Milloin aiotte kertoa muille?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Felia
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Eilisen varhaisultran jälkeen haluaisin kuuluttaa koko maailmalle pienen sydämen sykkivän sisälläni, mutta mies toppuutteli että josko ei ihan vielä (rv 7). Höh!

Itse ajattelin etten anna raskauden estää kesärientoja, joten festarireissua ja saaristomatkaa on jo buukattuna. Sitten vaan sormet ristiin että raskaus sujuu hyvin, ettei joudu perumaan menoja huonon olon vuoksi. Ainakaan vielä mitään tällaiseen viittaavaa ei ole.

Pari viikkoa sitten olin ystävieni kanssa baarissa. Join koko illan alkoholittomia juomia ystävien tietämättä asiasta. Lähes tappiin saakka tanssittiin, oli hauskaa! Kukaan ei huomannut että olin selvinpäin ja aamullakin varmistelivat että olenko varmasti ajokunnossa (kuski). :angel9
 
Nanouk sanoi:
Ollaan suunniteltu eräille festareille menoa viime kesästä asti, voisihan sinne mennä nytkin mutta jotenkin ei yhtään innosta. Noin muutoinhan ei raskaus esteenä ole, mutta mulla ei kestä hermo kattella kännisiä jos on itse selvänä :D
Click to expand...

Ymmärrän :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Täällä mun yks parhammista ystävistä tietää raskaudesta ja siskolle parille muulle ystävälle tulee varmaan kerrottua lähiaikoina. Tää raskaus sai alkunsa ISCI:llä ja näissä on suurempi keskenmenon vaara mutta nää rakkaat ties myös meidän hedelmöityshoidoista niin heille kerron. Muuten ollaan aika varovaiselle kannalla, ehkä kerrotaan vanhemmille sitten ekan ultran jälkeen kunhan sinne asti päästään :)
 
Meillä oli tänään töissä tilaisuus, jossa oli alkoholitarjoilu, mut ONNEKS oli myös alkoholitonta tarjolla, enkä ollut edes ainoa, joka sitä otti! Joten selvisin tilanteesta paljastumatta (luulisin ainakin)! ;-)
 
ite en tiä millo kerrotaa porukoille, mun äipälle varmaa tokalla kolmanneksella vasta, miehen porukoille yleisesti samoihi aikoihi varmaan, onneks ei tul oikei liikuttua missää ni ei tartte liiemmin puhua ku ei ol kaverei oikeestaa itellä täällä. pari kaveria ja miehen veli tietävät asiasta.
 
Jos kaikki menee hyvin, minä ajattelin, että olisi kiva kertoa omalle äidille ja miehen äidille äitienpäivänä. Vois laittaa korttiin sitten poikien nimet + yksi, jonka tapaat sitten joulukuussa. :)
 
Minullakin meni useat suunnitelmat uusiksi. Kenellekään ei ole vielä kerrottu, ekan ultran jälkeen varmaan lähimmille kerrotaan.

Kostea koko viikonlopun kestävä työreissu olisi ollut ensiviikolla. Heti kun sain tietää raskaudesta peruin reissun. Olen alkoholin ja erityisesti viinin ystävä ja aina kun on mahdollisuus pitää hauskaa olen mukana! Selitys oli siis pakko keksiä ja lopunperin valehtelin että viikonlopulle tuli hautajaiset. Onneksi ihmiset olivat hienotunteisia eivätkä tarkemmin udelleet :)

Yhdet juhlat on toukokuussa ja sitä täytyy vielä miettiä. Mahdollisesti porukassa on pari jotka tietävät asiasta, tai sitten kerron kaikille, sitä joutaa vielä miettimään. Sukujuhlat on sitten kesäkuun alussa, en ole varma haluanko silloinkaan kaikkien sukulaisten tietävän. Elokuulle olin varannut paikan urheiluleiriltä, ja se täytyy perua myös jossain vaiheessa. Useat harrastukseni on "ei sallittuja" raskauden aikana, tanssi on ainut jota pystyn jatkamaan niin pitkään kun keho sallii. Toivottavasti keksin tilalle jotain sallittua harrastetta :)
 
Muokattu viimeksi:
Tänään on eka tiukkapaikka tiedossa. Miehellä on "synttäribileet" ja parhaat ystävät ja läheisimmät tutut on tulossa meille, ainoastaan kaksi vierasta tietää raskaudesta. En ole koskaan ollut mikään ryyppääjä, ollut monta vuotta väliäkin etten ole juonut koskaan, mutta eivät nämä vieraat tiedä sitä..eli katotaan huomaako kukaan että juon vaan vettä tai limpparii, jos huomaa, niin sitten sovittiin että paljastetaan tämä pikku salaisuus, muuten ei :)
 
Meidän olis tarkoitus ensi tiistaina paljastaa asia miehen perheelle, varsinkin, jos saadaan tiistaina neuvolasta hyviä uutisia. Eilen oltiin siellä kylässä ja tuli puheeksi uuden asunnon ostaminen, mitä me ollaan harkittu. Mä vaan siihen kommentoin, että jos meille tulee kaksikin lasta, niin tokihan ne omat huoneet tarvii. Miehen äiti suorastaan hätkähti, kun aloin puhumaan lapsista! En tiedä, eivätkö he tosiaan ole tulleet ajatelleeksi, että me saattettais tehdä lapsia piankin, kun molemmilla ikääkin alkaa jo olemaan!? Ei tässä montaa vuotta voi enää miettiä. Saas nähdä, millainen reaktio sitten tulee, kun kuulevat, että lapsi onkin jo tulossa!!! :wink
 
me joko katotaa ekan kolmanneksen loppuun et päästää turvallisille vesille tai sit ehkä tiistaina jos tulee hyviä uutisia lääkäristä. en tiedä vielä riippuu miehestä kun se aina valittaa mulle että kerron ja sit keskenmeno muka johtunu siitä että oon kerton parille ihmiselle.
 
Gatusa, mäkin kyllä joskus sorrun ajattelemaan taikauskoisesti, mutta eihän nyt tietenkään keskenmeno voi siitä johtua, että jollekin kertoo. Toki voi sitten olla ikävämpää kertoa keskenmenosta, ainakin joillekin ihmisille.

Mä toisaalta ajattelen, että kun selvästikään mun miehen perhe ei ole tajunnut meidän lapsiaikeita, niin parempi kertoa nyt, vaikka tuliskin sitten keskenmeno. Tietävätpähän sitten ainakin, että yritystä on! :wink

Toinen jonka reaktio vähän mietityttää, on miehen sisko. Kyllä se varmaan uutisesta ilahtuu, mutta kun se on ollut vähän sellainen perheen vauva (viime vuonna täytti 30-vee!!!), niin saa nähdä miten uusi tulokas uhkaa sen asemaa... :rolleyes:
 
ok, no meil anoppi on kyselly et koska tulee ja nähny monet keskenmenotki mun kohal. no nyt ei ol vissii kyselly sit ku mies kerto et hänen tuloksist johtuen ei lasta tul luonnollisest, no nyt sit varmaa hyppii riemusta jos kaikki hyvin tiistaina, mä kyl haluisin kertoo ainaki. mun äippä ei ol mielissää lapsitoiveist, ei ollu esikoisestakaa eikä hyväksyn ennen ku sai sylii vastasyntyneen lapsenlapsensa.

mut sen tiedän valmiiks että anoppia en halua sairaalaa koska mä haluan olla se joka antaa nimen lapselle. se ku on sellai et langon esikoinen sai hänen päättämän nimen ku äippä oli sektion takia taju kankaalla viel, äippä heräs ni sano lapsen nimen ja sit hoitaja sano ei ku sil on jo nimi (onneksi näin kävi tässä tapauksessa koska äiti ois halunnu antaa hirveen nimen lapsellensa mut anoppipa anto kunnon nimen).
tai no jos onnistuu alatiesynnytys ni mikäpä siinä heti ku kuuluu kumpi on ni sanon nimen, miehen kans ollaa jo päätetty käytännösottaen nimi oli poika tai tyttö ku useamman kerran oon ollu jo raskaana ni nää on juteltu jo läpi :)
 
Muokattu viimeksi:
Me ns. jouduttiin kertomaan esikoisesta näihin aikoihin (rv 4+) mun sukulaisille, kun oltiin varaamassa syksylle ulkomaanmatkaa, ja raskauden ja lasketun ajan takia me sitten koettiin, ettei lähdetä. Nyt meinataan sitten kyllä odotella pidempään tuon kertomisen kanssa, jos siis raskaus jatkuu, vamaan ainakin sinne rv 8+ saakka. Tai mistä sitä tietää miten innostutaan..?
Isäntä kertoi esikoisesta vanhemmilleen vissiin jossain rv 20 paikkeilla, eikä pitänyt silloinkaan kiirettä. MInä sitten pakotin kertomaan, kun maha tietty aikoi jo olla esillä ja me ollaan viikottain tekemisissä appivanhempien kanssa.
 
Tänään tuli ekan kerran sellainen olo, että tekis mieli kertoa. Mutta juuri tuo että voi käydä vielä vaikka mitä, niin ei viitsi kertoa, koska olisi ikävä kertoa keskenmenosta.
 
No eihän se ukkokulta osannut suutaan pitää kiinni :rolleyes:. Kukaan ei ihmetellyt mun juomista eikä kysellyt, mutta silti kertoi kun kaikki oli paikalla, ihan puskista:grin Tiedä sitten kuinka moni muistaa tänään sen, mutta tuli ihana tunne kun niin moni ihminen oli niin iloinen meidän puolesta :Heartpink
 
Heippa, olen aika uusi täällä mutta tä'hän ketjuun ajattelin vastailla nöin alkuun..

olennyt rv 7+5 ja ei olla kerrottu kelleen. Me ajateltiin odottaa ainakin sinne 12 viikolle, eli kuukausi vielä.. hmm.. harmi että äitienpäiväkin ehtii tulla ennen sitä, se olisi ollut ihana päivä kertoa omalle äidille.

Meillä on sellanen tilanne, ettei varmaan kukaan odota meiltä uutisia. Pari vuotta sitten ehkä joku salaa odotti, mutta ei enää. Noh, siitä asti ollaan yritetty.. ja nyt vasta ollaan tässä.

Meille tulossa siis iltatähti, edellinen lapseni ehtii täyttää 12 ennen vauvan syntymää. Ja ekat kelle kerrotaan on tietysti omat lapset.

:)

Appelsiini123
 
Minä en osannut pitää salaisuutta ja sorruin heti kertomaan parhaalle kaverille ja pian myös parille muulle vastauksena viattomaan mitä kuuluu kysymykseen:) pääsiäisenä saivat kuulla tulevat isovanhemmat ja sisarukset kun olivat niin sopivasti läsnä, yleensä ei nähdä usein. Kaikille toki muistutettiin, että varhaisessa vaiheessa ollaan. Mulla taitas vähän olla luonnekysymys etten oikein osannut esittää normaalia ja narrata, nyt tosin sain kavereilta hyviä vinkkejä, sillä alkoholipitoisia tilaisuuksia on tulossa muutamia.
 
No nyt on sitten eilen kerrottu uutinen miehenkin perheelle. Eipä ne onneksi järkyttyneet, olivat kuulemma arvanneet! Miehen sisko arvasi jo perjantaina heti kun näki mut. Kysyin siltä kauhistuneena, että joko se näkyy niin selvästi, mutta ei kuulemma näy. Oli muuten vain arvannut! :p

Ja mä meinasin tänään kertoa yhdelle ihanalle työkaverilleni, mutta hänpä ehti ensin kertomaan omat uutisensa: oli saanut keskenmenon :sad001. No en mä sitten voinut enää sen jälkeen kertoa omia uutisiani! Muistan miten itse joululoman jälkeen tulin töihin keskenmenon kokeneena ja yksi työkaveri hehkutti vasta syntynyttä lapsenlastaan ja näytti mulle sen kuvia jne. Se tuntui jotenkin tosi pahalta silloin... Tosi harmillista! Työkaverini laskettu aika olis myös ollut joulukuussa, olisi ollut ihanaa odottaa yhdessä!!!!! :Heartpink
 
Felia, kiva kuulla että uutiset otettiin hyvin vastaan perhepiirissä :) Tuo tilanne työkaverin kanssa on varmaan haastava... koska sitten uskaltaa ylipäätään kertoa... :confused:
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top