Miltä raskaus tuntuu tänään ?

Eilen ja tanaan on oikeastaan ensimmaista kertaa tuntunut, etta jopas sita vauvaa siella mahassa onkin! Taalla on aivan ihania syyskuisia paivia ja yritan kayda ulkona niin usein kuin vain pystyn. Eilen kavimme pyorailemassa, otimme kuvia ja videoita seka kavelemassa illemmalla. Taytyy sanoa, etta kylla, paa on todellakin laskeutunut lantioon, kuten katilo jo sanoikin, ja joudun valilla kavelemaan, tai vaappumaan, idioottimaisesti jalat harallaan paan painaessa lantioon. Aion silti tanaankin menna vaappumaan, vahintaan kahdesti korttelin ympari, jos pidemmalle en paase.

Tanaan olen vasynyt huonosti nukutun yon jaljilta. Vaikka flunssa on lahestulkoon jo ohi, aamuyolla yskittaa ja pikkuinen heraa siihen ja sitten onkin turha edes yrittaa nukkua. Tosiaan taisin jo toiseen ketjuun kirjoittaakin, etta mini tunkee paataan viela syvemmalle lantioon ja se aiheuttaa mojotusta alavatsalle. Ja silloin paras asento olisi maata selallaan, jos pystyisi vaan kun ei pysty.

Vaikka jarjen tasolla hahmotankin, etta huomenna tai parin viikon sisaan meilla on vauva, en jotenkin mitenkaan kasita, etta nyt meilla on kohta vauva. Etta se aika, jota on kuukausikaupalla odotettu, on jo kasilla. Etta naen meidan lapsemme, siis meidan oman, joka tuolla mahassa on elamoinyt kuukausia. Ei miehenikaan sita oikein ole tainnut hahmottaa, koska han selvasti ajattelee, etta lapsi syntyy laskettuna aikana, ei aikaisemmin, tai pikemminkin sen jalkeen - tai ei ainakaan viela. Ei kylla muuta voi sanoa kuin: kylla elama on sitten ihmeellista! Toivon vain, etta kaikki menisi hyvin loppuun asti. :Heartpink
 
mullakin tuli yhtäkkinen raskausmyrkytyksen pelko.kun oli neuvolassa paineet koholla,turvotusta,painon nousua ja ollu huonovointisuutta.olen myös nähnyt "tähtiä" .mut kumminkaan pissassa ei oo proteiineja,joten ilmeisesti kaikki kumminki on hyvin? en tiä.no ens viikolla mulla onneks on jo seuraava neuvola,et ei tuu ku tämmönen vajaa viikko väliä.nyt iski kauhee flunssaki et toki se huonovointisuus voi siitäki johtua.mut nääm turvotukset on kyl jo pahat.mul on sormet ja jalat heti aamusta turvoksissa.viime yönä myös supisteli kovasti ,päivä onneksi olllut nyt rauhallinen. mies onneks on kotona niin saan levätä niin paljon kun vaan haluan :) viikkoja siis vasta 33+3 et ei tän ny vielä syntyä tarviis ihan vaikka raskaus itessään jo kyllästyttääki.
 
Tänään olen ollut edelleen kipeä. Ei enää kuumetta mutta yskittää ja on flunssaa. Ajattelen usein miten ihana on nähdä pikkuinen ekaa kertaa ja minä päivänä hän mahtaa syntyä. Seuraava täysikuu olisi 8.10 eli luonnossa ainakin sienet popsahtaa maasta aina täydenkuun jälkeen niin se olisi aika luontainen juttu että poika syntyy lähellä laskettua aikaansa 13.10.
 
Libra, ihan sama fiilis täällä, että ei millään voi uskoa että tää vauva tosiaan voi syntyä ihan kohta! Laskettuun aikaan reilu 3 viikkoa, mutta tosiaan, voihan se syntyä vaikka jo viikon tai kahden päästä. Tai vaikka huomenna :eek: Täytyy yrittää alkaa miettiä menemisiään ja tekemisiään siltä kannalta, että tosiaan se synnärille lähtö voi tulla koska vain. (-vaikka mä olen kyllä jo ihan henkisesti asennoitunut niin, että mun tuurilla se menee tietenkin 2 viikkoayli ja joudutaan käynnistämään, ja mä olen jo siinä vaiheessa ihan hermoraunio... :grin )

Mulla on ollut oikeastaan tää koko raskausaika niin helppoa, että senkin takia varmaan tuntuu niin epätodelliselta, että se alkuun ikuisuudelta tuntunut 9 kk alkaa oikeasti olla ohi. Mä olen pystynyt elämään kuitenkin suht normaalia elämää koko ajan; ei ole ollut mitään pahoja pahoinvointeja, kipuja tai supistuksia. Ei ole tarvinnut olla päivääkään saikulla... Ja olen kyllä tosi kiitollinen siitä! Mahakin oli pitkään niin pieni, että osa työkavereista tajusi mun olevan raskaana vasta kun jäin äitiyslomalle :wink

Oikeastaan vasta nyt ihan viime viikkoina on alkanut kropassa tuntua ja rasittaa tää raskaus. Eikä edelleenkään pahasti, lähinnä vaan se että öisin ei oikein enää saa nukuttua, kun missään asennossa ei kärsi olla kauaa. Kyljellään ollessa puutuu käsi ja alkaa särkeä lonkkaa, selällään ollessa taas särkee alaselkää, ja maha painaa keuhkoja tai rakkoa, ja pitää nousta pissalle. Ja aamuisin on sormet jäykät ja turvoksissa. Mutta tässä vaiheessa tuntuu siltä että ihan sama miten hirveät oireet nyt vielä viime metreillä iskee, ihan kohta tää on jo ohi! :)
 
Huh kyllä tuntuu! Alapään kivut on palanneet, makuulla ei oikeen voi olla ja kävely on tosi tukalaa. Kipeitä supistuksia tulee päivittäin. Nännit on niin herkät, että suihkussa on pakko peittää rintavarustus käsillä, kun muuten pisarat sattuu :D sais tulla jo! Tänään kuitenkin vasta 36+3, et kyllä tässä varmaan hetken joutuu vielä kärvistellä :D
 
Niiskumuikkunen: minäkin olen päässyt tosi helpolla mitä nyt se raskausdiabetes tuli ja olen joutunut olemaan tarkempi mitä syö ja säännöllinen ruoka-ajoista. Mutta pahaaoloa ei ole ollut lainkaan. Huomenna on 1kk laskettuun aikaan ja tuntuu että vasta nyt viimeisinä aikoina ne raskausvaivat on nostaneet päätään ja muutkin alkaa huomaamaan että olen raskaana. Esim käsien puutuminen tai vessassa ramppaaminen tuntui alkavan ihan viime viikkoina. Vatsan ympärys on tänään 104cm mikä minusta on edelleen tosi pieni. Odotan siis että poika kasvaa vielä ja toivon todella että syntyisi laskettuna aikana. Mutta ihania perheeseen liittyviä ajatuksia alkaa tulla päivittäin. Kuten haluaisin meidän perheelle oman osoitekirjan, jossa on molempien sukujen osoitteet ja yhteiset ystävät helposti löydettävissä että voidaan pitää heidät ajantasalla ensin lapsen syntymästä, sitten nimijuhlasta jne. Ja ne belgialaiset vauvakarkit pitäisi nyt tilata että pääsee niitä pussittamaan. Tämä on siis Belgialainen perinne että annetaan kaikille jotka tulee vauvaa katsomaan vauvakarkkeja.
 
mmmustikka, minun vatsanymparykseni on 107 cm, viikkoja on tosiaan se 37+6, vauvan koko ja lapsiveden maara ovat normaalit. :) Ettei syyta huoleen. :)

Voi elama, kuinka kaipaan hikitreenia! Tuntuu, etta ihonhuokoset ovat tukossa, ja vannon, etta tunnen, kuinka lihakset surkastuvat ja rasvasolut laajenevat. Allottava olo, johon vain ja ainoastaan kunnon hikitreeni voi auttaa. Ehka synnytys kavisi siita hikitreenista... *vink vink* ;)

Viime yona alkoi vihdoin tapahtua ja itseasiassa luulen, etta tunsin ensimmaisen supistuksen! Ei se oikeastaan kipea ollut, mutta aarimmaisen epamukava, koko maha oli kivikova ja sita jotenkin puristi. Herasin siihen vain ja ainoastaan siksi, etta oli pakko nousta vessaan. Olen todellakin niin lahjakas nukkuja, etta olen voinut nukkua lapi aiempienkin supistusten - tosin olen varma, etta kun tosi on kyseessa, siihen kylla heraan. Ei pelkoa. ;)
 
Voi veeeee mitkä vatsanväänteet kesken aamupalan! Ei mitkään vauvamyllerrykset vaan ihan suolistoperäiset! Meinas leipä lentää lattialle ja jugu tulla ylös!
Kesti pari minuuttia ja helpotti. Sit alkoi ihan jär-kyt-tä-vät Sambakarnevaalit!

ARMOOOOOO!!
 
Näin viime yönä synnytyksestä unta. Synnytys oli siinä suht helpon oloinen, mutta kukaan ei antanut vauvaa syliini hänen tultuaan ulos ja se oli selvästi suurin huolen aiheeni unessa. Mitähän tämänkin uni yrittää minulle kertoa?


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Emmy mäkin näin viime yönä unta synnytyksestä! :) Menin sairaalaan ja synnytin, oikeastaan en edes ponnistanut kertaakaan. Mies ei ehtinyt mukaan, oli laittamassa autoa parkkiin. Oikeastihan hän ei edes aja autoa. :D En kerinnyt saliin asti vaan vauva syntyi huoneessa, jossa otetaan sydänkäyrät yms, kun mennään sairaalaan. Toisaalta ihan vähän pidemmän kaavan mukaan vois mennä.. :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Oih, vihdoin täälläkin ensimmäinen virallinen äippälomapäivä käynnistynyt! Pienikin taitaa olla innoissaan, kun möyrii masussa niin, että takapuoli meinaa työntyä ulos sieltä :)

Tein aamulla listan kaikkeen työhön liittyvästä, minkä pohdiskelua voin jatkaa ensi vuoden puolella. Määräaikainen työsuhteeni siis päättyi ja kotona olon jälkeen koittaa jälleen työnhaku. Voin hyvin kuvitella, ettei se siinä kohtaa välttämättä hirveästi maistu, niin siksi teinkin itselleni tsemppauslistaa tulevaisuudelle :D Ja nyt voin hyvällä omallatunnolla keskittyä vain ja ainoastaan vauvaan!

Olen selvästikin listaihminen, koska nyt tuntuu siltä, että pitäsii alkaa tekemään listoja ennen pienen syntymää tehtävistä asioista ja ostoslistaa ja sairaalakassilistaa ja miksei soittolistaa synnytykseenkin ja ja ja.. :)
 
Hui, tässähän oikeasti alkaa jännittämään, milloin ensimmäinen vauveli syntyy..:):rolleyes:
Olen yrittänyt rentoutua ja olla ajattelematta kokoajan synnytystä, mutta ei se meinaa onnistua?
Kaikki olisi valmiina ja vauva vain puuttuu. Vielä kuitenkin olisi reilut 3 viikkoa la:han..
Mutta silti, tunne on että tämä voi tulla aiemminkin. Olen silti yrittänyt ajatella, että se voi mennä myös yli..ihan vain helpottaakseni omaa tuskaani, kun mieli on jo niin malttamaton..o_O
 
rv35+5 Olen nähnyt aiemminkin jotain mahanmöyrintää mutta eilen illalla kun katsottiin Berlin Calling elokuvaa mahasta ihan kuin kurkotti käsi tai jalka. Maha oli tosi ailien muotoinen hetken kun jokin tökötti siitä ulospäin. Vitsailin miehelle että vauva on kuin E.T Calling home ja sopivasti tämä sattui Berlin Calling leffan aikana :)
Sain äidiltäni Kaksplus lehden ja siinä oli paljon hyvää luettavaa. Olisi kiva saada lukea lehti vaikka joka kuukausi. Saisipa sen tilattua ulkomaille. Siinä oli näppäriä imetysvinkkejä. Siitä tuli mieleen myös se että kaipa täällä foorumilla vielä monet jatkaa jutustelua vauvan syntymän jälkeen vai pitääkö vaihtaa ryhmää lokakuussa synnyttäneihin? Kysymyksiä tulee varmasti vielä vaikka kuinka lapsenhoitoon liittyen. Monella on varmasti kyllä energiat aika nollassa jos tosiaan imettää pitää joka toinen tunti tai 8-12 kertaa päivässä+kaikki muu vaipanvaihto ja huoli siihen päälle.
 
Hirveen kliffaa lördagenia likat... Miehellä kuumetta 39° ja mulla suppailee 5-10min. Välein...
Kauratyynyä ja panadolia, toivotaan, että härnää vaan....
 
Itellä ollut muutaman viimepäivän tosi etova olo, ihan kun alkuraskaudesta. Erityisesti iltaa kohden alkanu oksettaa ja tulla heikko olo. Ei kyllä yhtään kiva lisä tähän muutenkin tuskaiseen olotilaan :/
 
Taalla on ollut vahan sellainen itkuinen paiva toisen todella huonosti nukun yon jalkeen. Kasiin sarki (jannetuppitulehdus) ja vauva myllerti ihan hirveesti viime yona. Panadolkaan ei auttanut yolla. PItaisi kait olla jotain tulehduskipulaaketta. Aamulla pidin jaakallea ranteissa mutta se tuo vain hetken helpotuksen. Kummasti sitten piristyin kun nukuin paikkarit klo 16-18 ja nyt olen ihan pirtea kun pitaisi taas alkaa nukkumaan menoa suunnittelemaan.
 
Mul on selkä ihan sairaan kipee ku oon täs nyt viimäset kaks päivää ollu koko ajan jalkojen pääl ja hääränny jotain, koska tänään juhlittiin esikoisen synttäreitä. Tiedän jo millane tulee yö olemaan ku yritän lyllertää vessaan :dance008

Ja vielä tarvis jaksaa ootella yli kuukaus o_O
 
38 viikkoa taynna ja kaikki vaivat alkoivat viimeisen 24h sisaan. Alavatsalla on ollut jomottava sarky nyt jo jonkin aikaa ja vauvan paa painaa lantioon ihan urakalla. Eilen illalla hapyliitoskivut sitten nousivat taman hetkiseen maksimiinsa - huh huh! Kipu tuntui koko lantion alueella rengasmaisena jomotuksena. Ainoa asento, jossa kipu oli siedettavaa oli sangylla polvillaan jumppapalloon nojailleen. Yoksi olikin pakko ottaa kipulaaketta, kun kylkiasennossakin kipu esti unentulon. Ja nyt olen ylhaalla ollut jo aamukuudelta, kun on jotenkin selittamattomasti levoton olo enka saanut enaa nukuttua. Soin ja menen pian takaisin sankyyn. Vasyttaa niin, etta pahaa tekee.

Sopisi jo kohta alkaa se synnytys. Haluan kuntoilemaan! Riittaa jo tama mummoilu. :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top