Mikä fiilis?
- Ketjun aloittaja helmimeri
- Aloituspäivämäärä
Ollaan niin SIKA väsyneitä aina illalla ku esikoisen saa nukkuu ni tosi usein se vaan jää ja jää ja jää ja... Tää on nyt kyllä oikea piinaviikko. Perjantaina tosiaan varhaisultra ja eilen tuli viesti, että jos kiinnostaa syyskuussa hakemani työpaikka, huomenna pitää mennä hakemaan tulokset siitä, onko päässyt jatkoon. Ei voi käydä aiemmin eikä myöhemmin kysymässä, vain huomenna tiettyihin kellonaikoihin. Haluisin ton paikan ihan hirveesti, tykkäisin siitä ja nykyisessä työssä on motivaatio kokonaan mennyt. Mutta jos pääsen jatkoon, voi olla, että seuraavat kaksi viikkoa on aika hektiset, kun tulossa on kaiken maailman testejä ja näyttöjä ja luulisin, että ne halutaan saada putkeen ennen vuoden loppua.
En millään jaksais odottaa, en tietoa työnhausta enkä vauvasta. Aagh. Eihän tässä nyt montaa päivää ole, työjuttu selviää huomenna, mutta en jaksais yhtään sekunttia mitään epätietoisuutta enää. Varhaisultran kanssa on jo kärveistelty kohta ne pari viikkoa, ja nyt nää vikat päivät on ihan sietämättömiä.
(kauheita väkivaltahymiöitä muuten on tuoss hymiöosuudessa tarjolla)
En millään jaksais odottaa, en tietoa työnhausta enkä vauvasta. Aagh. Eihän tässä nyt montaa päivää ole, työjuttu selviää huomenna, mutta en jaksais yhtään sekunttia mitään epätietoisuutta enää. Varhaisultran kanssa on jo kärveistelty kohta ne pari viikkoa, ja nyt nää vikat päivät on ihan sietämättömiä.
(kauheita väkivaltahymiöitä muuten on tuoss hymiöosuudessa tarjolla)
Jelly Bean
Satasella mukana keskusteluissa
Annalin, I feel you! Itselläkin motivaatio nollassa nykyisessä toimistorotan virassa. Neljä vuotta ja hommat pysyny samana, työssä ei etenemismahdollisuuksia ja jokainen päivä on samanlainen.. olen yrittänyt vaihtaa paikkaa jo vuoden verran. Kaksi paikkaa olisin saanutkin mutta ekasta irtisanouduin koeajalla koska homma oli täyttä kusetusta ja toisessa olisi pitänyt muuttaa ulkomaille eikä mies halunnut lähteä joten samassa vanhassa täytyy vielä kärvistellä.. ainakin mammalomaan asti. Vai oonko mä vaan nirppa? 
Mutta pidän sulle peukkuja kovasti!!
Mutta pidän sulle peukkuja kovasti!!
monsteri
Satasella mukana keskusteluissa
Argh, eilinen meni sit taas kauhutarinoita lueskellessa... Keskenmenopelkoisen ei todellakaan tarvis päästä Googlen äärelle. 
Jotenkin ollaan miehen kanssa aivan varmoja siitä, että meidän vauva on kyllä terve ja kaikki menee hyvin, mutta mun takaraivoon koputtelee välillä muistutus, ettei saa toivoa ja iloita liikaa. Huoh!
Meillä ei siis ole minkäänlaisia viitteitä keskenmenoon, mutta luinkin juuri sellaisia stooreja, joissa vauva oli ollut kuolleena kohdussa jo 3-4 viikkoa ja ultrassa ilmeni tämä ikävä tapaus...
Jotenkin ollaan miehen kanssa aivan varmoja siitä, että meidän vauva on kyllä terve ja kaikki menee hyvin, mutta mun takaraivoon koputtelee välillä muistutus, ettei saa toivoa ja iloita liikaa. Huoh! Meillä ei siis ole minkäänlaisia viitteitä keskenmenoon, mutta luinkin juuri sellaisia stooreja, joissa vauva oli ollut kuolleena kohdussa jo 3-4 viikkoa ja ultrassa ilmeni tämä ikävä tapaus...
Jelly Bean, mua turhauttaa nykyisessä työssä se, että työpaikalla on vaikka mitä asioita, joita pitäisi muuttaa ja parantaa, mutta aina jos jotain ehdottaa, niin pomo on vaan tosi nihkeä. Toisaalta sanotaan, että miedän työntekijöiden pitäisi olla aktiivisia ja oma-aloitteisia ja innostuneita ja ehdottaa parannuksia, mutta sitten ei kuitenkaan haluta edes ehdotuksia kuunnella. Ja vaikka palkkojen maksussa on ollut syyskuusta lähtien ongelmia (nyt "enää" palkat kaksi viikkoa myöhässä, mutta välillä olleet puolitoista kuukutta maksamatta), niin pomot eivät suostu myöntämään, että ehkä heidän toiminnassaan olisi jotain parantamisen varaa, ehei, kaikki on muiden syytä. Ei kauheasti motivoi.
Toivottavasti saadaan molemmat pian jotain parempaa työtä! Töissä kumminkin pitää olla niin paljon, että olisi ihan kiva, jos se ei ihan hirveää tuskaa olisi. Täällä on vielä äitiysloma niin lyhyt (1,5 kk ennen ja 1,5 kk LA:n jälkeen) että siitäkään ei ole kauheasti iloa.
Toivottavasti saadaan molemmat pian jotain parempaa työtä! Töissä kumminkin pitää olla niin paljon, että olisi ihan kiva, jos se ei ihan hirveää tuskaa olisi. Täällä on vielä äitiysloma niin lyhyt (1,5 kk ennen ja 1,5 kk LA:n jälkeen) että siitäkään ei ole kauheasti iloa.
Äääh, naapurilla soi musiikit täysillä koko yön, väsyttää ja v***ttaa ja en malta oottaa että löydettäis parempi kämppä. Pitää lähtiä töihinki muttei yhtään huvita ja mahaa vääntää ku koittaa syyä.. Kissaki makaa sylissä niin lämpimänä että "jää tähän" :D En ala!
Jelly Bean
Satasella mukana keskusteluissa
Annalin, meillä sentään palkat tulevat aina ajallaan mutta meillä samoin huonoa johtamista. Kiitosta ei kuulu kenellekkään koskaan mistään, ja sen vuoksi työpaikalla on todella huono ilmapiiri. Myös asiakkaat ovat kärsineet tästä kun työntekijöillä on niin olematon motivaatio. On tosi kuluttavaa kuunnella miten kaikki puhuvat pahaa toisistaan mennen tullen ja palatessa. Esiintyy myös kamalaa juonittelua puolin ja toisin. Olen aivan järkyttynyt millä sanoin aikuiset ihmiset nimittelevät toisiaan selän takana. Itse haluaisin aina nähdä mieluummin ne toisten ihmisten hyvät puolet. Pikkujoulujakaan ei koskaan ole koska ketään ei kiinnosta nähdä työkavereiden naamoja yhtään enempää kuin on tarvis. Myös homeongelmaa pukkaa ja mitähän muuta.. se on hyvin surullinen paikka.
silkki, meillä kans herätään ihan helv. aikasin. Klo 5.30 oli pitkään normaaliaika. Nyt sitten jättää päiväunia pois ja nukkuu vähän myöhempään...esim. 6.30/jopa 7.30 asti. En todellakaan oo ite aamuvirkku.
Jelly Bean, ei tosiaan kuulosta kivalta paikalta. Meillä on sentään työkaverien kesken hyvä henki, mikä on varmasti ollut yksi syy siihen, että olen tuolla jaksanut näinkin kauan. Mutta pääpomo, joka sattuu olemaan mun suora pomo, on aikamoinen tapaus. Välillä tosi joustava ja jollain tietyllä henkilökohtaisella tasolla välillä aika herttainen ja ymmärtäväinen, mutta välillä taas oikea hirviö. Muutaman kerran on huutanut mullekin niin rumasti, että on saanut mut itkemään raivosta (ja siis paljon ennen mitään raskaushormoneja). Tosin kun kesällä totesin yhden kauhean puhelinhuudon jälkeen, että rakentava kritiikki on ihan jees, mutta nöyryyttäminen ei auta mitään, pomo ei ole enää huutanut mulle. Se tosin johtuu ehkä siitäkin, että mun työpiste siirrettiin kauemmas, niin että pomo ei näe mua kovin usein ja että olen tehnyt hommia, joissa ei tarvi koko ajan lähetellä hänelle mitään. Mutta silti on inhottavaa, kun riippuu ihan pomon mielialasta, onko joku työ tosi hyvin tehty vai ihan paska.