Millaisia raskausoireita sinulla on?

RV 8+2
Viimeiset päivät väsymys on ollut valtava, enemmän ja vähemmän pahoinvointia.
Tänään ei mitään. Ei väsymystä, ei etovaa oloa, pahoinvointia tai mitään. Ihan normaali olo. Rinnat ja nännit edelleen arat kyllä, mutta eivät kipeät.
Ja tästäkös se pelko sitten heräsikin :Grinning Face With Smiling Eyes: Vaikka olisihan sitä tässä vaiheessa pitänyt "oppia", että oireiden voimakkuus vaihtelee ja paljon ihan päivittäinkin, mutta silti.
Seuraava ultra vasta neljän viikon päästä. Mietin tässä, pitäisikö varata tuohon väliin uusi varhaisultra.
 
Hiphei, 6+6. Heräsin tänää puol 8, rojahin sohvalle joskus vähä kasin jälkeen ja nousin 11. Koko sen 3h nukuin/torkuin vaikka tölsä ja lapset melus vieressä. Ai mikä väsymys? Toki eilen koronapiikkikin ni seki varmaa väsyttää mutta silti.
Täytys keksiä vielä mitä pystyis syömää, makaronilaatikko ei uponnut tänää.
 
Huh kun hengästyttää, sama mitä tekee niin puhti on heti poissa. Lasten kanssa kävin noin kilometrin lenkin kävelemässä. Vedin 5-vuotiasta ja kuopusta rattikelkan kyydissä, olin tukehtua! Hengästyin suoralla tiellä niin että happi meinasi loppua, loppumatkan sai isompi kävellä kotiin. Vielä viime viikolla samainen lenkki ei tuottanut mitään ongelmia.
Yritin lumityöt tehdä pihalta, ei hommasta tullut mitään kun ei yksinkertaisesti jaksa. Piti turvautua lapsityövoimaan ja laittaa isoimmat asialle.
On tämä kamalaa kun tekevänä luonteena en pysty tällä hetkellä tekemään mitään, yhtä tuskaa. Ei mene tajuntaan ettei ole voimia mihinkään. Koeta tässä sitten saada mies ymmärtämään sama, ihmettelee vain kun makaan toimettomana ja jää suurin osa kotitöistä tekemättä. Ei vaan pysty vaikka haluaisin :loudlycrying:

Täällä ollu ihan sama homma että en oo kyenny viiteen viikkoon lähes mihinkään. Kolme lasta ennestään ja koti hommia riittää. Eilinen ilta meni taas oksentaessa mut tänään hyvä olo ja sain kolattua pihan. Välillä kyllä makasin hangessa kun tuntu että sydän tulee rinnasta läpi. Mut joo voin niin samaistuu tohon että aikaan saavana ihmisenä tää tämmönen on tuntunu tosi vaikeelle kun ei oo jaksanu yhtään mitään :( ihan ikävä lenkkeilyä ym kun kykeni tekemään vaikka ja mitä. Eilen tuli ihan hormooni huuruissa itku oksennus olon kourissa kun oon ollu tässä kunnossa etten oo kyenny mihinkään.
 
Täällä ollu ihan sama homma että en oo kyenny viiteen viikkoon lähes mihinkään. Kolme lasta ennestään ja koti hommia riittää. Eilinen ilta meni taas oksentaessa mut tänään hyvä olo ja sain kolattua pihan. Välillä kyllä makasin hangessa kun tuntu että sydän tulee rinnasta läpi. Mut joo voin niin samaistuu tohon että aikaan saavana ihmisenä tää tämmönen on tuntunu tosi vaikeelle kun ei oo jaksanu yhtään mitään :sad001 ihan ikävä lenkkeilyä ym kun kykeni tekemään vaikka ja mitä. Eilen tuli ihan hormooni huuruissa itku oksennus olon kourissa kun oon ollu tässä kunnossa etten oo kyenny mihinkään.
Onneksi meitä on muitakin, lohduttava tieto ettei vain kuvittele oloaan saamattomaksi. Kyllä se tästä vielä jossakin vaiheessa helpottaa (toivottavasti) :folded::red-heart:
 
Sama täällä, vaikealta tuntuu kun ei meinaa mitään jaksaa ja pystyä. Tajusin muuten eilen että tää ärsyttävä nenän tukkoisuus on varmaankin raskaudesta johtuvaa!

Oisko jollain vinkata jotain tuc-keksien kaltaisia gluteenittomia tai kaurakeksejä?
 
Aamulla tuli murehdittua oireettomuutta ja iltapäivästähän se väsymys sitten tulikin. Kivasti sai kyllä touhuttua päivällä ja se varmaan sitten vaikutti siihen, että neljä tuntia tuli illalla nukuttua päikkärit.

Ja ei hemmetti. Tuskin tämä varmaan kesken on menossa. Hormoneja ainakin löytyy, että paikat alkaa löystymään ihan huolella. Äsken koiran kanssa lenkillä tuli pissahätä ja mietin, että helposti jaksaa kotiin pidättää, kunnes askel askeleelta kävi vaikeammaksi ja meinasi ihan alkaa lorottamalla valumaan. Just ehdin vetäsemään housut alas tasan siihen paikkaan 13 asteen pakkasessa keskellä kävelytietä. Luojan kiitos oli katuvalot sammuneet, eikä muita ulkoiluttajia :tears:
 
Apua Tuona, onneksi tilanne salli helpottaa oloa välittömästi :tears:

Myös täällä vaivaa edelleen väsymys. Onneksi oli lomaa, en ole kyllä koko loman tehnyt yhtään mitään ja normaalisti olen olen ollut aina lomat liikenteessä.
Mutta väsymystä enemmänkin vaivaa tällä hetkellä vatsan äänteet ja jatkuva röyhtäily. Mies tavoittelee täällä jatkuvasti minua kuin vauvaa että saisin ees hetkellisesti oloa siedettävämmäksi. Päivällä tämä nyt vielä menee, mutta illat ja yöt on kyllä pahoja kun en saa tältä nukutuksi. Saas nähdä miten menee huomenna eka työpäivä loman jälkeen kun vielä kukun hereillä.
 
Apua Tuona, onneksi tilanne salli helpottaa oloa välittömästi :tears:

Myös täällä vaivaa edelleen väsymys. Onneksi oli lomaa, en ole kyllä koko loman tehnyt yhtään mitään ja normaalisti olen olen ollut aina lomat liikenteessä.
Mutta väsymystä enemmänkin vaivaa tällä hetkellä vatsan äänteet ja jatkuva röyhtäily. Mies tavoittelee täällä jatkuvasti minua kuin vauvaa että saisin ees hetkellisesti oloa siedettävämmäksi. Päivällä tämä nyt vielä menee, mutta illat ja yöt on kyllä pahoja kun en saa tältä nukutuksi. Saas nähdä miten menee huomenna eka työpäivä loman jälkeen kun vielä kukun hereillä.
Ihana autokorrect korjasi Tutinan nimen ihan väärin :tears:
 
Aamulla tuli murehdittua oireettomuutta ja iltapäivästähän se väsymys sitten tulikin. Kivasti sai kyllä touhuttua päivällä ja se varmaan sitten vaikutti siihen, että neljä tuntia tuli illalla nukuttua päikkärit.

Ja ei hemmetti. Tuskin tämä varmaan kesken on menossa. Hormoneja ainakin löytyy, että paikat alkaa löystymään ihan huolella. Äsken koiran kanssa lenkillä tuli pissahätä ja mietin, että helposti jaksaa kotiin pidättää, kunnes askel askeleelta kävi vaikeammaksi ja meinasi ihan alkaa lorottamalla valumaan. Just ehdin vetäsemään housut alas tasan siihen paikkaan 13 asteen pakkasessa keskellä kävelytietä. Luojan kiitos oli katuvalot sammuneet, eikä muita ulkoiluttajia :tears:
Onneksi vain -13 astetta, meillä lähemmäs -25 :No Evil Monkey: Mutta hätä ei lue lakia ja hyvä ettei muita ollut liikenteessä juuri silloin :Grinning Face With Smiling Eyes:
 
Närästys ja pahoinvointi on alkanut. Luoja. Toivottavasti selvitään vähemmällä kuin viime kerralla
 
Ehkä pahin väsymys alkaa olla takana. Tai toivon niin. Tissikipukin on laantunut, mutta en halua että kukaan tai mikään niihin koskee :D Alaselkä on toispuoleisesti ollut kipeä. Tietysti vaan keskenmeno tuloillaan kun just alan uskoa että voisi synnyttämään asti päästä. Ai niin! Tuo hengästyminen on nyt uusin juttu.
 
Mutta väsymystä enemmänkin vaivaa tällä hetkellä vatsan äänteet ja jatkuva röyhtäily. Mies tavoittelee täällä jatkuvasti minua kuin vauvaa että saisin ees hetkellisesti oloa siedettävämmäksi. Päivällä tämä nyt vielä menee, mutta illat ja yöt on kyllä pahoja kun en saa tältä nukutuksi. Saas nähdä miten menee huomenna eka työpäivä loman jälkeen kun vielä kukun hereillä.

Tämä...! Saan kyllä nukuttua (joskin paljon huonommin kuin ennen raskautta), mutta keskellä yötä herätessä tapaan siirtyä sohvalle, johon olen kasannut isoista tyynyistä vuoren jotta voi nukkua loppuyön puoli-istuvassa asennossa. Helpottaa ainakin mulla, kun vatsa tuntuu ilmapallolta, röyhtäyttää ja makuulla on epämukava olla.
 
7+0 tänään, sain nukkua johki 10 asti :red-heart: ja nyt ainaki tuntuu vielä että helpompi päivä vois olla, tai tähän asti ainaki. Pystyny syömäänki aika normaalisti.
 
Tämä...! Saan kyllä nukuttua (joskin paljon huonommin kuin ennen raskautta), mutta keskellä yötä herätessä tapaan siirtyä sohvalle, johon olen kasannut isoista tyynyistä vuoren jotta voi nukkua loppuyön puoli-istuvassa asennossa. Helpottaa ainakin mulla, kun vatsa tuntuu ilmapallolta, röyhtäyttää ja makuulla on epämukava olla.
Aa löytyi kohtalontoveri! Pitääpä testata tota sun vinkkiä ja yrittää nukkua ens yö puoli-istuvassa asennossa, jos se helpottaisi :thumbs-up:
 
Täällä pahoinvointi vaan yltyy, nyt menossa rv 10+1. En kyllä ala jos tää kestää yhtä pitkään mitä esikoisesta. Kokoajan on nälkä, mikään ei meinaisi mennä alas vaikka mieli tekisi ja jokainen aamu alkaa oksentamalla, nyt myös päivisinkin. Kurkulla ei pitkäksi aikaa mahaa täytetä, mutta se sentään menee hyvin alas. :Face Without Mouth:
 
Itsellä oireettomuus vaivaa ja pelkään koko ajan että ois menny kesken, tosin mitään vuotoa ei ole missään kohtaa ollut. Nt-ultra vasta 26.1 jolloin viikkoja pitäisi olla 12+5. Nyt siis menossa 10+2:sad-face:
 
Itsellä oireettomuus vaivaa ja pelkään koko ajan että ois menny kesken, tosin mitään vuotoa ei ole missään kohtaa ollut. Nt-ultra vasta 26.1 jolloin viikkoja pitäisi olla 12+5. Nyt siis menossa 10+2:sad-face:

Sama täällä! Oireettomuus aiheuttaa huolta ja itsekin sain nt-ultran 28.1. jolloin 12+6. Olin niin toivonut pääseväni aikaisemmin. Tänään 9+6
 
Sama täällä! Oireettomuus aiheuttaa huolta ja itsekin sain nt-ultran 28.1. jolloin 12+6. Olin niin toivonut pääseväni aikaisemmin. Tänään 9+6

Täällä myös yksi oireeton. Nyt 8+1, eli kuitenki vielä odottelen et josko se pahoinvointi sieltä tulis. Itellä kyllä oli seiskaviikolla jtn pienenpientä vuotoa. Jotenki en osaa ajatella mitään vaihtoehtoa. Vaikea ajatella/uskoa et vauva tulossa, mut toisaalta taas en halua vielä heittää kaikkea toivoa pois. Lähinnä tapan aika ja odottelen ultraa, jonka päivämäärää en tiedä vielä. Pitkiä viikkoja nämä ensimmäiset..
 
Täällä myös yksi oireeton. Nyt 8+1, eli kuitenki vielä odottelen et josko se pahoinvointi sieltä tulis. Itellä kyllä oli seiskaviikolla jtn pienenpientä vuotoa. Jotenki en osaa ajatella mitään vaihtoehtoa. Vaikea ajatella/uskoa et vauva tulossa, mut toisaalta taas en halua vielä heittää kaikkea toivoa pois. Lähinnä tapan aika ja odottelen ultraa, jonka päivämäärää en tiedä vielä. Pitkiä viikkoja nämä ensimmäiset..

Mulle sanottiin naistenpolilta näin "Ei kaikille todellakaan tule pahoinvointia vaikka niin ajatellaan" Kun menin varhaisultraan ja pelkäsin kamalasti omaa oireettomuutta.
Koska SUURIMMALLE osalle pahoinvointia tulee, niin me kuvitellaan että myös meille täytyy tulla tai jotain on vinossa.
Varmasti kaikki myös sulla hyvin! :Two Hearts:
 
Takaisin
Top