Miltä raskaus tuntuu tänään ?
- Ketjun aloittaja Jadesiru
- Aloituspäivämäärä
Tänään jäin sairaslomalle ja ensi viikolla se muuttuukin äitiyslomaksi perjantaina. Olo on ihan hassu! Ei muka töihin enää!
Otin just rentoutuneena päiväunet, yllättävän vähän työt pyörii mielessä. Koti on ihan sekainen mutta huomenna siivoan. Tänään menen tapaamaan ystäviä ja yökylään kun mies on koulutusmatkalla.
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Otin just rentoutuneena päiväunet, yllättävän vähän työt pyörii mielessä. Koti on ihan sekainen mutta huomenna siivoan. Tänään menen tapaamaan ystäviä ja yökylään kun mies on koulutusmatkalla.
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Ootteko käyneet uimassa vielä kuinka loppuraskaudest? Me ollaan nyt esikoisen kanssa käyty uimassa kun molemmat tykkää ja vedessä on niin ihanan helppo olla tämän mahan kanssa:) viikko sitten lääkäri synnytystapa-arviossa sanoi että voi käydä uimassa ihan rauhassa vaik kohdunkaulan ulkosuu oli sormelle auki. Muuten siis ok. :) Nyt siis viikkoja 35+2
ccix
Piirimestaruustason postaaja
Tänään raskaus tuntuu inhalta. Kyljet ja rintalasta on mukiloitu, kiitos erään (: sen lisäksi liitoskivut piinaa, eli oikeastaan vaan makoilen, kun pienikin kävely aiheuttaa niin suurta tuskaa. Haluisin kyllä ulostautua, mutta ei todellakaan ole mukavaa kun pitää muutaman askeleen jälkeen pitää taukoa...
Mahakarvat! Mulle on tullu mahakarvat, todella naisellista. Mä niin toivon, että ne lähtee tän raskauden myötä pois.
Tänään rouvana kolmatta päivää. Ihan mukavaa, mutta en kyllä tuota maistraattivihkimistä suosittele kenellekään. Todella karu ja liukuhihnamainen tilaisuus. Sen jälkeen käytiin lounaalla miehen vanhempien ja mun veljen kanssa, siinäpä se. Ei siis oikein tunnu miltään. Noh vuoden päästä sitten juhlitaan (:
Mahakarvat! Mulle on tullu mahakarvat, todella naisellista. Mä niin toivon, että ne lähtee tän raskauden myötä pois.
Tänään rouvana kolmatta päivää. Ihan mukavaa, mutta en kyllä tuota maistraattivihkimistä suosittele kenellekään. Todella karu ja liukuhihnamainen tilaisuus. Sen jälkeen käytiin lounaalla miehen vanhempien ja mun veljen kanssa, siinäpä se. Ei siis oikein tunnu miltään. Noh vuoden päästä sitten juhlitaan (:
Tana aamuna heratessa oli sellainen olo, etta happi loppuu, paata sarkee ja paa ei kaanny. Nena on tukossa ja turha yrittaakaan hengittaa muuten kuin suun kautta. Niskat ovat jumissa. Olisipa kylpyamme tai sauna! Ja kunpa tama flunssa menisi akkia ohi. Ehka se meneekin, koska vaikka paa haluaisi touhuta kaikenlaista, kroppa pakottaa lepaamaan.
Pikkuinen moyryaa mahassa, en kutsuisi sita potkimiseksi enaa tassa vaiheessa, mutta liikuskelee. Viikkoja on 36+5. Liitoskivut ovat ihan oikeasti havinneet - onneksi! - tosin nyt pikkuisen paa on niin syvalla lantiossa, etta kaveleminen tuntuu inhottavalta ja painaa virtsarakkoa kuin keilapallo.
ccix, Haha! Mieheni nauroi aivan samaa, kun katseli mahaani aiemmin raskaudessa. :) En tosin usko, etta niita on tullut lisaa tai mitaan, mutta nyt ne varittomat karvat seisovat pystyssa vatsanahan kiristyessa ja erottuvat paremmin.
Pikkuinen moyryaa mahassa, en kutsuisi sita potkimiseksi enaa tassa vaiheessa, mutta liikuskelee. Viikkoja on 36+5. Liitoskivut ovat ihan oikeasti havinneet - onneksi! - tosin nyt pikkuisen paa on niin syvalla lantiossa, etta kaveleminen tuntuu inhottavalta ja painaa virtsarakkoa kuin keilapallo.
ccix, Haha! Mieheni nauroi aivan samaa, kun katseli mahaani aiemmin raskaudessa. :) En tosin usko, etta niita on tullut lisaa tai mitaan, mutta nyt ne varittomat karvat seisovat pystyssa vatsanahan kiristyessa ja erottuvat paremmin.
Mullakin mahakarvat, menee ns linea negrana koko masun matkan karvavana. Ollaan miehen kanssa naurettu niille koko raskauden ajan. Välillä kun ne tönöttää vielä ihan pystyssä 
Voi hitsi miten paljon tekee mieli jotain herkutella. Melkein on jo toinen jalka menossa lähikauppaan, mutta ehkä tyydyn noihin viinirypäleisiin.. olen tänään syönyt jo jäätelön ja puoliksi miehen kanssa 170g karkkipussin. Huomenna muuten menen oman isoäitini kanssa leipomaan maailman parhaita karjalanpiirakoita.. oi että ne on niiiiiin hyviä!
ccixlle onnet!
Voi hitsi miten paljon tekee mieli jotain herkutella. Melkein on jo toinen jalka menossa lähikauppaan, mutta ehkä tyydyn noihin viinirypäleisiin.. olen tänään syönyt jo jäätelön ja puoliksi miehen kanssa 170g karkkipussin. Huomenna muuten menen oman isoäitini kanssa leipomaan maailman parhaita karjalanpiirakoita.. oi että ne on niiiiiin hyviä! ccixlle onnet!
vastavirrassa
Asioista perillä oleva
Ccix onnea vielä naimisiin menon johdosta! :)
Eilen sanoin miehelle, että pää ei ehkä kestä enää kuutta viikkoa tätä liikuntarajoittuneisuutta ja tukalaa oloa, joka saapuu iltaisin. Tänään kuitenkin tajusin, että päivän syömisillä on suuri vaikutus illan tukalaan olotilaan. Jos syö jotain raskasta ja rasvaista, iltaisin on masun kanssa niin tukala olo, ettei sohvalta meinaa päästä ylös. Eli se on sitten terveellisempiä ja kevyempiä vaihtoehtoja loppuraskaus! :) Mikä on oikeastaan ihan hyvä, nytkin tekee mieli jotain ihanaa salaattia!
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Eilen sanoin miehelle, että pää ei ehkä kestä enää kuutta viikkoa tätä liikuntarajoittuneisuutta ja tukalaa oloa, joka saapuu iltaisin. Tänään kuitenkin tajusin, että päivän syömisillä on suuri vaikutus illan tukalaan olotilaan. Jos syö jotain raskasta ja rasvaista, iltaisin on masun kanssa niin tukala olo, ettei sohvalta meinaa päästä ylös. Eli se on sitten terveellisempiä ja kevyempiä vaihtoehtoja loppuraskaus! :) Mikä on oikeastaan ihan hyvä, nytkin tekee mieli jotain ihanaa salaattia!
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
mmmustikka
Puuhakas puhuja
Cattie: itse mietin tätä lausetta tällä viikolla
"Talking about our problems is our greatest addiction. Break the habit. Talk about your joys."
~ Rita Schiano
ja vaikka olisi köyhä niin ainakin omaan asenteeseen voi vaikuttaa vaikka heti. Mekin ollaan pysytty meidän pikku kämpässä 35m2 ja olisi niin paljon ihanteellisempaa jos olisi enemmän tilaa. Kun tämä lapsi tehtiin oltiin juuri saatu vuokrattua isompi kämppä mutta ei saatu siihen kämppään pitkää vuokrasopimusta ja se selvisi vasta kuukauden jälkeen. Onneksi oli pidetty silti varalla tämä yksiö eikä luovuttu siitä heti, joten palattiin vanhaan tuttuun. Tässä asunnossa on pysyvä vuokrasopimus joka on täysin meidän hallussa ja vuokrakin on ihanan pieni.
Olen sitten koittanut laittaa kämppää sillä lailla kun pystyn vauvaa varten. Esim vauvalla ei ole omaa huonetta vaan roikkuva kehto tulee meidän sängyn yläpuolelle. Normaalisti keittiössä ei ole ollut ovea mutta laitettiin ovi nyt siihen ja se toimii tarvittaessa erillisenä nukutushuoneena jos tarvitsee. Keittiössä on kuitenkin pehmustettu puusohva, jolle Kelan laatikonkin saisi asetettua jos vauva nukkuisi siellä joskus. Ja kissankin olen opettamassa nukkumaan yöt keittiössä. En halua ottaa riskiä että kissa öisin tekisi jotain vauvalle. Jo kolme ensimmäistä yötä se on taistellut ovea vastaan mutta kyllä se varmaan oppii pian nukkumaan yöt siellä.
Lapsi tulee tietämään vain että sinä olet maailman paras äiti, joten ei ne tavarat hänelle ole tärkeintä vaan rakkaus ja huolenpito.
"Talking about our problems is our greatest addiction. Break the habit. Talk about your joys."
~ Rita Schiano
ja vaikka olisi köyhä niin ainakin omaan asenteeseen voi vaikuttaa vaikka heti. Mekin ollaan pysytty meidän pikku kämpässä 35m2 ja olisi niin paljon ihanteellisempaa jos olisi enemmän tilaa. Kun tämä lapsi tehtiin oltiin juuri saatu vuokrattua isompi kämppä mutta ei saatu siihen kämppään pitkää vuokrasopimusta ja se selvisi vasta kuukauden jälkeen. Onneksi oli pidetty silti varalla tämä yksiö eikä luovuttu siitä heti, joten palattiin vanhaan tuttuun. Tässä asunnossa on pysyvä vuokrasopimus joka on täysin meidän hallussa ja vuokrakin on ihanan pieni.
Olen sitten koittanut laittaa kämppää sillä lailla kun pystyn vauvaa varten. Esim vauvalla ei ole omaa huonetta vaan roikkuva kehto tulee meidän sängyn yläpuolelle. Normaalisti keittiössä ei ole ollut ovea mutta laitettiin ovi nyt siihen ja se toimii tarvittaessa erillisenä nukutushuoneena jos tarvitsee. Keittiössä on kuitenkin pehmustettu puusohva, jolle Kelan laatikonkin saisi asetettua jos vauva nukkuisi siellä joskus. Ja kissankin olen opettamassa nukkumaan yöt keittiössä. En halua ottaa riskiä että kissa öisin tekisi jotain vauvalle. Jo kolme ensimmäistä yötä se on taistellut ovea vastaan mutta kyllä se varmaan oppii pian nukkumaan yöt siellä.
Lapsi tulee tietämään vain että sinä olet maailman paras äiti, joten ei ne tavarat hänelle ole tärkeintä vaan rakkaus ja huolenpito.
mmmustikka
Puuhakas puhuja
Ccix: Onnea naimisiin menon johdosta!
Me saatiin nyt molemmat syntymätodistukset omista maistamme ja seuraavana tiistaina mennään todistamaan isyys :) Normaalikäytäntö kun ei ole naimisissa mutta saa nähdä mitä ne siellä sanoo ja tenttaa. Ainakin ultrassa lapsi näyttää ihan isältään. Sitä olen jännittänyt että jos lapsi syntyisi liian aikaisin niin se saisi minun suomalaisen sukunimen. Voi olla että nimen voisi silloin muuttaa vain menemällä naimisiin. Mutta luultavasti ehdimme kyllä vielä tiistain tapaamiseen.
Tänään tuli paketti anopilta. Paketissa oli aivan ihana kehystetty ikivanha kuva poikaystävästäni lapsena ehkä 2 vuotiaana. Hän näytti ihan enkeliltä kiharoineen. Ja sitten oli ihania pikkutöppösiä ja vauvajuttuja, kuten I love papa juttuja. Myös kiva kissa-aiheinen satukirja pienelle hollanniksi ja kissakäsinukke joka sopi kirjaan. Ja pehmeä kosketuskirjakin. Poikaystäväni sai myös hurjasti suklaata ja muuta hyvää Belgiasta. Niitä en harmi vaan voi syödä raskausdiabetekseni takia.
Me saatiin nyt molemmat syntymätodistukset omista maistamme ja seuraavana tiistaina mennään todistamaan isyys :) Normaalikäytäntö kun ei ole naimisissa mutta saa nähdä mitä ne siellä sanoo ja tenttaa. Ainakin ultrassa lapsi näyttää ihan isältään. Sitä olen jännittänyt että jos lapsi syntyisi liian aikaisin niin se saisi minun suomalaisen sukunimen. Voi olla että nimen voisi silloin muuttaa vain menemällä naimisiin. Mutta luultavasti ehdimme kyllä vielä tiistain tapaamiseen.
Tänään tuli paketti anopilta. Paketissa oli aivan ihana kehystetty ikivanha kuva poikaystävästäni lapsena ehkä 2 vuotiaana. Hän näytti ihan enkeliltä kiharoineen. Ja sitten oli ihania pikkutöppösiä ja vauvajuttuja, kuten I love papa juttuja. Myös kiva kissa-aiheinen satukirja pienelle hollanniksi ja kissakäsinukke joka sopi kirjaan. Ja pehmeä kosketuskirjakin. Poikaystäväni sai myös hurjasti suklaata ja muuta hyvää Belgiasta. Niitä en harmi vaan voi syödä raskausdiabetekseni takia.
Mmmustikka, tuo on kylla niin totta, etta usein sita valittaa siita mita ei ole kuin iloitsee siita mita on. Inspiroiva lause, aloin heti itsekin miettia, mista olen kiitollinen. Haastanpa itseni tekemaan niin viikon verran. :)
Olen kanssasi samaa mielta myos siita, etta loppujen lopuksi materialla tai rahalla ei ole valia, jos on katto paan paalla ja ruokaa poydassa. Olen tyokseni tekemisissa nuorten ja lasten kanssa, monet heista tulevat sikarikkaista perheista ja heilla on kaikki viimeiset vempaimet ja merkkivaatteet, mutta ei vanhempien rakastavaa tukea, turvaa tai rajoja, koska vanhemmat eivat ole lasna heidan arjessaan, kuka mistakin syysta. Se on todella surullista, varsinkin kun asiat, joilla on oikeasti valia, ovat loppujen lopuksi ilmaisia...
Olen kanssasi samaa mielta myos siita, etta loppujen lopuksi materialla tai rahalla ei ole valia, jos on katto paan paalla ja ruokaa poydassa. Olen tyokseni tekemisissa nuorten ja lasten kanssa, monet heista tulevat sikarikkaista perheista ja heilla on kaikki viimeiset vempaimet ja merkkivaatteet, mutta ei vanhempien rakastavaa tukea, turvaa tai rajoja, koska vanhemmat eivat ole lasna heidan arjessaan, kuka mistakin syysta. Se on todella surullista, varsinkin kun asiat, joilla on oikeasti valia, ovat loppujen lopuksi ilmaisia...
Maiden_Of_Sleep
Näppärä viestien naputtelija
32+1
Mullakin on noita mahakarvoja, ite olen vielä niin valkoinen ja ne karvat mustia..
Mulle on tullut niitä sukkapuikkokipuja enemmän.
Joutuu kyllä ottaa myös rauhallisesti kävelemisen kanssa, minä niin tykkäisin vaan mennä eteenpäin nopeaan tahtiini reippaasti. Hetken liian reippaan kävelyn jälkeen tuntuu siltä, kuin mahaa puskettaisi vastaan..että äläpäs harpo sieltä noin, hidasta!
Tänään olen ollut sitten ihmeellisen hyväntuulinen, kuin pilvissä lentelisi..
Mies on töissä ja en malta odottaa häntä kotiin. Parasta on saada nukkua hänen kanssaan samassa sängyssä.. :)
Tämän uuden yhteisen kodin hyviä puolia, kun hankittiin myös ensimmäinen yhteinen iso sänky.
Edellisessä asunnossa, joka oli hänellä vuokralla (mihin muutin omani irtisanottua väliaikaisesti että löydämme yhteisen), hänellä oli siellä sänkynään vain ohut petari, joka alkoi olla liian kova mun selälle raskauden edetessä.
Muutenkin se oli liian kapea kahdelle unissaan kääntyilijälle. Nukuin sitten eri patjalla lattialla..
Luksusta nukkua oman miehen kanssa samassa sängyssä ja herätä hänen vierestään
Koskahan tähän tottuu :D
Mullakin on noita mahakarvoja, ite olen vielä niin valkoinen ja ne karvat mustia..
Mulle on tullut niitä sukkapuikkokipuja enemmän.
Joutuu kyllä ottaa myös rauhallisesti kävelemisen kanssa, minä niin tykkäisin vaan mennä eteenpäin nopeaan tahtiini reippaasti. Hetken liian reippaan kävelyn jälkeen tuntuu siltä, kuin mahaa puskettaisi vastaan..että äläpäs harpo sieltä noin, hidasta!
Tänään olen ollut sitten ihmeellisen hyväntuulinen, kuin pilvissä lentelisi..
Mies on töissä ja en malta odottaa häntä kotiin. Parasta on saada nukkua hänen kanssaan samassa sängyssä.. :)
Tämän uuden yhteisen kodin hyviä puolia, kun hankittiin myös ensimmäinen yhteinen iso sänky.
Edellisessä asunnossa, joka oli hänellä vuokralla (mihin muutin omani irtisanottua väliaikaisesti että löydämme yhteisen), hänellä oli siellä sänkynään vain ohut petari, joka alkoi olla liian kova mun selälle raskauden edetessä.
Muutenkin se oli liian kapea kahdelle unissaan kääntyilijälle. Nukuin sitten eri patjalla lattialla..
Luksusta nukkua oman miehen kanssa samassa sängyssä ja herätä hänen vierestään
Koskahan tähän tottuu :D
Cattie
Oman äänensä löytänyt
mmmustikka: Ymmärrän mitä ajat takaa. Katsoin joskus sarjaa Vain Elämää ja siinä Jonne Aaron sanoi osuvasti jotenkin niin, että hän on aina pyrkinyt olemaan tosi optimistinen ja katsomaan eteenpäin, mutta että "aina ei vaan jaksa". Joskus vastoinkäymisiä sattuu pienelle aikavälille paljon, ja kiitollisuus monesti unohtuu murheiden alle. Olen kuitenkin jutellut asiasta jo neuvolassa, ja ensiviikolla aion pyytää enemmän apua tilanteeseen. Uskon että sitä kautta saa taas voimavaroja jatkoon.
Tänään pyörähti rv 34 ja vauva sai kovan hikan. Kun hikka ei suostunut väistymään, vauva muljautteli itseään kunnes onnistui kääntämään itsensä väärinpäin. Aikamoinen muljahdus se olikin, kun vauva siirtyi pää alaspäin olevasta asennosta takaisin perätilaan. Hieman olin pettynyt koska viimeksi neuvolassa jo todettiin että vauva on "oikeassa" asennossa, ja nyt sitten hikottelu tuntuu taas suoraan pallean alapuolella.
Raskausdiabetestä on tutkittu ja ensiviikolla kuulee nyt sitten varmat tulokset. Ei oikein saa unta öisin, liekö alkaa jo hormonit valvottaa. Hassua ajatella miten vähän on enää aikaa synnytykseen, meillä kaikilla. Muutama hassu viikko menee niin nopeasti, ja kohta alkaa jo tupsahdella viestejä syntyneistä vauvoista.
Ollaan juuri tosiaan muutettu uuteen paikkaan niin olen tähyillyt pihamaalle jos siellä näkyisi tuoreita äitejä vaunujensa kanssa
Olisi kiva tutustua uusiin ihmisiin joilla sama elämäntilanne, ja käydä vaikka vaunulenkillä yhdessä.
Tänään pyörähti rv 34 ja vauva sai kovan hikan. Kun hikka ei suostunut väistymään, vauva muljautteli itseään kunnes onnistui kääntämään itsensä väärinpäin. Aikamoinen muljahdus se olikin, kun vauva siirtyi pää alaspäin olevasta asennosta takaisin perätilaan. Hieman olin pettynyt koska viimeksi neuvolassa jo todettiin että vauva on "oikeassa" asennossa, ja nyt sitten hikottelu tuntuu taas suoraan pallean alapuolella.
Raskausdiabetestä on tutkittu ja ensiviikolla kuulee nyt sitten varmat tulokset. Ei oikein saa unta öisin, liekö alkaa jo hormonit valvottaa. Hassua ajatella miten vähän on enää aikaa synnytykseen, meillä kaikilla. Muutama hassu viikko menee niin nopeasti, ja kohta alkaa jo tupsahdella viestejä syntyneistä vauvoista.
Ollaan juuri tosiaan muutettu uuteen paikkaan niin olen tähyillyt pihamaalle jos siellä näkyisi tuoreita äitejä vaunujensa kanssa
Olisi kiva tutustua uusiin ihmisiin joilla sama elämäntilanne, ja käydä vaikka vaunulenkillä yhdessä.
Miten se onkin, etta kun olin kipeana, saat suosivat, ja nyt kun vihdoin voin hieman paremmin, paivat ovat harmaita? No, vointi sentaan tuntuu olevan aavistuksen paranemaan pain. Onkin jo vahan ollut sellainen olo, etta maadun tahan paikkaan, jos viela makaan aloillani. :)
Kissa on ilmeisesti kipeana, taas. Edellisesta antibioottikuurista olikin "jo" kuukausi. Kunpa se olisi vain myotatunnosta kipeana eika olisi mitaan isompaa, mutta pahalta nayttaa. Onhan tuo jo vanha, mutta niiiiin rakas rontti. :)
Pikkuinen on ottanut tavakseen jumpata iltakymmenesta puoleen yohon. Eika siina mitaan, mutta nyt jumpan kohteena on virtsarakko, tosi kiva! Yleensa joudun nousemaan useita kertoja vessaan, ja kiireella, mutta ongelma on siina, etta viikolla 36+6 ei enaa kovin joutuisasti sangysta ylos punnerreta. Ja tietysti uni jaa vahiin ja nytkin on sellaiset kauppakassin kokoiset silmanaluset. Noo, tahan lookkiin onkin ehka jo hyva totutella, koska se tuskin tulee muuttumaan tulevina viikkoina. Taitaa olla paras kayda ostamassa kunnon silmanymparysmeikkivoide.
Mieheni ja mina olemme aivan rakastuneita pikkuiseen ja nimipohdinnat kayvat kuumina. Nyt olemme onnistuneet listaamaan nelja nimea, joista valita. Mieheni on vakuuttunut, etta pikkuinen on enemman minun nakoiseni, mutta tumma kuten han. Itse en millaan malttaisi odottaa, etta nakisin millainen typy sukuun on tulossa! Salaa toivon, etta han olisi perinyt minun paattavaisyyteni ja mieheni lempeyden. :)
Kissa on ilmeisesti kipeana, taas. Edellisesta antibioottikuurista olikin "jo" kuukausi. Kunpa se olisi vain myotatunnosta kipeana eika olisi mitaan isompaa, mutta pahalta nayttaa. Onhan tuo jo vanha, mutta niiiiin rakas rontti. :)
Pikkuinen on ottanut tavakseen jumpata iltakymmenesta puoleen yohon. Eika siina mitaan, mutta nyt jumpan kohteena on virtsarakko, tosi kiva! Yleensa joudun nousemaan useita kertoja vessaan, ja kiireella, mutta ongelma on siina, etta viikolla 36+6 ei enaa kovin joutuisasti sangysta ylos punnerreta.
Ja tietysti uni jaa vahiin ja nytkin on sellaiset kauppakassin kokoiset silmanaluset. Noo, tahan lookkiin onkin ehka jo hyva totutella, koska se tuskin tulee muuttumaan tulevina viikkoina. Taitaa olla paras kayda ostamassa kunnon silmanymparysmeikkivoide. Mieheni ja mina olemme aivan rakastuneita pikkuiseen ja nimipohdinnat kayvat kuumina. Nyt olemme onnistuneet listaamaan nelja nimea, joista valita. Mieheni on vakuuttunut, etta pikkuinen on enemman minun nakoiseni, mutta tumma kuten han. Itse en millaan malttaisi odottaa, etta nakisin millainen typy sukuun on tulossa! Salaa toivon, etta han olisi perinyt minun paattavaisyyteni ja mieheni lempeyden. :)
mmmustikka
Puuhakas puhuja
Cattie: ainakin tästä foorumista on se apu että saa vertaistukea eikä ole yksin. Elämään on niin monta erilaista näkökulmaa. On totta että joskus kerääntyy ongelmia ja on ns. suossa niiden kanssa. Minä olin todella surullinen vuosi sitten koska toinen kissoistani kuoli koska kissavahti oli jättänyt ikkunan auki. Kissat olivat hänen luonaan hoidossa viikon enkä ollut edes kauaa poissa. Sitten sain tietää sen jälkeen että minulla oli borreoloosi jonka sain lomalla punkin puremasta. Loma ei tosiaankaan mennyt putkeen ja itkin kissaakin vielä pitkään. Lastakaan en uskaltanut heti tehdä kun piti parantua siitä punkin puremasta antibioottikuurein. Lapsi oli silloinkin syksyllä jo keskusteluissa mutta asia sitten siirtyi kaiken surun keskellä. Onneksi saatiin tämä pieni ihme alulle kuitenkin myöhemmin.
Olin viime viikonlopun ihan paniikissa kun en päässytkään enää foorumille jonkun foorumin it-ongelman takia joka liittyi siihen että olin resetoinut selaimeni kaikki asetukset siivotessani mahdollisia viruksia koneeltani ja tämän jälkeen vau.fi ei tunnistanut minun sähköpostiosoitetta enää. Pitäisi varmaan rajoittaa siivoaminen reaalimaailmaan niin ei tulisi tällaisia ongemia :) Ajattelin vaan silloin että voihan harmi, nyt ollaan jo loppuviivoilla ja en pääse enää koskaan kommentoimaan tänne koska jos järjestelmä ei tunnista edes sähköpostiani niin kuinka kukaan vastaa minulle asiakaspalvelussa. Onneksi asia järjestyi.
Ja tästä oppii senkin että on tärkeä tavata niitä uusia naapureita ja muita odottavia mammoja kasvotusten. Minunkin pitäisi enemmän luoda kontaktia muihin Friedrichshainin kaupunginosan äiteihin. Ainakin täällä on sellainen naapurisivusto kuin Polly & Bob, joka yhdistää samanalueen ihmisiä tapaamaan toisiaan eri tapahtumin. Olen käynyt tähän mennessä vain muutamassa tapahtumassa ja ihmiset oli tosi mukavia.
Tänään olin opettamassa kaverin kansalaisjärjestölle kirjansidontaa, että saavat kivoja tuotteita myyntiin kierrätysfestarille ja voin myös pitää siellä työpajan kävijöille jos vain vielä jaksan siinä vaiheessa loppusyyskuuta. Siellä tapasin erään ruotsalaisäidin, joka oli tosi mukava tuttavuus. Hänellä on vuoden ikäinen tyttö.
Olin viime viikonlopun ihan paniikissa kun en päässytkään enää foorumille jonkun foorumin it-ongelman takia joka liittyi siihen että olin resetoinut selaimeni kaikki asetukset siivotessani mahdollisia viruksia koneeltani ja tämän jälkeen vau.fi ei tunnistanut minun sähköpostiosoitetta enää. Pitäisi varmaan rajoittaa siivoaminen reaalimaailmaan niin ei tulisi tällaisia ongemia :) Ajattelin vaan silloin että voihan harmi, nyt ollaan jo loppuviivoilla ja en pääse enää koskaan kommentoimaan tänne koska jos järjestelmä ei tunnista edes sähköpostiani niin kuinka kukaan vastaa minulle asiakaspalvelussa. Onneksi asia järjestyi.
Ja tästä oppii senkin että on tärkeä tavata niitä uusia naapureita ja muita odottavia mammoja kasvotusten. Minunkin pitäisi enemmän luoda kontaktia muihin Friedrichshainin kaupunginosan äiteihin. Ainakin täällä on sellainen naapurisivusto kuin Polly & Bob, joka yhdistää samanalueen ihmisiä tapaamaan toisiaan eri tapahtumin. Olen käynyt tähän mennessä vain muutamassa tapahtumassa ja ihmiset oli tosi mukavia.
Tänään olin opettamassa kaverin kansalaisjärjestölle kirjansidontaa, että saavat kivoja tuotteita myyntiin kierrätysfestarille ja voin myös pitää siellä työpajan kävijöille jos vain vielä jaksan siinä vaiheessa loppusyyskuuta. Siellä tapasin erään ruotsalaisäidin, joka oli tosi mukava tuttavuus. Hänellä on vuoden ikäinen tyttö.
mmmustikka
Puuhakas puhuja
Libra: minäkin odotan innolla pienokaisen tapaamista. Kun anopilta tuli eilen kehystetty valokuva poikaystävästäni lapsena se oli tosi hellyttävä hetki. Ultrassa lapsi aina näyttää R:ltä se oli kuin ikkuna tulevaisuuteen miltä lapseni ehkä näyttää 2 vuotiaana ja tajusin miten paljon on pitänyt tapahtua jo ennen sitä valokuvaa..ja nyt olen ihan alussa odottaen vasta ensikohtaamista. Nimi on meillä jo valittu ja minusta se on tosi kiva ja sopiva. Nimijuhlakin on alustavasti jo päätetty pitää 6.12 ja sitten kerrotaan ne toiset nimet. Lapsen etunimen aion jo kertoa lapsen synnyttyä koska Belgiassa se on tapana. Nyt luin siitäkin perinteestä että kortti sukulaisille pitää laittaa samantien kun lapsi on syntynyt, jotta he voivat suunnitella heti kun vain pystyvät visiitin meitä katsomaan. Ja minun pitäisi nämä raskauden viimeiset viikot nykertää jotain vauvakarkkipaketteja, joita annetaan aina kaikille vieraille. Ja nyt poikaystäväni aikoo pyytää joitain kavereitaan tuomaan karkit Belgiasta koska ne karkit pitää olla hyviä belgialaisia Onneksi pari hänen ystäväänsä on muutenkin tulossa loppukuusta Berliiniin. Sitten varmaan väkerretään yhdessä niitä vauvakarkkipaketteja. Ja taas toivon että lapsi ei syntyisi liian aikaisin.
Onneksi pari hänen ystäväänsä on muutenkin tulossa loppukuusta Berliiniin. Sitten varmaan väkerretään yhdessä niitä vauvakarkkipaketteja. Ja taas toivon että lapsi ei syntyisi liian aikaisin.
Happi tuntuu edelleenkin loppuvan oisin kesken taman nuhan takis, mutta jotenkin se ei arsyta yhta paljon kuin nirmaalisti, silla pikkuinen potkii mahassa. Ja sitten en vain voi olla huonolla tuulella.
Ja niin tuli tayteen 37 viikkoa ja sen kunniaksi oli eilen ensimmaiset menkkamaiset jomotukset. :) En ymmarra, miten voin kaikkien naiden kuukausien jalkeen olla jotenkin yllattynyt, etta aika menikin niiiiiiin nopeasti. Juurihan sita raskaustestia kavin ostamassa... Ja ensimmaiset potkutkin tunsin. Ja nyt synnytys jo ovella, ei enaa periaatteessa vaan kaytannossa, ihan koska tahansa, ja varmuudella seuraavan neljan viikon sisaan. Tunne on uskomattoman hammentava sekoitus jannitysta, iloa, turhautumista ja odotusta. :)
Pikkuihmisen takapuoli on tahan asti painanut oikean puolen kylkiluihin, mutta se tuntuu siirtyneen keskemmalle. Jalat ovat silti vasemmalla puolella. On se hassua, miten olen oppinut tunnistamaan eri osat. :) Ihana pikkuihminen. <3
Muitakin hyvia uutisia on, mieheni on menossa tyohaastatteluun unelmatyopaikkaansa kuun lopussa. Ajoitus on ehka hieman kyseenalainen, mutta onneksi aitini on silloin taalla auttamassa! Nyt vain peukut pystyyn, etta tarppaisi. :)
Ja niin tuli tayteen 37 viikkoa ja sen kunniaksi oli eilen ensimmaiset menkkamaiset jomotukset. :) En ymmarra, miten voin kaikkien naiden kuukausien jalkeen olla jotenkin yllattynyt, etta aika menikin niiiiiiin nopeasti. Juurihan sita raskaustestia kavin ostamassa... Ja ensimmaiset potkutkin tunsin. Ja nyt synnytys jo ovella, ei enaa periaatteessa vaan kaytannossa, ihan koska tahansa, ja varmuudella seuraavan neljan viikon sisaan. Tunne on uskomattoman hammentava sekoitus jannitysta, iloa, turhautumista ja odotusta. :)
Pikkuihmisen takapuoli on tahan asti painanut oikean puolen kylkiluihin, mutta se tuntuu siirtyneen keskemmalle. Jalat ovat silti vasemmalla puolella. On se hassua, miten olen oppinut tunnistamaan eri osat. :) Ihana pikkuihminen. <3
Muitakin hyvia uutisia on, mieheni on menossa tyohaastatteluun unelmatyopaikkaansa kuun lopussa. Ajoitus on ehka hieman kyseenalainen, mutta onneksi aitini on silloin taalla auttamassa! Nyt vain peukut pystyyn, etta tarppaisi. :)
Ai että, mies lähti Ikeasta hakeen meille uutta parisänkyä!
Muutenkin oon saanut sisustettua meidän makuuhuonetta viime aikoina, löytänyt kirpparilta juttuja sinne jne..
Ihana sitten köllötellä vauvan kanssa kun on nättiä ympärilläkin. <3
Toki se ei ole se tärkein asia, vaan se vauva ja että kaikki on hänellä hyvin ja synnytys menee hyvin jne..Kun täällä
joku puhui siitä, että mikä on tärkeintä. Materia vai jotkut ihan muut asiat.. Näitä on itsekin joutunut pohtimaan tässä kun välillä on ollut pelkoa ennenaikaisesta synnytyksestä jne, että mikähän se tässä OIKEASTI onkaan tärkeintä.
Vielä yritetään jaksaa viimeiset viikot köpötellä ja vaappua eteenpäin, kovasti tekisi mieli välillä jo lenkkipolulle ja salille kunnolla kun siitä on niin paljon aikaa kun on sellaisia voinut harrastaa..
Muutenkin oon saanut sisustettua meidän makuuhuonetta viime aikoina, löytänyt kirpparilta juttuja sinne jne..
Ihana sitten köllötellä vauvan kanssa kun on nättiä ympärilläkin. <3
Toki se ei ole se tärkein asia, vaan se vauva ja että kaikki on hänellä hyvin ja synnytys menee hyvin jne..Kun täällä
joku puhui siitä, että mikä on tärkeintä. Materia vai jotkut ihan muut asiat.. Näitä on itsekin joutunut pohtimaan tässä kun välillä on ollut pelkoa ennenaikaisesta synnytyksestä jne, että mikähän se tässä OIKEASTI onkaan tärkeintä.
Vielä yritetään jaksaa viimeiset viikot köpötellä ja vaappua eteenpäin, kovasti tekisi mieli välillä jo lenkkipolulle ja salille kunnolla kun siitä on niin paljon aikaa kun on sellaisia voinut harrastaa..