Miltä raskaus tuntuu tänään ?

Herättiin miehen kanssa kurkut kipeinä.. En olekkaan ollut vuoteen kipeä..

Äiti toi vanhan soittoleluni, siitä kuuluu sävelmä, kun vetää narusta.

Näin unta, että olin varastanut vauvalle sukkia. Puin vauvaa lämpimästi ja hän oli tosi kaunis. Halusin näyttää miehellekin vauvan, että katso, tästä tulikin ihan söpö. Vauva pusutteli miehen kasvoja ja hymyili. Mietin, menikö yllätys nyt piloille, kun näimme vauvan ennen hänen syntymäänsä.
Olin myös menossa juomaan punaviiniä mahani kanssa, pohdin kehtaanko, tuleeko joku kysymään mitä lasissani on.
Poltin myös muutamat henkoset tupakkaa, mutta heitin tupakan menemään ihmisten ilmoille lähestyessä, kun en kehdannut polttaa enää.
 
Oli niin hienoa käydä eilen iltakävelyllä vielä myöhäisessä syysillassa, tähtitaivaan alla eikä juilinut yhtään paikkoja!! Jes! :)

Tänään ollut kanssa ihan hyvä päivä. Olen ottanut tosi lungisti, ollut tekemättä mitään.
Upeeta! Tuntuu että on ollut muuten jokapäivälle jotain pient tekemistä kokoajan.
Tänään koitin olla tekemättä oikeestaan mitään ja onnistuinkin siinä. Heh :)

Nyt saunareissu ja unille.

Öitä!
 
RV 33+1

Huhhuijaa, kylläpä alkaa yöt olemaan tuskasia. Nukkumisesta ei tuu mitään, jos ei herää kolmea kertaa yössä vessaan ni sit herää vähän väliä siihen kun lonkkaan sattuu. Kaipa tää tästä...

Tänään luvassa ylimääränän ultra. Käydään arvioimassa poitsun kokoa kun kohdunpohjan korkeus vedelly koko raskauden ajan ylärajojen yläpuolella... Toivotaan nyt ettei kyseessä oo MegaVauva vaan kohdun asento.
 
Rhd neg. veriryhmän takia olis tänään verikoe, muistaakseni viimeinen seuranta ennen h-hetkeä. Huomenna synnytystapa-arvio. Joka
on varmaan ihan yhtä tyhjän kanssa kun mun neuvolalääkäri on ihan onneton tapaus. Mutta tänään siis tuntuu siltä että tää raskaus lähenee loppuaan!

Olo on niin odottava! Milloin lapseni tulee maailmaan milloin milloin milloin!!!


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Nel-jä viikkoa laskettuun aikaaan, wou :smiley-bounce005

Enkä aika ajoin tajua vieläkään olevani raskaana, siis edelleenkään!
Liitoskivut ovat hävinneet johonkin eikä maha edes paina,ainut kiusantekijä tällähetkellä on issias pakarassa jalkaa juilii.

Viikko aikaa synnytystapaultraan, aika menee nopeaan kun aikaa varatessa muistan miettineeni "vasta syyskuun puolessa välissä"
 
Huippufiilis!!! Pikkuinen liikuskelee ja ihanasti monkii. :) Reagoi kosketukseen ja pistaa hanttiin, jos hellasti yritan siirtaa kyljesta ulos tokottavaa jalkaa. Ettei vain olisi vahan minun jaarapaisyyttani perinyt... Haha!

Ihana vain olla kotona, olen yllattavan energinen, jos huomioi, etta viikkoja on 37+1. Miehenikin on aivan allistynyt, missa kunnossa olen - siivoilen ja kokkailen, luen tai nukun jos silta tuntuu, kahvittelen kavereiden kanssa, kayn lenkilla kavellen tai pyoralla... Tuntuu, etta voin tehda mita vain tai etta olisin voittamaton. En tieda, missa ihmeen hormonihuuruissa olen, tai mita ne noihin raskausmultivitamiineihin lykkaavat, mutta en kylla kertakaikkiaan voi valittaa. Olo on kuin viisitoistakesaisella rakkauden ensihuumassa. :D
 
Kiva kuulla onnellisten odottajien mietteitä. Minäkin olen tosi onnellinen. On niin vähän aikaa enää h-hetkeen <3
Itsekin olen tosi tyytyväinen siihen miten kaikki on mennyt. Niin sitä vaan ajattelee että kaikki on vaikeampaa kun ei itse ole raskautta ennen kokenut. Tämä on ollut ehkä minun paras ja tehokkain vuosi ikinä. Lapsen tulokin motivoi minua tekemään monet omat projektit alta pois kun tietää että kohta ei enää ole samalla lailla aikaa itselle.
Tuntuu myös kivalta kun mies huolehtii, jotenkin enemmän kuin normaalisti. Tänään aamu alkoi niin että postipoika toi ovelle sen roikkuvan kehdon Hollannista ja aloin ihan aamu-unisena sitä mieheni kanssa kokoamaan. Meillä on yksi kattokoukku olohuoneen katossa johon se nyt jo ripustettiin mutta kehdon mukana tuli jämerä vahva ruuvi johon tarvitaan joku erikoisbetonipora kattoa varten ja se pitää kai vuokrata yhdestä kaupasta. Kokeilin soittaa meille jonkun poraamaan se meille mutta tuntui ettei kukaan ole koskaan porannut kehtoa kattoon että hoidetaan se nyt jotenkin itse.
Menimme tänään myös Ikeaan yhdessä valitsemaan meille uutta vaatekaappia ja se kuljetetaan meille kotia keskiviikkona. Tämä on kyllä tosi tarpeellinen ostos. Nykyinen vaatekaappi oli liian pieni. Nyt saan kaikki vaatteet ja kengät järjestykseen. On niin hyvä että koti on toimiva kun vauva on talossa niin voi keskittyä sitten vain häneen täysillä. Tykkään myös meidän valitsemasta nimestä tosi paljon. Tällä viikolla aion kerätä jo osoitelistaa niistä kaikista ystävistä ja sukulaisista joille laitetaan kortti kuvalla heti kun lapsi on syntynyt. Tämä on Belgian perinne ja siihen korttiin tulee yleensä kaikki vauvan syntymätiedot. Me kerrotaan aluksi vain etunimi ja pidetään ne kaksi muuta nimeä nimijuhlaan asti salaisuutena. Sillä tavalla tulee myös suomalainen perinne mukaan. Ja se nimijuhla pidetään 6.12.
 
Muokattu viimeksi:
..jospa sitten vähän taas valivalia...

Eilen illalla taas huonovointisuuskohtaus, joista aina ensimmäisenä mieleen juolahtaa raskausmyrkytys. Onneksi meni jossain määrin ohi ja sain unta - nyt siis olo parempi. Heräsin vessahätään ja nyt ei tule uni. Toinen joko rapii itseään tai pissaa, siis mahassa ihme pikku värinä ja äijä kuorsaa. Koita nyt tässä nukkua. Tänään ois neuvola ja tapaan neuvolatätini ensimmäistä kertaa - siis jotenkin niin epätodellista, et mulla on ollut joku 6 eri hoitajaa tuolla neuvolan puolella ja nyt vasta tapaan sen oman hoitajan. Mua ärsyttää kyseinen asia ihan sikana - ja muutenkin nyt kun oon tässä pyörinyt ja kuunnellu kuorsausta, niin kamala negaatio iski päälle. Ottaapa taas päähän ihan kaikki...

...kuuluisi kyllä tonne "sitten kun en ole enää raskaana" osion alle, mutta niin... sitten kun tää on ohi niin toivon todella, että tää mun perseeseen ammuttu karhu fiilis lähtee menemään. Oon niin kyllästynyt tähän minääni ja luulen, että en ole ainoa.
 
Täällä valvotaan.. oon ollut puoli viidestä asti hereillä ja kohtahan toi lapsikin tuolta herää, niin ei kai tässä enää kannata nukkumaan ees yrittää.

Mä oon ihan kypsä meiän kissoihin, jotka mun ajatuksissa kelpais tällä hetkellä vaan lapasten raaka-aineeksi.. :/ muutenkaan ei saa nukuttua tai oltua, ni sit ne pitää vielä hereillä öisillä ralleillaan. Lisäksi tuo tyttö pissas vauvan vastapestyyn sitteriin koko perheen ollessa samassa huoneessa..!! Kerrankin vielä pissaa jossain vauvatavaroissa tai muuten jotain vauvaan kohdistuvaa ongelmaa, niin joudumme kyllä misusta luopumaan.. :(

Raskaus itsessään tuntuu edelleen fyysisesti hyvältä. Kipeitä supistuksia on ruvennut esiintymään, mutta näillä viikoilla saa jo ollakin! :) välillä mäkin oon jo ihan kyllästynyt koko raskauteen ja haluaisin vauvan vaan syliin, mutta enemmän toivon ettei tulisi ihan vielä. Mulla on jotenkin megahaikee olo siitä, että en pysty kohta enää olemaan esikoiselle niin läsnä kuin vielä nyt. Etten voi ottaa syliin juuri silloin kun hän sitä tarvitsee ja ajatus siitä, että joudun sanomaan että täytyy odottaa vuoroa, kun nyt vauva syö tms. melkeen hajottaa mut! :( (hormonit?) Haluisin saada nää tunteet käsiteltyä ennen vauvan tuloa, niin voisin ehkä olla tasapainoisempi ja parempi äiti molemmille prinsessoilleni :)

Semmosta tänne aamuyön valvomisiin :D
 
Mä heräilen kans joka aamu viiden ja kuuden välillä ja yleensä valvon sitten tunnin tai kaksi, kunnes nukahdan vielä pariksi tunniksi. Väsyttää, muttei saa nukuttua kuitenkaan.

Eilen oli ehkä jo jotain supistuksen tapaista! Masu kovettu ja alavatsalla oli sellainen vannemainen tunne ja alapäässäkin jotain tuntemusta. Joku viisaampi kertokoon, oliko se nyt supistus? :D




Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Snuu onpas siellä kisu osoittanut mieltään! :( Varmasti nuo ovat jokaisen toista odottavan tuntemuksia ja ajatuksia, ettei pysty olemaan esikoiselle niin läsnä enää. Eiköhän esikoinenkin sopeudu tilanteeseen ja ota pikkusisaruksen hyvin vastaan. :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Täälläkin nukkuminen on ihan onnetonta. Herään jatkuvasti milloin mihinkin. Välillä pissattaa, välillä sattuu lonkkiin, käsi puutuu jne jne. Nousen ylös aina ennen seiskaa, mutta useimmiten jo viiden jälkeen. Tosin aamuvirkku olen ollut aina, joten se ei niin haittaa. Rakastan aamuja, jolloin ei tarvitse kiirehtiä mihinkään!

Tänään on synnytystapa-arvio. Rv 34+3.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Täällä on alaselkäkivut/supistuskivut lähtenyt ja siirtynyt ylemmäs selkään, selkärangan viereen. Joka ilta selkä tuntuu kun olis puupölkky ja ai hemmetti että särkee. Oikea puoli selkeesti pahempi... Mulla skolioosi ja toinen jalka pidempi, kuin toinen, niin varmaan nyt ne vaikuttaa sit.
Särkylääkekkään tunnu auttavan, niitä kun en todellakaan mielellään ota.
Plääh. Mutta ihana herätä aina, niin kivut hellittäny. Muuten vaan ankkaolo :D

Mutta tänään iski energiapiikki ja oon vienyt koiran aamulenkille, syönyt, siivonnut, vähän järkkäilly vauvan tavaroita ja mä IMUROIN!!! Vaikka tiedän, ettei ehkä kovin järkevää, mutta kun sit ku tää iskee niin käytetään hyväks sit!
Alaselkä jumiutu heti ja vatsassa rupes loppuvaiheessa tuntumaan, mutta määä tein sen :D Ja nyt iisimmin sit! Pientä jumppailua ja koiralenkki vielä päivällä...Illalla saattaa kaduttaa ;P

Ja eii malta enääään! Niin onnellinen olen, vaikka joka päivä sattuu kroppaan, mutta kyllä se kestetään! Ja kyllä ottaa päähän tosi usein, mutta tiedän, että tää palkitaan vielä ihanalla pienellä. Kunhan kaikki menisi vaan hyvin loppuun saakka <3
 
Rv 34+1 ja neuvolakäynti takana. Vauva on kääntynyt raivotarjontaan, mitä jo potkuista olen päätellytkin, ja muutenkin kaikki hyvin. Hemoglobiinikin tuntuisi olemaan korjautumaan päin ja olo onkin tuntunut vähän virkeämmältä pari päivää. Viimeinen viikko töitä, sitten saa keskittyä oikeaan elämään! :wink
 
Tulipa tavattua neuvolatäti ja ihan mukavalta vaikutti. Kaikki kunnossa, joten eilinen pahoinvointi vaan näitä normi raskausvaivoja... tai ei ainakaan mikään viitannu raskausmyrkytykseen. Vauvan asento jäi epäselväksi, kun mun istukka suojaa ilmeisen hyvin kaiken ylimääräisen tutkiskelun. Selkä(ranka) löytyi kyllä, mutta et onko pää ylhäällä vai alhaalla jäi siis auki. Ja huh, sf-mitta kasvanut 32cm eli maha, sitä nyt sitten on :D

Huomenna sitten naistenklinikalle ultrailee ja lääkärikäynnille.

Meidän kissa on suhteellisen hyvin käyttäytynyt viime ajat. Ei ole kiimaillut tai osotellut mieltään, mutta kyllä tässä nyt oikeasti harkitsee, et pitäiskö leikkauttaa - ihan vaan varuiksi.
 
Meillä oli tänään Jugendamt, isyyden todistamis visiitti mutta eihän mikään byrokratia ole niin helppoa Saksassa vaikka kaikki tarvittavat paperit antaisi niille. Se täti joka tulee käsittelemään meidän tilanteen on tietenkin juuri nyt lomalla ja se täti määräytyy äidin, eli minun sukunimen mukaan eikä siihen voi vaikuttaa. Eli hän on takaisin vasta 20.10!!! Saadaan kuulemma soittaa seuraavalla viikolla ja tiedustella että onnistuisko mitenkään että joku muu tämän asian hoitaisi mutta näyttää siltä että tällä aikataululla lapsi tulee saamaan syntyessä minun suomalaisen sukunimen. Ja sitten kestää varmasti ikuisuus muuttaa se toiseksi.
 
Isot sympatiat Münchenistä mmmustikalle, tän maan byrokratia on jotain niin ainutlaatuista....

Täällä rv 33+5 ja tokavika päivä töissä menossa. Parin päivän päästä lähdetään muuttokuorman kera Kööpenhaminaan. Mitään ennenaikasia merkkejä ei oo ilmassa ja kolotukset on toistaseks ollu suht satunnaisia ja kohtuullisia, niin mikäs tässä muuttaessa :) No joo ehkä vähän stressaan mm. siitä, että miten paikallinen terveydenhuolto ottaa siellä vastaan, mutta oon tosi innoissani viemässä tätä vauvaa syntymään Pohjoismaahan! Melkeen ku ois kotona!
 
Neuvola ollut tänään mulla ja esikoisella samaan aikaan (2v nla esikoisella) :) Vauva masussa edelleen onneks raivotarjonnas, mut uhkaavast näytää sf-mittojen ja muiden osalta siltä et hänest tulee yht iso ku veljensä.... Ens viikolla pitäis olla kokoarvioultra. Nyt on 33+6 viikkoja ja mullakin on semmonen olo et en oikee tiedosta vieläkää olevani raskaana :D

Tosta nukkumisesta, mä oon harmikseni huomannu et nukun paremmin sillon ku en nuku mieheni vieressä :( Olis niin kiva nukkuu toisen kainalos mut vkl ku oltii mun vanhempien mökillä, eikä meil oo siel parisänkyä käytössä ni nukuin paljon paremmin ku kotona parisängys. Samaten kun mies lähtee aikasin aamuyöllä töihin ni nukun sen jälkeen paremmin. Inhottavaa :sad010
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top