Millaisia raskausoireita sinulla on?

Joo ehdottomasti kaikille ei pahoinvointia tule! Itselläni ei ensimmäisessä raskaudessa ollut minkäänlaista pahoinvointia, enkä oikeastaan muista muutakaan oireilua, kuin järjetön väsymys hetken aikaa. Olin itseasiassa aika oireeton ja hyvinvoiva koko raskausajan ja jaksoin hyvin raksallakin olla tuolloin, kun taloa rakennettiin.
 
Tätähän tää on. Koskaan ei oo hyvä. Oon aina sanonut et ”antaisin mitä vain jos voisin olo hyvinvoiva odottaja”. No tosiaan se oireettomuus monesti epäilyttää vieläkin enemmän ja horjuttaa uskoa siihen että raskaus olisi edes alkanut. Mutta lähes kaikki oireetkin on epämiellyttäviä. Ekat pari päivää plussaamisen jälkeen oli kamala pelko miten ikinä kestän varhaisultraan asti ja onko kaikki hyvin jne. Toki näitä olen yhä miettinyt mutta eniten lasken päiviä pahoinvoinnin loppumiseen ja tässä ihan unohtaa koko asian että on edes onnellisesta asiasta kyse tässä, kun olo on niin hirveä. Vähän harmittaa että peruin tän päivän akupunktion kun eilen oli jo niin hyvä olo. Ei tänäänkään mahdoton ole ollut, mutta vähän huonompi. Nyt pitäisi jaksaa viikonloppu töissä. Maanantaina on seuraava akupunktio. Ja tiistaina sitten ultra.
Oon ihan jäässä taas vaikka tultiin just saunasta ja takka päällä.
Tää kaiken ällöttäminen ja puistattaminen on kans kyllä niin omituista. Ihan kaikesta menee kylmät väreet.
 
Muokattu viimeksi:
Sama täällä! Oireettomuus aiheuttaa huolta ja itsekin sain nt-ultran 28.1. jolloin 12+6. Olin niin toivonut pääseväni aikaisemmin. Tänään 9+6

On kyllä hirveen pitkiä aikoja odotella, itsellä pelkona juurikin se että kun nt-ultra koittaa niin siellä kerrotaan että valitettavasti on menehtynyt jo aikoja sitten:sad-face: Inhottaa ajatus siitä että on monta viikkoa luullut olevansa raskaana ja sitten vedetään matto jalkojen alta. Ja sen lisäksi vielä on jokusen viikon kantanut sitä elotonta sikiötä mukanaan:sad-face:

Nään myös n. joka toinen yö painajaisia keskenmenosta. :disappointed-face:
 
On kyllä hirveen pitkiä aikoja odotella, itsellä pelkona juurikin se että kun nt-ultra koittaa niin siellä kerrotaan että valitettavasti on menehtynyt jo aikoja sitten:sad-face: Inhottaa ajatus siitä että on monta viikkoa luullut olevansa raskaana ja sitten vedetään matto jalkojen alta. Ja sen lisäksi vielä on jokusen viikon kantanut sitä elotonta sikiötä mukanaan:sad-face:

Nään myös n. joka toinen yö painajaisia keskenmenosta. :disappointed-face:


Oon miettinyt aina samaa. Toki ymmärrän periaatteessa että eka ultra on sitten kun km riski myös pienenee selkeästi mut onhan se ihan todella myöhään että 3kk suunnittelee tulevaa ilman että tietää onko siellä todelllisuudessa edes mitään. Ajattelin alkuun että varhaisultra on vähän turha kun kuitenkin voi vielä kesken mennä. Sitten kun kuulin lukuja että jos syke sillon nähdään, tippuu keskenmenon mahdollisuus enää 10%. Useimmiten jos km tapahtuu, sykettä ei koskaan edes kuulla.
 
Oon miettinyt aina samaa. Toki ymmärrän periaatteessa että eka ultra on sitten kun km riski myös pienenee selkeästi mut onhan se ihan todella myöhään että 3kk suunnittelee tulevaa ilman että tietää onko siellä todelllisuudessa edes mitään. Ajattelin alkuun että varhaisultra on vähän turha kun kuitenkin voi vielä kesken mennä. Sitten kun kuulin lukuja että jos syke sillon nähdään, tippuu keskenmenon mahdollisuus enää 10%. Useimmiten jos km tapahtuu, sykettä ei koskaan edes kuulla.

Itse pääsin varhaisultraan koska kyseessä IVF-hoidoista alkanut raskaus, siellä näkyi viikkoja vastaava sikiö jolla vahva syke. Mutta kyllä silti pelottaa ja varhaisultrasta nt- ultraan on minun kohdallani n. 5 viikkoa, sekin tuntuu hurjan pitkältä ajalta. Se vasta tuskaa olisi 3kk odottaa että pääsee ekaan ultraan, kävisin varmaan yksityisellä siinätapauksessa. Jänniä aikoja, tsemppiä sinullekkin ja ilmoitellaanhan sitten tänne että miten meidän kävi?!:smiling-eyes::Grimacing Face:
 
Mulla on ollut täsä raskaudessa kyllä huomattavasti enemmän vaihtelevia oireita ja tuntemuksia kuin ensimmäisessä. Ensimmäinen raskaus sujui oikeastaan loppuun asti niin ettei juurikaan mitään oireita ollut. Tässä raskaudessa heti plussaamisen jälkeen olen ollut ihan törkeän väsynyt ja oksettava olo oli läsnä varmaan tuohon viikolle 7-8 asti. Sitten tuli oikeastaan oireettomuus, mutta nyt huomaan edelleen olevani helpommin sävynyt sekä pieni alaselän jomottelu on myös ollut läsnä. Isoimmat oireet on varmasti tällä hetkellä omat pelkotilat ja tämän tiedottomuuden käsittely. Vielä pitäisi jaksaa pari viikkoa odottaa nt-ultraan..
 
Vaikka itsellä on nyt oireita, pahoinvointi pahimpana, silti kokoajan pelkää onko vielä pieni kyydissä. Niitä viikkoja odotellessa, että alkaa tuntemaan liikkeet. Silloin saa jo vähän huokaista, kun on edes joku mistä varmemmin tietää onko kaikki todennäköisesti hyvin ilman ultrassa käymistä.
 
Täällä uutena oireena yhdeksännellä viikolla lantion/pakaran alueen vihlonta. Oletan et tämäkin raskaudesta johtuvaa, sillä erinäiset selkäkivut kyllä tuttuja mutta tämä on uudenlainen. Varsinkin aamuisin on ollut välillä vaikeaa edes varata toiselle jalalle ja kävellä selkä suorassa. Onneksi venyttelyt on ainakin pahimmat saaneet pois.

Etova olo ja väsymys jatkuu, voimakkuus riippuu ihan päivästä. Rintojen muutokset alkaa jo huomaamaan kans, se on jotenkin kauhean hämmentävää miusta. :Smiling Face With Open Mouth And Open Eyes:
 
Nyt se tapahtui mitä olen yrittänyt vältellä viimeiseen asti, oksentaminen. Toivottavasti ei tapahdu enää uudestaan.
 
Oli pahoinvoimattomuudesta puhetta. Miä olisin ihan ihmeissäni jos tulisi pahoinvointia! Varmasti se on geeneistä vaan kiinni. Äitini ei voinut pahoin milloinkaan enkä minäkään vaikka neljäs raskaus menossa. Olkaa te muutkin vaan hyvillä mielin jos voi elää normaalia elämää :)
 
Tänään taas jäätävä väsymys läsnä, pienoinen pahoinvointi. Mutta oksti pystyny syömään. Eilen jaksoin jopa käyä parin km käppäilyn. Kunto aika pohjalla, tekis vaa hyvää jos jaksais pieniä kävelyjä ees käyä välillä tekee.
 
Täällä uutena oireena yhdeksännellä viikolla lantion/pakaran alueen vihlonta. Oletan et tämäkin raskaudesta johtuvaa, sillä erinäiset selkäkivut kyllä tuttuja mutta tämä on uudenlainen. Varsinkin aamuisin on ollut välillä vaikeaa edes varata toiselle jalalle ja kävellä selkä suorassa. Onneksi venyttelyt on ainakin pahimmat saaneet pois.

Etova olo ja väsymys jatkuu, voimakkuus riippuu ihan päivästä. Rintojen muutokset alkaa jo huomaamaan kans, se on jotenkin kauhean hämmentävää miusta. :Smiling Face With Open Mouth And Open Eyes:
Samaa täällä, luulen sitä si-nivelen kivuksi. Pitempään kävellessä alkaa jomotella toispuolisesti. Viime kerralla alkoi vihloa lähempänä puoliväliä :Grimacing Face:
 
Aivan uskomatonta ajatella, että alkuraskaudesta voi selvitä oireettakin. Niin me ollaan vaan erilaisia kaikki Itse täällä taistelen klassisen pahoinvoinnin kourissa ja jokainen päivä on yhtä selviytymistä. Huomenna alkaa 9. raskausviikko
 
Mulla on nyt selkeästi pahoinvointi väistynyt! Ei ole pariin päivään tarvinnut käydä yökkimässä ekä tarvii enää väkisin tunkea ruokaa suuhun tunnin-parin välein, miten ihanaa! :Smiling Face With Open Mouth And Open Eyes: Tässä samaan aikaan päällä ollut flunssa toki vähän sotkee kaikkia tuntemuksia, mutta näillä viikoilla se pahoinvointi kai sit tosiaan usein laantuu (nyt 10+4 ja kyllä tilanne taisi jo viime viikolla parantua).
 
Täälläkin pahoinvointi väistynyt jo jonkun aikaa sitten. Nyt vaivaa karmea väsymys ja kauhea palelu iltaisin. Ja päivisin taas niin kuuma, että tekisi mieli istua lumihangessa. Ja ihan kauheat ilmavaivat :Grimacing Face::Face With Tears Of Joy: aivan sama mitä syö niin mahaan oikein koskee iltaisin!!

Ja selkä on kipeä, SI-nivelen vaivaksi minäkin tuon miellän, on ollut aikaisemminkin kipeä…mietin vaan että johtuuko nyt töpöttelevästä kävelystä talvikeleillä vai muka jo raskaudesta :sad-face: Pitkä on aika selän kanssa jos nyt jo aloittaa vihoittelemaan.
 
Vaihteleva pahaolo, rinnat pinkeät, punaiset liharuuat on poissa mun lautaselta ja vaalea liha, kana on ok. Kebab on tosi ei. Omenamehu on jees, pelkkä vesi närästää. Kahvia menee vaan noin 2 kuppia päivässä. Huomenna varhaisultra niin lasketaanko pelkopaniikki oireeksi myös? :Grimacing Face:
 
Jostakin luin että pahoinvointi olisi pahimmillaan rv 9 eli juurikin nyt kuluvalla viikolla :Speak No Evil Monkey::No Evil Monkey:

Olo on kyllä sen mukainen, eilisestä lähtien olen saanut nieleskellä ja kaikin keinoin vältellä oksentamista. Tuntuu mahdottomalta!
Mitään ei tee mieli, vatsa on jatkuvasti "täynnä" mutta silti on jotain väkisin naposteltava tai muuten lentää laatta.
Toivottavasti tämä ei tästä enää pahene! Olo on aivan hirveä, mitään en pysty tai jaksa tehdä. Täytyy vain ummistaa silmät kaaokselta ja antaa muun pesueen hoitaa kotihommat.

Tänään pikkuinen katkarapu 8+0.
 
Kaikkein pahimmalta pahoinvointimeiningeissä tuntuu se kun kolmivuotias kysyy ajoittain, että äiti, onko sinulla huono olo. :sad-face: En oikein tiedä mitä tuon ikäinen mahtaa ymmärtää asiasta ja kun tosiaan kyseessä ei ole mikään muutaman päivän flunssa vaan pidempi jakso kun pitää ottaa rauhallisemmin.

Ollaan kovasti yritetty sanoa että mitään hätää ei ole, että äidin tarvii levätä nyt vain enemmän. Tämä on suurin syy miksi toivon että voimat palautuisi pian. :Person With Folded Hands: Ja odotan myös sitä että pääsen kertomaan tolle pikkuiselle tulevasta sisaruksesta, nyt ollaan päätetty pitää asia salaisuutena vielä kun ei tiedä miten kaikki menee.
 
Kaikkein pahimmalta pahoinvointimeiningeissä tuntuu se kun kolmivuotias kysyy ajoittain, että äiti, onko sinulla huono olo. :sad-face: En oikein tiedä mitä tuon ikäinen mahtaa ymmärtää asiasta ja kun tosiaan kyseessä ei ole mikään muutaman päivän flunssa vaan pidempi jakso kun pitää ottaa rauhallisemmin.

Ollaan kovasti yritetty sanoa että mitään hätää ei ole, että äidin tarvii levätä nyt vain enemmän. Tämä on suurin syy miksi toivon että voimat palautuisi pian. :Person With Folded Hands: Ja odotan myös sitä että pääsen kertomaan tolle pikkuiselle tulevasta sisaruksesta, nyt ollaan päätetty pitää asia salaisuutena vielä kun ei tiedä miten kaikki menee.

meillä sama juttu, mutta kyseessä 5vee. :disappointed-face: kaksi keskenmenoa takana, joten senkin takia ollaan vielä varovaisempia millon uskaltaa kertoa. Hän sitten taas jo ymmärtää paljonkin ja oon nyt joutunut huijaamaan että äidillä on lääke mikä aiheuttaa pahaa oloa ja mun pitää levätä… oon sanonut ettei tarvis olla huolissaan ja että kyllä se ohi menee… :red-heart:
 
RV 9+0
Pahoinvointi ja oksentelu on lähipäivinä ollut läsnä 247 ja oikein mikään ei ole pysynyt sisällä.
Tänään vaikuttaisi tulevan parempi päivä nyt vähään aikaan.
Nostan hattua aivan kaikille, jotka tätä joutuu kestämään pienten lasten kanssa!
 
Takaisin
Top