Miltä raskaus tuntuu tänään ?

Ripaus, nostan kylla sinulle hattua! Maasta toiseen muuttaminen on ihanaa ja jannittavaa, mutta kaytannossa kylla melkoinen rumba ihan noin muutenkin. :) Toivottavasti muutto ja uuteen maahan asettuminen sujuvat mutkitta! :)

mmmustikka, voin vain kuvittella turhautumisen maaraa, jos paperiasiat eivat luista yhden tyontekijan loman takia. Hollanti on myos paperisodan luvattu maa ja kaikki pitaa olla viimeista pilkkua myoten juuri niin kuin sanotaan, tai saa aloittaa kaiken alusta. Lapsen rekisterointi tapahtuukin siksi suoraan suomalaiseksi nain aluksi ja katsomme sita kaksoiskansalaisuutta sitten myohemmin, koska Italian lahetyston sotkeminen naihin paperitoihin on kylla suora painajainen. :D


Oma vointi on tanaan hyva, vaikkakin vasynyt viimeoisen herailyn takia. Herasin alunperin uneen, jossa olen hukkumassa - tosiasiassa nena ja nielu olivat flunssan takia tukossa ja herasin siihen. Oli aika dramaattinen heratys, joten en saanutkaan sitten enaa nukuttua, kun piti miettia imetysta, sairaalaan menoa ja rullatuolin loytamista, sektion vaaraa, miehen sairaalakammoa ja etta olenko ikuisesti pettynyt/katkera, jos han ei kertakaikkiaan pysty tulemaan leikkaussaliin kanssani. Sitakin ehdin miettia, mistahan alavatsassa tuntunut jomotus johtui (syy: lapsen paa venyttaa hermosaikeita). Sitten herasi vauvakin ja alkoi vatkata vartaloaan kyljesta kylkeen, jolloin nukkumisen sai kylla unohtaa. Tassa vaiheessa mieskin herasi ja yhdessa silittelimme mahaani ja yritimme nukkua. Lopulta se olin mina, joka nukahti ensin. :)

Viime paivina minua on mietityttanyt, miten mieheni selviaa synnytyksesta. Olemme yhdessa valmistautuneet, mutta kun tosi on kyseessa, toivon, etta hanelle pysyy jaat hatussa, vaikka kokemus on hanellekin varmasti dramaattinen. Tosin sanoin jo nyt miehelleni, etta alapaahan ei sitten ole katsomista, pysyt paani vieressa koko ajan ja etta mistaan ei sitten keskustella, vaan teet niin kuin mina sanon. :D
 
33+4

mmmmustikka - onpa kurjaa tosiaan tuo byrokratia ja asioista tehdaan vaikeampia kuin niiden tarvitsisi ollakaan ja viela virkailijan loman takia.

heinukka - sama juttu taalla etta nukun paremmin kun nukun yksikseni.

Aloin joku viikko sitten nukkumaan vauvan huoneessa, jossa tulen vauvan kanssa asustamaan ainakin sen ekan puoli vuotta, kun se on hieman viileampi ja lahempana vessaa seka sitten vauvan tultua mies saa nukuttua yolla ja jaksaa kayda toissa. Valilla olen nukkunut siella yksin ja toisinaan mies tulee myos samaan sankyyn vaikka valittaa, etta sanky on minun raskaustyynyn vuoksi liian pieni. Kun nukun yksin minun ei tarvitse huolehtia, etta herattaisin vessareissuilla ja kyljen vaihteluilla miesta ja olen jotenkin levollisempi. Nyt mies on nukkunut taas pari yota minun kanssa niin taas olen nukkunut hirvean huonosti, kun en saa pitaa kasia suorana. Jannetuppitulehduksen ja huonon verenkierron vuoksi taytyy yrittaa nukkua kadet suorina, vaikkei se paljoa auta.

Viime yo meni ihan pipareiksi kun pikkuinen myllerti mahassa niin pajon etta valilla tuntui ihan kipealta. Nain painajaistakin, etta sellainen alien-tyyppinen jalka puski rinnastani ulos ja jouduin painamaan sita takaisin.

Plussana tanaan on ollut etta raskauspilates alkoi taas parin viikon tauon jalkeen ja on jotenkin fyysisesti taas parempi olla. :)

Tuo 150cm pitka U:n muotoinen raskaustyyny on ollut muuten tosi hyva lonkkakipujen vahentamisessa. Ihan silloin talloin on yolla lonkissa tuntunut pienta kipua, joka oin poistunut asennon vaihtamisella.
 
Libra - Italian paperisota on kylla ihan uskomatonta. Mies aina sanookin etta heidan perhe saa asiansa hoidettua vain sen vuoksi, etta he tuntevat henkilokohtaisesti paikallisessa konsulaatissa olevan naisen joka sitten hoitaa heidan asiat. Jos vauva kerta saa suomen kansalaisuuden niin suosittelisin, etta kaytte Helsingissa konsulaatissa. Siella ei ole hirveita jonoja ja asiat voiva hoitua hieman vaivattomammin. Me kaytiin siella rekisteroimassa meidan avioliitto ja kun mentiin 23.12. niin asia hoitui aika kivuttomasti, joskin Italian paassa meni noin 3kk asian vahvistamiseen. :) Mies sanoi, etta tama rekisterointi on tarkea perintojen jne vuoksi. Valitettavasti vauva ei voi saada 3:a kansalaisuutta, kun hanesta tulee Britti automaattisesti.
 
Etanainen ja Libra: minäkin asuin Italiassa 5 vuotta ja tiedän tosiaankin kuinka vaikeaa siellä paperin pyörittely voi olla. Ihan normaaliin postiinkin jos menee Roomassa niin jonottaa joutuu takuulla ainakin tunti ja jonotusnumerosysteemiä ei ainakaan silloin ollut vielä käytössä kun siellä asuin 2006 asti vaan jonossa piti vaan seistä. Saksa kyllä ei tunnu jäävän toiseksi ainakaan ihme sääntöjen laatimisessa.
Juurikin noista perhesuhteista Italiassa on hyötyä sillä ex poikaystäväni isä oli valtion historiantutkija ja jos hän tuli jonnekin virastoon mukaan niin asia hoitui heti. Muistan kuinka aina piikittelin exääni siitä että heidän perhe on jotain mafiosoja. Heillä oli myös hyvät suhteet vatikaaniin. Sain esim opiskelijakortinkin vaikka ulkomaalaisena minun ei sellaista olisi kuulunut saada kun vanhemmat maksaa veroissa jotenkin sen että saa kouluttautua. Mutta isäpappa jotenkin sai ne viranomaiset minut menemään heidän tyttärenään tai jotain ja sain italialaisen opiskelijakortin Leonardo harjoitteluni ajaksi. Pystyin siis käymään opiskelijaruokalassa syömässä 2 euron hintaan uskottamattoman menun. Opiskelija-aterian hinta riippui siitä kuinka monta vuotta oli opiskellut ja sain omani eka vuoden opiskelijan hintaan edullisesti.
Ainakin se selvisi siellä Jugendamtissa että lapsi saa Belgian ja Suomen kansalaisuuden meidän vanhempien kansallisuuden mukaan. Mutta se että jos joudutaan odottamaan tätä isyyden todistamisprosessia vielä pitkään virkailijan loman takia, aiheuttaa sen että kaikesta muustakin tulee vaikeampaa. Esim sairaalaankin tarvitsisi sen isyyspaperin. Ja meidän alueen sairaala on kuulemma tosi hyvä verrattuna muihin Berliinin alueisiin että ne laittaa vauvan paperiasiat menemään ettei tarvi itse virastoissa juosta. Mutta taas kun puuttuu tämä isyyspaperi niin voin vain jo tajuta sen että belgian kansalaisuuden virallliseksi saamisessa vauvalle tulee menemään aikaa.

Ripaus: teille tulee tosiaan aikamoinen muutos elämässä kun maakin vaihtuu.
 
33+1

Innoissani odotan vauvan syntymää mutta samalla minua harmittaa kun en oikein osaa nauttia tästä mahasta täysillä nyt kun se vielä on tässä :/
Minulla kuitenkin kyseessä on jo kolmas lapsi ja on iha mahdollista että jää viimeiseksi, joten toivoisin osaavani nauttia mahdollisesta viimeisestä raskaudestani :)
Nyt alkaa minullakin tuntua että maha on täynnä vauvaa; joskus tuntuu varsin epämukavalta ja ahdistavalta mutta onneksi se on vain hetkittäistä ;)
Tärkeimmät hankinnat on tehty, pitäisi alkaa pikkuhiljaa pesemään vauvapyykit ja tsekata kuinka paljon on jo mitäkin kokoa kertynyt. Pitäisi myös pakata sairaalakassi ja opiskella sähköisen rintapumpun käyttö ettei sitten lapsen synnyttyä mene hormonihuuruissa hermot :D

Mutta siis kaiken kaikkiaan, tänään raskaus tuntuu hyvältä <3 :)
 
Raskaus ei oikein tunnu tanaan erikoisesti miltaan. :) Nena on tukossa, sormia turvottaa ja pikkuinen moyrii, mutta muuten on aivan normaali olo. Siis sellainen olo kuin ennen raskautta. Itseasiassa tana aamuna kavi jo aivopierukin, kun ehdin ajattella "vitsit, miten hieno paiva, menenpa juoksulenkille!", kunnes muistin, etta hups, ai niin, olenkin raskaana, enpa ehka menekaan... :) Sita en kylla itsekaan ymmarra, etta miten voi joku olla 38. raskausviikolla ja UNOHTAA olevansa raskaana. Tosin aivan hetkellisesti, mutta kuitenkin. :)

Tanaan laitan vauvan tavarat ojennukseen, kayn (kavely)lenkilla ja kahvittelen kavereitteni kanssa! :)
 
Tääl on osalla kyl jo niiiin lähellä synnytys et hui! Jännittävää :D Mul on viel 6 viikkoo... Mä oon ihan pää jumis ko oon puolestvälist saak ollu sitä mielt et en jaksais odottaa enää :D Odottavan aika on ihan liian pitlä :D
 
Tuntuu tosiaan niin oudolta että kohta vauva on täällä meijän parissa eikä vaan vatsasssa. :)

Eilen oltiin neuvolassa, lääkärissä ja synnytysvalmennuksessa.

Huh, alkaa oleen konkreettisempaa kaikki. :D
Laskettuun aikaan ei oo enää kovinkaan kauaa, nyt meillä mennään 36 +3.

Aloin tuosta kestovaippailusta vähän innostumaan, saas nähdä miten se kestää vai laantuuko ennenkuin alkaakaan... ;)

Olo on "notkee viikkoihin nähden" . Painoa tullut sellaset 9kg tähän mennessä.
Loppuoloja jännitellen. :)
 
Miksen mäkin voi olla jo viikolla 38?? En malttais tosiaan enää odottaa.

Kirjottelinkin tonne oireita-ketjuun, mutta tänään tuntui pitkästyttävältä olla yksin kotona. Ja kotihommien puuhastelu aiheutti kivan oksettavan fiiliksen. Nyt en meinaa saada pyykkejä narulta kun tulee heti huono olo.

Onneksi meen tänään tapaamaan ystävää ja hänen tekemäänsä omenapiirakkaa ja huomenna on taas yksi päivä raskautta enemmän takana!


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Täällä vietellään 32+5 ja nyt alkoi uusi aika. Sain eilen sairaslomaa äippäloman alkuun asti ja se tuntui helpottavalta ja samalla jännittävältä. En kaipaa kipuja mitä töissä käyminen aiheutti, vaikka ne varmaan seuraa kotiinkin mitä pidemmälle mennään. Jännitystä luo se, miten kipujen kanssa käy, helpottaako ne enää vaikka lepäilen enkä rasita itteeni samalla tavalla. Lisäksi lepäily voi alkaa piankin ahistamaan, joten toivon että pystyn päivittäin köymään edes omalla pihalla ulkoilemassa ja kotona keksin tekemistä. Sohvalla/sängyssä kölliminen seuraavat 7vkoa tuntuu aika rankalta pääkoppaa ajatellen.

Raskaus on tuntunut hyvältä ja rakkaus vaavia kohtaan vain kasvaa mitä enemmän masun möyrintää katselen. Kivut ei onneksi vielä ole vaivannut niin pitkään, että olo ois tuskainen. Kunnon yöunia kyllä kaipailen, mutta nyt voin nukkua aamulla pitempään tai ottaa päikkärit, joten ihan pirteänä tässä mennään.

Sukuun syntyi perjantaina pieni poika vauva ja hänen sylissä pitäminen oli jotain todella ihanaa ja olisin mieluusti viettänyt pitemmänkin hetken vaavia ihastellessa. Tunne oli aivan erilainen kuin aikaisemmin vastasyntyneiden kanssa. Tämä pieni masuasukki on kohta omassa sylissäni ja silloin tämä odotus palkitaan.
 
Muokattu viimeksi:
36+6 menossa mulla ja olot vaihtelevat aika lailla. Mua vaivaa myös tuollainen oksettava olo, minkä Triina myös mainitsit. Eilen, kun astianpesukonetta täytin, niin alkoi oksettaa ihan kamalasti. Oksetusta seurasi myös pyörryttävä olo. Ihan niin kuin alkuraskauden oireet tulisivat takaisin.. :( Olisiko siis hornoneista johtuvaa? Ällöttävää tuollainen oksettaminen.

Ja vaikka ymmärrän oikein hyvin Jadesiru pointtisi: "Pitäisi nauttia raskaudesta, kun ei tiedä onko se viimeinen." Niin silti odotan, että pääsen eroon tästä mahasta ja jaksan tehdä taas pitkiä kävely-/juoksulenkkejä. Raskaana olo alkaa olemaan nimittäin jo tooosi raskasta.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Mä taidan poiketa jotenkin valtavirrasta tässä asiassa, kun mulla ei ole mitään kovin vaativia "syntyisi nyt jo" -ajatuksia vielä...? Ehkä jopa vähän tuntuu oudolta ja epänormaaliltakin (ihan pikkaisen syylliseltäkin), kun malttaisin hyvin odotella sinne lasketun ajan hujakoille. Mulla on kohtuullisen helppoa edelleenkin 34+3 raskausviikolla, ja kauheasti olisi asioita, mitä haluaisin vielä rauhassa ehtiä tehdä ja valmistella ennen vauvan syntymää. Ehkä vähän itsekkäästikin toivon myös, että ehtisin oikeasti lomaillakin, kun äitiysloma alkaa ensi viikolla, ja nauttia leppoisista päivistä... Kuitenkin odotan ja rakastan valtavasti pientä tyttöstäni, ja välilä meinaan oikein pakahtua tunteisiini, kun ajattelen pian saavani pitää kääröä sylissäni ja nuuhkutella vauvantuoksua. Mutta toivoisin kyllä, ettei vauva nyt ihan vielä lähiviikkoina alkaisi tehdä tuloaan - jo ihan vauvan hyvinvoinninkin takia. :)
 
Okei, olen virallisesti vainoharhainen. Viikkoja on 37+4 ja tietenkin, kuten asiansa tuntevan katilon kuuluukin, katiloni antoi minulle listan raskausmyrkytyksen oireista, joita minulla ei siis ole ollut. Siis tiedatteko sen tunteen, kun lukee jonkun sairauden oirelistaa ja sitten alkaa tuntua, etta tuo tautihan minulla on, vaikka ei tietenkaan ole. Sellainen paranoia siis on paalla.

Eli eilen nain tahtia, kun nousin akkia. Yolla herasin selaltani ja kylla oksetti (mika siis on normaalia, kun hapenkulku aivoihin estyy kohdun painaessa isoja verisuonia) ja ylamahaakin kolotti (hirvea narastys). Kuvittelin jo kamalan paansarykin ja selanpuolisen kolotuksenkin, vaikkei niita ollut - niskat kyllakin ihan sairaan jumissa. Kello oli ehka neljan ja olin jo lahestymassa paniikkia, kunnes jarjen aani tuli takaisin ja nukahdin. Tuo on niin kaksiterainen miekka tuo tieto. Viime yona tieto lisasi tuskaa, mutta ehka se tasta.

Siis olo on edelleen hyva. Turvotusta on, mutta flunssa on paranemaan pain! Nyt menen hakemaan aamupalaksi tuoretta leipaa ja appelsiinimehua. Poikkean samalla kampaamoon ja haen itselleni luksusshampoon ja hiuslakan. Torstai on toivoa taynna, sanovat, ja teen tasta hyvan paivan. :)
 
Libra: et oo ainoa joka on tommonen vainoharhainen :D oon aatellut myös että mulla olis raskausmyrkytys ku pää tuli ilman mitään syytä kipeeksi ja oli turvotusta sormissa :D

On niin omituinen olo kun viime ja tämän koko alkuviikon olin todella kipeä ja oli jatkuvasti kipeitä supistuksia, eilen ne loppui ku seinään.. ihan sama mitä teki niin supisteli..luulin jo useaan kertaan että jakaudun ihan niillä sekunneilla.. vauvan pää ei vissii enää olekkaan syvällä lantiossa vaan on lähtenyt liikkeelle ku aamulla tuntui hikkaus navan kohdalla.. viikko vielä sinne neuvolaan, jospa tää tyyppi menis siihen mennessä takasi oikeaan asentoon jos nyt edes on muuttanut asentoaan! Muuten olo on loistava, varsinkin kun vertaa olotilaa viimepäiviin :D rv.35+3 !
 
Libra: oon nähnyt kahdesti tähtiä, tai siis vähän kun ois katsonut aurinkoon ja sit näkökyky heikkenee. Menneet suht nopeasti ohi. Tänään juuri tuo toinen kerta, kun oltiin kierrelty kaupoilla. Otin hörpyn energiajuomaa (joo, ei suositella raskaana oleville), joka oli nyt ainut energian lähde käden ulottuvilla. Meni siis ohi n. vartissa. Olo muuten varsin hyvä, mitä nyt nahka kiristää...
...onhan tuo raskausmyrkytyksen oire, mutta kun näin muuten vointi on normaali niin en jaksa huolestua. Pissa ollut puhdasta ja verenpaineet hyvät - varmaan johtu kun skippasin aamiaisen ja lähdin liikkeelle vitamiinien ja kahvin voimalla.
 
Minä tulin nyt kipeäksi. Kurkkuun sattuu ja on päänsärkyä ja kuumettakin ilmeisesti kun paleltaa. Eilen myös tunsin eka kertaa sellaisia sukkapuikkomaisia pistoksia alapäässä kun kävelin lähikauppaan. Osaako joku sanoa miten huolissaan minun pitäisi olla noista kivuista? Ajattelin vaan että no nyt ei sitten kauppaankaan saa kävellä enää.

En haluaisi olla kipeänä kun eilen pääsin neulomisvauhtiin ja lankojen värit on niin über suloisia että neuloisin mielelläni lisää.

Eilen kävi myös pieni vahinko että laitoin vauvanvaatteet kuivaajaan. En huomannut sitä kuivausrumpu kieltomerkkiä tsekata. Pesin nyt pienimmät eli ei onneksi kaikkia kokoja ja pesin ne jopa 30 asteessa. Sitten koska meillä on pikkukämppä ja kuivataan kaikki mitä pystyy kuivaajassa niin laitoin ne vaan sinne pyörimään. Nyt näyttää että vaatteet on vähän kutistuneet. Lohdutan itseäni nyt vain sillä että ehkä ne vaatteet normaalistikin vähän kutistuu ensipesussa ja tästä vauvasta tuntuu muutenkin tulevavan pieni. Mittasin mittanauhalla ja minusta ne oli silti edelleen siinä 50 senttisiä. Joten ehkä ne menee vielä lapselle heti syntyessä. Mutta harmittaa tietty kun kaikki nuo vauvanvaatteet on laadukkaita suomalaisia ja olisi harmi jos ne olisi nyt liian pieniä vauvalle. Mietin sitäkin auttaako jos pesen ne uudestaan ja muotoilen märkänä? Vaatteet tuntuu venyviltä ja joustavilta edelleen.
Jotain positiivista myös tänään siitä että Jugendamtista tuli ns. armahduskirje jossa olivat antaneet meille tapaamisen eri tädille 22.9 kun se toinen on siis lomailemassa. Ja nyt toivon vaan että vauva ei synny liian aikaisin.

Siitäkin olen iloinen että eilen tuli Ikeasta uusi vaatekaappi jonka mies urhoollisesti kokosi yksin. Nyt käytävä on ihanan siisti ja järjestyksessä. Tuntuisi kun asuisi uudessa kämpässä kun tila on niin hyvin nyt järjestyksessä ja käytävä on ihanan valoinen ja vaatekaapissa on myös kokovartalopeili.
 
Yöllä neljän aikaan alkoi supparit ja jomottava menkkakipu.. Säännöllisiä 10 min välein, välillä jopa 5 min välein ja kesti sinne 8 asti.. Loppui tunniksi ja alkoi taas... Soitin tosin jo 6 aikaan jorviin ja neuvoivat laittamaan lämmintä selälle ja pysymään makuu asennossa.. Koska ei normaalisti ole mikään laukaissut suppareita. Noh sitten nukahdin onneksi ( hirveään oksettavan olon velloessa) ja heräsin pari tuntia sitten. Nyt olo vähän parempi..

Oloa ei myöskään kohota neljättä päivää jatkunut pääsärky.. Pitäisi varmaan käydä pissa taas katsomassa kun se raskausmyrkytys mieltä painaa, vaikka maanantaina oli neuvolassa kaikki arvot ( paitsi se sokeri) ok. Voiko se näin nopeasti iskeä? En viitsi lääkkeitäkään syödä kun tuntuu ettei ne auta ja vauvalle vaan turhaa kuormitusta niistä.. Täällä vaan pitäisi vissiin ensin syödä puoli purkkia panadolia ja tukahduttaa kivut ennenku kukaan kiinnostuu syystä niille. Raivostuttavaa.

Onko muilla ollut tällaista pitkään jatkunutta yllättävää päänsärkyä?

Aamusta tuntui myös että vauveli olisi kääntynyt kun hikka tuntui kylkiluissa mutta nyt on tainnut onneksi mennä takaisin oikeaan asentoon.. Oli outo tunne kun aina kun supisti niin tuntui että se hikka tulee jostain kiven sisältä ja kun supistus helpotti niin taas ihan käden alla..

Mutta seuraillaan.. Alkaa tuntua kyllä että se synnytys sieltä ehkä tuleekin kun alkaa näitä ihania oireita yleistymään.. Rv 34+0 tänään.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Hemppuliina: mulla oli muutama yö sitten myös tuollaisia kipeitä supistuksia (rv 36 lopuillaan silloin). Kesti n. 5h kaikenkaikkiaan ja aamuyöstä supistukset tulivat parin minuutin välein. Kipu oli alavatsalla mutta vielä ihan siedettävää. Olin jo melkein soittamassa synnärille mutta sitten ne loppuivat ja sain unen päästä kiinni pariksi tunniksi. Seuraava päivä meni kyllä sitten niin "krapulassa" että.

Päänsärkyä ei mulla ole ollut mutta kannattaa kokeilla veden runsasta nauttimista ja toisaalta yrittää saada selän alueelle liikettä (kiertävää ja sivuttaista). Voihan se olla lihasperäistä jos on kestänyt noin monta päivää mutta on kuitenkin ihan siedettävissä. Lihasperäiseen jomotukseen ei aina särkylääkkeet tehoa heti. Pyydä miestäsi hieromaan niskaa ja lapojen väliä ;) Olen ymmärtänyt, että raskausmyrkytyksessä pääkipu on todella voimakasta ja äkillistä. Silloin kuulemma pitää ottaa särkylääke ja jos ei mene sillä ohi, niin soittoa lääkäriin.

Tsemppiä!
 
Musta tuntuu että tänään mun maha on ainakin kaks kertaa isompi kuin eilen! Pitkästä aikaa myös supisteli tänään pitkin iltapäivää. Tai siis emmä edes tiedä onko ne supistuksia... Mutta vatsa menee ihan kivikovaksi ja koskee koko vatsan aluetta. Ja kävellessä se kerta kaikkiaan hidastaa vauhdin miltei pysähdyksiin ja tekisi mieli käpertyä sikiöasentoon.




Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Ahtaalta tuntuu, mutta heti helpottaa, kun miettii, että kahden viikon päästä helpottaa! Kauppareissuja en enää kykene tekemään tai muutenkaan kävelemään! Onneksi kaikki on sillä mallilla, että voi keskittyä vainbodottamiseen :)

-Mymme 35+1-
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top