Millaisia raskausoireita sinulla on?

[Mimosa-18]

Suuret pahoittelut ja voimia jeppis!

 

[Leeia]

Voi ei. Voimia Jeppikselle!

 

[Jeppis89]

Kiitos kaikille! Vaikka olin tähän jo varautunutkin, niin ihan kamala tunne, kun lääkäri sanoo, että ei täältä kyllä mitään löydy Sitten jouduin vielä reilun tunnin odottelemaan labraan pääsyä, meinas vähän ottaa koville. Maanantaina pitäis käydä vielä ottamassa labrat ja jos niissä kaikki kunnossa (hcg laskussa), niin sitten tämä oli tässä... Onneksi kuitenkin pääsin tuonne tutkimukseen, koska vielä hirveämpää ois ollu odottaa np-ultraan ja siellä vasta todeta tuo, koska ei tuo vuoto ja kipu kuitenkaan niin voimakasta ollut Toivottavasti kroppakin ymmärtäis tän pian, että loppuis nämä raskausoireetkin, vaikka vähän lievemmiltä ne on jo tuntuneetkin

 

[LilyOfTheValley]

Voimia Jeppis [emoji173]

 

[dootti]

Voi ei Jeppis Voimia.

 

[Mamma72017]

Kiitos kaikille! Vaikka olin tähän jo varautunutkin, niin ihan kamala tunne, kun lääkäri sanoo, että ei täältä kyllä mitään löydy Sitten jouduin vielä reilun tunnin odottelemaan labraan pääsyä, meinas vähän ottaa koville. Maanantaina pitäis käydä vielä ottamassa labrat ja jos niissä kaikki kunnossa (hcg laskussa), niin sitten tämä oli tässä... Onneksi kuitenkin pääsin tuonne tutkimukseen, koska vielä hirveämpää ois ollu odottaa np-ultraan ja siellä vasta todeta tuo, koska ei tuo vuoto ja kipu kuitenkaan niin voimakasta ollut Toivottavasti kroppakin ymmärtäis tän pian, että loppuis nämä raskausoireetkin, vaikka vähän lievemmiltä ne on jo tuntuneetkin

Ei ne kivut mullakaan voimakkaita ollu eikä jatkuvia ja vuoto oli niukkaa mut niin se vaan oli tyhjentynyt jo silläkin vuodolla.. Mulle tuli labrat vasta tonne 3 viikon päähän et onko laskenu..
Ajattelin kans et yhtään en odottele et samantien saa lääkäri mut tutkia et istun vaikka koko loppupäivän odottamassa kunhan mut tutkitaan.
Todella paljon voimia myös sinulle, tiedän miltä susta tuntuu ♡

 

[Jeppis89]

Ihanaa kyllä, että täältä saa vertaistukea näihin vaikeampiinkin asioihin, vaikkei tätä kyllä kenellekään muulle toivoiskaan :) Jospa tämänkin ryhmän keskenmenoprosentit ois nyt sit tässä ja muilla sujuis loppuun asti Täytyy alkaa suunnata ajatukset uutta yritystä kohden ja toivoa, että jos tärppää, niin ei mene koko alkuraskaus pelätessä :)

 

[Enska:p]

Huh.. viimeiset viikot olleet aikamoisia!
Viimeviikon tiistaina ensimmäistä kertaa piti lähteä päivystykseen, kun ei mikään enää kestänyt sisällä. Jatkuvaa oksentamista ja pahoinvointia vaikka mitä tekis.. Tippa helpotti hetkeksi, mutta sitten viimeviikon torstaina, kun oli eka neuvola sanoi terkka että nyt ois hyvä mennä taas ottamaan vähän lisää nestettä elimistöön kun oli alkanu taas kroppa kuivumaan.. Siellä sitä oltiin sitten torstaista lauantaihin tiputuksessa.
Onneks nyt on olo jo hieman helpottamaan päin, vaikka edelleen joutuu pahan väsymyksen takia viettämään paljon aikaa lepoasennossa... Ja eilen saatiin varmistus myös sille että siellä se pikkukaveri porskuttelee mukana Vaikka tää olo on mitä hirvein niin kärsin sen vaikka päällään, kunhan saisin sitten toukokuussa sen pienen lapsen syliin terveenä.

 

[Mamma72017]

Ihanaa kyllä, että täältä saa vertaistukea näihin vaikeampiinkin asioihin, vaikkei tätä kyllä kenellekään muulle toivoiskaan :) Jospa tämänkin ryhmän keskenmenoprosentit ois nyt sit tässä ja muilla sujuis loppuun asti Täytyy alkaa suunnata ajatukset uutta yritystä kohden ja toivoa, että jos tärppää, niin ei mene koko alkuraskaus pelätessä :)

Laita mulle viestiä jos siltä tuntuu ♡
Suunnattava itsekin ajatukset sunnuntaina alkavaan kylpylälomaan, sattui vaan vähän pahaan saumaan nyt tää...

 

[Tsih]

Ihanaa kyllä, että täältä saa vertaistukea näihin vaikeampiinkin asioihin, vaikkei tätä kyllä kenellekään muulle toivoiskaan :) Jospa tämänkin ryhmän keskenmenoprosentit ois nyt sit tässä ja muilla sujuis loppuun asti Täytyy alkaa suunnata ajatukset uutta yritystä kohden ja toivoa, että jos tärppää, niin ei mene koko alkuraskaus pelätessä :)

Jeppis, olen todella pahoillani puolestasi. Toukokuun osalta keskenmenoja on osunut jo aika paljon. Ensi viikko näyttänee miten itselle käy. Vinkkaan myös, että keskenmenon kokeneiden keskustelualue ja salainen ryhmä on myös täällä vau.fi:ssä, jos koet että tarviit enemmänkin vertaistukea.

 

[yrpykkä]

On kyllä ihmeen monta keskenmenoa ollut jo tässä porukassa

 

[Eetla]

On ollut, ja vielä ei ole tainnut kaikki käydä ensimmäisessä ultrassa... Kuten minä... Pelottavan oireetonta on.

 

[Nannu79]

Voimia Jeppis sinulle ja onnen tuulia jatkoon

 

[Mira83]

Tää närästys ja väsymys

 

[_Lapanen_]

Tää foorumi on siitäkin hyvä että saa vertaistukea näihin ikäviinkin asioihin :)

Mulla on nyt ehkä greippimehun hörppiminen auttanu pahoinvointiin. Eilen ei juurikaan oloja ollu.

 

[M3L]

Hyvä vinkki toi greippimehu! Mä alan olla ihan rikki tän pahoinvoinnin kanssa. Ajattelen vaan joka ilta, että taas selvitty yhdestä päivästä. Toivottavasti ei olis montaa pahaolopäivää jäljellä.

 

[kivmii]

Mä voin kuukauden niin pahoin, että painokin putosi 5 kiloa. Nyt onneksi viikon verran ruoka maistunut vähän paremmin. Muina oireina nipistely alavatsalla, paleleminen, ruokamieliteot, kipeät tissit, huimaus..

 

[the_catana]

Viime yö oli kyllä "ennätysten"yö.. Varmaan sen seittemän kertaa jouduin nouseen pissalle [emoji85][emoji1] Sama vessassa ravaaminen on töissä jatkunu..

 

[elotyttö]

Mulla pahin viikko pahoinvoinnin kanssa takana. Jokohan tämä pian alkaisi helpottaa 8+6 tänään. Neuvolassa varoitteli kyllä viime viikolla, että vielä ehtii pahentuakkin Ei vaan enää jaksaisi. En minä eikä varmaan mieskään. Ei ole mielialakaan ihan täys kymppi kun kokoajan puhalluttaa..

 

[Simsalabim]

Täällä myös pahinta pahoinvointia ollut nyt, viikko 8 menossa... Nyt onneksi pari helpompaa päivää takana, tultiin mun kotikotiin kylään, ja sekin ehkä auttaa kun saa paremmin levättyä. Mutta pari päivää meni hyyyvin hiuksenhienosti siinä rajalla, etten oksentanut. Ihanaa kun on syysloma, niin saa hetken vain olla, ja toivoa että tämä pahin olo menisi nyt ohi, että jaksaisi työharjoittelussa vetää. En tiedä miten selviän, jos tämä vielä pahenee. Se etova olo tosiaan vie voimat, ja jotenkin kaikki ajatukset vain keskittyy siihen pahaan oloon, vaikka se vain pahentaa tilannetta. Yritän ajatella positiivisesti, että paljon pahempaakin voisi olla, mutta ei se oikein lohduta. Koko ajan pyörii vain syömiset mielessä ja pakolliset sosiaaliset tilanteet ahdistavat.

Täällä kotona jo kerroin avoimesti raskaudesta, en jaksa esittää mitään, kun pahoinvointi on niin läpinäkyvää. Aika moni läheinen tietää jo tilanteesta. Toivotaan että tyyppi pysyy mukana. Toisaalta, jaettu suru on pienempi suru, haluan uskoa. Joten jos käy kurjasti, ainakin voin siitäkin puhua sitten avoimesti. Kuitenkin sen verran läheisiä ovat olleet kaikki, joille olen puhunut. Lisäksi toki töissä ohjaajalle, koska hänen nyt on ihan hyvä tietää, jos joudun yhtäkkiä poistumaan esiintymistilanteesta. :D