalenee ihan vaaleiks ajan kanssa, vaan se läski ja roikkuva nahka! Se on hirveen näköstä jos joku. Mutta kyllä mä silti oon käyny miestenkin kanssa saunassa, alasti, kun en aina muista hävetä :) Mutta sanonpa vaan, että jos ekan raskauden jälkeen lähti 25 kiloa, niin nyt lähtee ainakin 30! Ja haluan normaalipainoon/nauttimaan omasta kropasta vihdoinkin. Täytyy sit vaan katsoa, että vaatiiko se leikkauksen, että saa tuon venyneen nahan pois. Tuskin se palautuu enää näillä ikävuosilla...
 
Mä oon kuullut että raskausarpien syntyyn vaikuttais ikä ja tuuri. Siis niin että nuoremmilla tulee helpommin kun vanhemmilla (koska vanhemmilla iho jo kait vähän löystynyt eli ei repeile niin herkästi). Rasvauksesta voi kai olla apua tai voi olla olematta, mutta eipä siitä haittaakaan voi olla.

Mulla oli vakaana aikomuksena rasvata mahaa päivittäin koko raskausajan. Arvatkaa oonko muistanu? Kerran viikossa jos sitäkään tullu mahalle rasvaa laitettua. Nyt lopussa muistan useemmin koska joudun aina saunan ja suihkun jälkeen heilumaan rasvaputelin kanssa kinttujen takia: ne kutisee vietävästi. Samalla sitten laitan mahaankin rasvaa. Oisko se sitten tää ikä mistä johtuu ettei vielä ainakaan näy mahassa raskausarpia (lähes kolmekymppinen ensisynnyttäjä)... En tiiä jos ne sitten tulee näkyväksi vasta synnytyksen jälkeen, mutta sileeltä näyttää toistaseks. Reisissä ja alaselässä mulla on nuoruusvuosilta raskausarpia, vai pitäskö sanoa kasvuarpia. Olin hirvee rääpäle vielä 18-vuotiaana ja 20-vuotiaana sitten muutuin androgyynistä naisellisemman näköseks hujauksessa, sillon kai toi nahka repeili.

En mä niin tosta ihon kunnosta piittaa, siitä kiinteydestä enempi. Lihaskuntoharjottelua oon vihannu siitä asti kun sain 16-17-vuotiaana yliannostuksen (treenasin joka päivä varmaan parin vuuen ajan). Aina on pelkkä laihtuminen ja kestävyysharjottelu riittänyt jos on ollut epäkiinteä maha, mutta kaipa se sitten synnytyksen jälkeen vaatii vatsatreeniäkin... Enemmän mä kirurgin veistä pelkään kun röllykkämahaa, joten kaikenlaiset vatsankirraukset, arvenpoistot ja rasvaimut jää multa kyllä tässä elämässä väliin.
 
Hahaa!! Selvä juttu siis, mulla ei ikä riitä piuhojen poikki vetämiseen joten siinä on hyvä syy tehdä se miehelle! Pallit veks vaan!! Vai miten se menikään.. :wink
Joo ne arvet ja röllykät on kyllä niin tapauskohtasia et aika näyttää.. Paitsi tietty jos olet julkkis niin silloin sulla ei taatusti tuu kumpiakaan!! :grin
Mitä tohon seksihommaan tulee niin åke, tosi harmillista mikäli tohon nyt sit tyssäs, mut turhaa se on kuksia jos sit takaraivossa muljuu et mitähän se ipana seuraavaks keksii, eikä pysty sillain nauttiin.. Kyllä toi seksi väkisinki menee vähän sillain oudoks, ja tulee huvittaviakin tilanteita, meilläki saatu jo muutaman kerran naureskella.. Mutta jollei se yksinkertasesti raskaana maistu niin kyllähän sitä kerkii taas paneskeleen ja kunnolla sit kun muksu on pihalla! :)

Hahah! Enään en pystyny ottaan ns. kohteliaisuutena kun jumpassa yks nainen totes, et " ai ootko sä raskaana?" Sen verran iso tää pötsi jo on että en käsitä miten sitä ei voi muka tajuta, eli tulin siis siihen tulokseen et ilmeisesti mä näytän sit vaan plösöltä!!! :grin Jes!!
 
Eli pitäiskö tässä vielä 9 vuotta ootella et piuhat napsaistais. En kyllä tiedä luokiteltaisko mun sairauksia tuohon. Mut itsellä olis ainakin sellanen olo et kaksi riittää mulle. :confused: Ja ukkohan ei pallien leikkaamiseen suostu :sad001

Åke, itsellä ekan raskauden kanssa seksi ei vaivannut melkeen ollenkaan. Mut nyt on tullu kyllä aika stoppia kaikkeen. Enkä oikeen tiedä miks nyt asiat ei suju niin kuin pitäis, vaikka se vauvakaan ei niin kauheesti vaivaa o_O

Ja mua peloteltiin et seksi ei maistu synnytyksen jälkeen. Me ainakin kun päästiin perhe huoneeseen makaa salista niin kumpikin todettiin et nyt kyl melkee vois :grin Tosin eihän se nyt heti ollut mahdollista
 
Hui ! :eek: Mä luulin et oon ainoo kenel on ollu himo kellukkeet, mut huh huh. Voin niin jakaa ton sun tuskas. Tosiaan eilen saunan jälkeen kutina oli hervoton tisseissä eikä loppunu vakka kuinka rasvais. Ja nytkin tuntuu et jos tikulla tökkäis niin pamahtais. Ja mulla maito on noussut jo niin kuin viime kerrallakin vuosin maitoa jo monta kuukautta ennen synnytystä. Ja itkua väänsin maidon paljouden takia kun teki niin kipeetä :sad001

Ja pakko nyt valittaa kun iski hirvee vitutus tätä rakasta remppa kohdetta kohtaan. Siis asumme remontin keskellä ja nytpä tämä paska kämppä päätti jäätyä täysin. Yks patteri kärähti ja nyt ei toimi mikään. Eli täällä nyt istutaan hyises talos ja äijä purkaa sitten kiukkuaan muhun. Eihän se nyt mun vika voi olla jos +20 vuotta vanha patteri sanoo itsensä irti. Onhan meillä puuhella, mut sekin korjauksen tarpeessa, että ei paljoo uskalla poltella. Että hyvin alkoi tämäkin päivä !! :mad:
 
^ joo ette oo ainoita, täällä F-kuppi! "Innolla" odotellaan millaisiksi meinaavat sitte tulevaisuudessa paisua...
 
Cranberry, En mitenkään epäile sun mieltäs, mut halusin vaan sanoa että kun sain esikoiseni parikymppisenä niin sen jälkeen oon aina sanonu että yks riittää mulle,ei koskaan enään, kesällä tyttö täyttää 6 ja tässä jamassa sitä taas kuisteski ollaan ja ihan omasta tahdosta. Reilu 5 vuotta se kesti mut sit tuli vauvakuume. :) Mun henk.koht. raja on aina ollu 30, et sen jälkeen en lapsia enää tee, ikää on nyt 26 ja tän raskauden jälkeen kuume ei taatusti kerkee iskee ennen tota, joten tän jälkeen se on meikäläiseltä ohi. :grin

Tisseistä sen verran et ne on vähän sama juttu noiden arpien ja röllyköiden kans, itellä normaalisti joku B eli ei todellakaa mitkään valtavat ryntäät ja siltikin ekan jälkeen ei enää palautunu yhtä terhakoiks ku ennen oli, mut ei nyt onneks viel ainakaa navassa asti roiku.. :)
 
No oon kyllä itekki miettiny sitä jos uusio perhe arki vaik joskus tulis et haluisko sit yhteisiä lapsia uuden miehen kanssa. Mut on nää kaks raskautta ollut nyt niin hurjia itelle et mietin jaksaisinko edes kolmatta ja varsinkaan kun ikää tulee lisää :confused:

Itellä ei tissit ekan lapsen kans menny piloille, mut nyt kyl on pelko siitä et millaset nahka räppänät näistä tulee :grin
 
Joo ne on vähän kaks piippusia juttuja ja mieli tekee kepposia. Meillä ei nykysen miehen kans alkuun tullu ees kuuloonkaan et haluttas viel yhteinen lapsi, mut kummasti se vaa yks kerta tuli puheeks ja molemmilla mieli muuttu.. :) Mulla oli kans syynä etten halunnu niin tää raskaushelvetti! Mut ajan saatossa erehdyin luuleen et toinen kerta olis helpompi eikä hyvin käyny.. :confused:
Jos pienet räppänät tulee niin kyl niitten kans oppii elään, mäkään en enää ees muista millaset oli ennen vanhaan! Toki asia on varmasti eri jos ne pystyy ihan olalle heittään.. :grin
 
Minäkin luulin et tää toinen ois helpompi. Mut kyllä tää aiheuttaa enemmän tuskaa kuin edellinen. :confused: Ja synnytyksestä lääkäri vaan on sanonut et menee varmasti paremmin kuin ensimmäinen. Vaikka olen tätä synnytyspelko keskustelua koittanut avata, et tää toinen jännittää hitokseen enemmän. Ens kuun alussa neuvola niin ehkä siel sais nyt asioihin vähän jotain muutosta. Tuntu vaan ettei tämäkään täti yhtään usko vaikka rehellisesti olen oloistani kertonut. Painosta vaan jaksaa jankata. o_O On ikävä edellistä neuvola tätiä. Se huolehti kyl koko ajan kaikella tapaa mun voinnista. Tää nyt on tällänen vähät väliä täti. Ja viimeksi jankkasi ihan jotain ihmeellistä ja vaikka olin tunnin ajan olo ei helpottunut millään tavalla :sad001

No mun tissejä on kehuttu tähän asti et vielä en masennu. Katellaa sit kesäl onko polvissa :grin
 
Mulla on muute ihan sama juttu et tää toinen synnytys hirvittää paljo enemmän! Sitä kun ei reppana sillon ekal kerral ees tajunnu pelätä ku ei tienny mitä tuskaa se on.. Varsinki ku se tuska kesti kokonaisuudessaan sen 32 tuntii!! Hyi helvetti kun tekee ihan pahaa kun muisteleekin.. Perseestä kyl varmasti tollanen et ei saa apua vaikka kuinka yrittää pyytää! Onks sul muuten joku tietty asia mikä siin pelottaa vai oliks sullakin se eka kokemus vaan yleisesti niin kauhee? Mulla siinä viel varjosti se et heti ku vauva tuli vihdoin pihalle niin joutu tarkkailuun, joku infektioepäily se oli mut ikinä se ei selvinny ku yhtäkkii parin päivän päästä kaikki alko rullaan. Ja sit päivä synnytyksestä mulla tuli jokkut helvetinmoiset liitoskivut etten pystyny pahimmillaan ees sängys kääntyyn itkemättä.. ja sellasta kaikkee kivaa. Ja hei en tiiä onko ollu puhetta mut mikkäs viikot sul on nyt meneillään? :)
 
Musta tuntuu että tuskastun vaan entistä enemmän kun luen näitä teidän juttuja. Mähän en voi ees yhtään tietää mitä mulla on vielä edessä!
 
åke: voi kun oliskin vaan se 5 päivän tauko; mulla alko kanssa semmonen evvk-ahistus seksin suhteen heti kun vauva alko liikkumaan (nauti siinä ny sitten kun mukana on kolmas pyörä joka ilmottelee ittestään tai supistaa tms)...tässä siis jo 7 viikkoo menny ilman...great.plus sitten viä kaikki parisuhdeharmit jotka ei ainakaan tilannetta oo parantanu.on jo ihan sellanen olo etten oo nainen ollenkaan... :sad001o_O

ja juuri kun luuli,ettei homma voi tän pahemmaks mennä,niin kyllä se vaan voi :confused: nimittäin siis nyt oikeesti YÄK...rupesin tossa aamupalaa laitellessa ihmetteleen et mitä kuivunutta kröhnää mun rinnassa on,ja lähemmässä tarkastelussa se paljastu maidoks :eek: :confused2 oli sit ihan kivasti lakanoillakin...siis näinkö aikasin se jo alkaa?!?mitämänytteen?kiva kun just pääsi edellisistä ällöoloista eroon niin heti tulee lisää...t: lehmä :cussing (kaiken lisäks nää tissit on älyttömän kipiät ny.jee)
 
Ai kauhee!! Enpäs taas hölösuuna aatellu yhtään! Pahoitteluni kaikille ensimmäistä oottaville, muistakaa että jokainen synnytys on erilainen! Harmi etten nyt pysty omasta synnytys kokemuksestani mitään hyvää sanomaan, mutta mahtava tyttö syntyi kuitenki! :)
 
kyllä tässä Pommiina menee kaikki synnytyspaskatkin samoilla valittamisilla...en ainakaan ite oota että se olis mikään tajunnanräjäyttävän ihana elämys :p:grin
 
Pommiina omalla vastuullahan mä näitä lueskelen eli puhukaa ihan vapaasti niistä huonoistakin kokemuksista. Mulla on vielä melkeen 5vk synnytystapa-arvioon...ehkä sen jälkeen saan edes vähän mielenrauhaa synnytyksen suhteen.
 
No kun mulle ei sillee ekasta tullu mitää traumaa. Et se käynnistettiin RV 38 kun poika ei vaan kasvanu masussa enää ni totesivat et parempi tuoda maailmaan. No perjantai aamun mentiin käynnistykseen klo 11ja se mua pelotti ihan hirveesti. Pääsin viel vähän huonoon huoneeseen kun siel oli vähän surullisempia tapauksia et itkin niidenki puolesta. Et se käynnistyssaissa oleminen pelotti, mut ku synnytyssaliin yöllä pääsin ni tiesin et pian kaikki ohi :) Epiduraali ei menny heti oikein et se laitettiin kahdesti ja sit ooteltiin aamuun asti ni seiskan jälkee alko tapahtuu. Imukupilla koitettiin pois saada kun iski pieni kiire ku lapsen sydänäänet katos vaa yht äkkiä, mut jätkäl oli niin paljon hiuksia, että eipä pysyny päässä :grin sit lääkäri napsas vähän ja imuvedol saatiin sit pieni mies ulos ja klo oli silloin 8.20 :) yhtään ei yöllä nukuttua tullu et hieman väsytti :) Itse synnytys ei sattunut ollenkaan. Synnytyksen jälkeen olin kyllä pitkään kipeä. Ja ongelmista huolimatta ei tullut traumaa. Että en edes käsitä mikä mua nyt pelottaa. Koko ajan vaa kauhee olo asiasta:eek:

Ja mulla nyt raskaus viikkoja kasas 29 :)
 
Takaisin
Top