Maalisvauvat 2011

Lilleroinen, mulla jatkuu koulu nyt syksyllä[8D] Tosin vasta syyskuun puolenvälin tienoilla <3
Vähän mietityttää kyllä miten siellä mahtaa sitten hommat mennä tän raskauden kanssa, mutta sitten kun ultrassa on käyty ja muutenkin tietää enemmän niin uskaltaa sielläkin mennä sanomaan asiasta... Tosin pelottaa että suhtaudutaan huonosti, mutta minkäs sille mahtaa. Kuitenkin onneks on joku tutkinto jo alla, ettei ihan kesken jää kun vauvan saa^^ ja tätä toistakin voi jatkaa mammaloman jälkeen... varmaankin =P

Omaa napaa,
Mun maha on oikeesti varmaan nyt sit kasvanu! [:D][:D] No en mä voi niin varmaks sanoo... Mut heh, ei mee enää vanhat housutkaan jalkaan, ja pullottaa kauheesti tuo alamaha... Ja tuntuu kokeillessa oudolle, ihan ku jopa tuntisin kohdunkin tjtn... Ihan siellä alhaalla just häpyluun yläpuolella. [:D] Jos joku tajusi... En kyllä tiiä onko se mahollistakaan...

Ärsyttää vaan niin vietävästi ku turussa paljoo hyvii mammavaateliikkeitä oo... Skanssissa yks, ja sielläkin hintataso on tän mamman budjettiin liiiiiian korkee. H&M varmaan myy kivoja ja halvalla kaikkialla muualla ku skanssissa.. keskustassa en oo vielä käyny kattoos. Toiv. siellä olis ja sieltä löytys ku en mä voi syksyäkään kokopäiväsesti legginsseillä ja hameella kulkee [:D][:D] Saati sitten ne housut mitkä keväällä tilattiin kouluun (siis työhousuksi, tulevat koulun puolesta) niin tuskimpa menevät, täytynee ostaa siis masutuubikin ja sitten pistää housut mahan alle.. Voi kuinka toivon ettei oo kauheen epämukavaa sitten! [:D]

Oireet on jatkuneet vaikkei ne koskaan oo voimakkaita olleetkaan... [:)] Toivottavasti eivät loppuskaa ennen ku on ultrakuva kädes ja 12 viikkoo täynnä, ellei yliki sen... [:)] en malttais oottaa... <3 Ultra on nyt sit 27.8.10 ja niin toivon että siellä piskuruinen nyt sit näkyis oikeesti... Muuten en ikinä luota omiin oireisiini enkä raskaustesteihin [:D]

Oon yrittäny pitää pahat ajatukset piilossa ja yritän pitää ne ultraan asti...
Mielessä käyny, että entäs jos se hevosen selästä putoominen on aiheuttanu jotakin...
Entä jos on keskeytynyt keskenmeno tullut... entä jos kohtu on totaalisen tyhjä ultratessa... Tuulimunat, kohdunulkoset... Kaikki on käyny mielessä. Eniten mietin sitä, että mitä sitten jos ultrassa ei mitään näy...? Mitä sitten ensimmäiseksi...? Plääh. En taida olla ihan ainoa pelkojeni kanssa, varsinkin kun on ensimmäinen lapsi tulossa, mutta tuntuu kummalliselta pelätä kun ei vielä voi tietää... Tai ehkä se tietämättömyys siinä juuri onkin se juttu. =(


Aa joo, ja onko kellään muulla olleet maksa-arvot hiukan koholla jo alussa raskautta? Mulla huomattiin nyt sillon heinäkuun loppupuolella maksa-arvojen olevan hieman koholla (siis en muista mikä arvo mut normi. 45 ja mulla oli yli 80) ja vielä olivat samanlaiset ne arvot kun kontrollissa kävin viime viikolla... Eli siis vielä kontrolliin parin viikon päästä.
Keskustelu lääkärin kans oli ihan mielenkiintonen... [:D]
Lääkäri: Juotko paljon alkoholia?
Minä: No en... [:D] En oo koskaan ollu kännissäkään...
Lääkäri: Vai niin... No, käytätkö paljon paracetamolia?
Minä: Mikä on paljon? [:-]
Lääkäri: Enemmän kuin neljä kertaa viikossa 6 tablettia päivässä tai enemmän...
Minä: Öööööööhh... [>:] Mulla on pää kipeä ehkä kerran viikkoon jos sillonkaan ja sillon otan yhden pillerin.
Lääkäri: No ei se ole sitten siitäkään... Toisaalta voihan tuo ylipainokin vaikuttaa niin, että maksa olisi rasvoittunut...
Minä: No siis mun maksa, munuaiset yms. ultrattiin jorvissa, olisko ne sanoneet siitä jos olis tämmöstä havainneet? Tai tähystysleikkauksessa, joka tehtiin vappuna tyksissä?
Lääkäri: Joo, no siis kyllä olisi sitten pitänyt löytää rasvoittuminen ja sulle olisi siitä sanottu... Tosin yleensä sun ikäsillä ei tälläistä ole ollutkaan...
Minä: Jaha... [>:]

Ja sitten labraan, verikokeisiin (ja virtsakokeisiin) ja sitten kotiin. Lääkäri soitti maanantaina ja kertoi että arvo ei oo mihinkään muuttunut viime kerrasta. Okei... olisko e-pillereillä ollu vaikutusta tai tällä raskaudella? - No ei varmaankaan.... Laitto sitten lähetteen ja parin viikon päästä uudelleen... No, sillon on sit kans veriseula ja ultra ja virtsatietulehdustestit ja nyt sit vielä tämä.. Argh.![>:][:@][:@]

Voiko raskaushepatoosia olla näin alussa? Ja kai siinäkin arvot olis korkeemmat.. Mutta siis meinaan että arvo on nyt korkeampi ja mun jalkapohjat kutisee välillä jonkin verran.. Haha tai sitten googlediagnoosi osuu väärään [:D][:D] (niinku yleensä)

Oho, nyt venähti tää "juon yhen teekupin ennen nukkumaan menoa..." [:D][:D]

Ihanaa raskausaikaa kaikille maalismasuille !! [:D][:D] TARRASUKKIA MILJOONITTAIN KAIKILLE <3<3

Jaksamisia ja tsemppiä <3


 
Hupsis.... x) Tuli nyt sitten kahden kerran sönkkäys.. Mitäköhän tää kone mahtaa sekoilla... Sori [:)]
 
Uusi odottaja ilmoittautuu!

Olen taustaillut täällä vähän aikaa, mutta nyt vasta uskaltauduin kirjoittamaan itsekin.

Ikää on minulla pian 22v. ja miehellä 24v. Länsi-Suomesta ollaan kotoisin. Esikoista odotellaan ja viikkoja kertynyt kuukautisten perusteella 11+3, LA siis 6.3.2011. Plussasin erittäin vahvasti kahdella kotitestillä 14.7. Takana keskenmeno tammikuulta 2010 rv 9+2, joten nyt toivotaan kovasti, että nöppönen pysyis tällä kertaa kyydissä ihan loppuun asti. Ekassa neuvolassa käyty 2.8, lisäksi tänään käyty lääkärissä ja perjantaina np-ultra. Lisään itseni tuohon listaan vasta ylihuomisen ultran jälkeen, koska tod. näk. LA muuttuu myöhemmäksi ja haluan olla 100% varma, että vauvi on matkassa edelleen. Raskausoireiden perusteella olen enemmän kuin paljon raskaana; viimeiset 4 viikkoa on mennyt vessanpytylle keskustellessa ja nukkuessa, mikään ei maistu ja rinnat on niin arat, että miehellä ei ole lupa koskea niihin :D

Tänään lääkärissä siis lyhyt neuvolatapaaminen ja sitten kohdunsuun sekä limakalvojen tarkistus. Kaikki muuten ok, MUTTA lääkäri halusi kuunnella sydänääniä -eikä niitä minun tuurillani tietenkään kuulunut. Se on ihan normaalia näin aikaisin, tiedän.. Jotenkin vaan olisin toivonut ne kuulevani (malttamaton ei jaksa odottaa ylihuomista ultraa.. *nolo*..) Jotain lukemia lääkäri sai kuitenkin, joten ihan tyhjä arpa ei tämä reissu ollut. Sitten lopuksi lääkäri kuitenkin vielä sanoi, että kohtu on viikkoihin nähden aika pieni, kysyi, että mitä oireita on ollut ja kuinka tarkkaa kirjaa olen pitänyt kuukautisista, voisko viikot heittää enemmän kuin parilla päivällä. Olin vähän hämmentynyt kysymyksistä (kyllä mä tähän päivään asti luulin olevani raskaana?!) ja loppujen lopuksi jäi huono fiilis, pelko siitä, ettei masussa oliskaan elämää, kun lääkärin asenne oli jotenkin outo (?) ..Tai sitten mä olen vaan huolestunut (lue: neuroottinen) tuleva äiti.

Ihanaa kun pääsee jakamaan kokemuksiaan ja keskustelemaan samassa tilanteessa olevien kanssa, jotka ei ihan heti kyllästy vauvapuheisiin :D
Tarrasukkia kaikille ja jaksamista varsinkin tosi voimakkaista raskausoireista kärsiville -tää on vaan niin ihanaakamalaa <3
 
Voi että miten tuttua juttua kun luen teidän kirjoituksia, ihana että muillakin on samoja fiiliksiä!

Mulla on itselläni kokoajan ollut hirveä huoli siitä, että onko mahassa ketään ja kehittyykö edelleen jne. Eka neuvoläkäynti lähinnä -itutti, kun neuvolatäti valisti tunnin, ilman että on edes mitään todisteita vauvan olemassaolosta!! pahinta oli se, kun kysyin että "kai siellä sitten on jotain elämää vaikka oireita ei olekkaan" niin vastaus oli -niin, kai siellä sitten on.... KAI, eihän niin voi sanoa!!

mähän olin ihan masentunut sen jälkeen, ja otin KAIKEN itseeni ja negatiivisesti. Sitten kutsuikin yksityinen 70€ ulta [:D] No tunteet on rauhottunut ja olo joteinkin helpompi kun kohtu alkaa jo tuntua ja nipistelyt on palannut elämään. Yksityinen antoi aivan ihanaa infoa, kertoi huonoista vaihtoehdoista ennen ultraa, mutta kertoi myös mikä on todennäköisyys että kaikki menee hyvin!! Ja ulrassahan kaikki oli ok. Nyt sitten 97% varmuudella kaikki menee hyvin.

Tsemppiä kaikille, koitetaan jaksaa uskoa että kaikki on hyvin, ei se kyllä helppoa ole....
Appivanhemmat oli kyselleet josko olen raskaana, no hitto, eikai se vielä voi näkyä päälle, vai voiko? Tosin nyt ei kyllä voi vetää mahaa sisään niinkuin ennen, eli tossahan ne löllöttää nyt edessä kaikki ylimääräset rasvat, hiivatti.

Vointeja!
 
Se on lohduttavaa kuulla että tosiaankaan ei oo ainoo kun miettii noita juttuja, että onko siellä ketään vai ei ... [8|]
Tää on jotenkin pelottavaa ajatella näin ja tietty jos kävis varhaisultrassa (tosin mikään varhainen enää sinälläs oliskaan) muttakun tällä budjetilla ei oikeen oo varaa siihen, varsinkaan jos siellä ei ketään näy... [:(]
Äh, kuin ahistavaa... [&:]

Viime yönä jo luulin että mulle ilmesty se mikä lienee pigmenttiviiva ku mulla meni navasta häpyyn asti semmonen haalee ruskee viiva, tosin on se vieläkin haaleena tossa, mut en mä tiiä voisko se näin aikasin ilmestyä O_O eikä mikään painauma pystyssä kai oikeen voi olla... Tai sitten se on jotain muuta ja katoaa vähän ajan päästä... En kyllä vaan tiiä että mitä [:)]

Nyt on muuten ihan tajuton väsymys iskeny ! JA nenä vuotaa lähestulkoon koko ajan, tuntuu ihan ku olis kipeenä vaikkei sitten kyllä sinälläs ookkaan... [:D] Ja aivastuttaa ihan sairaasti...

Heh, toivottavasti tässä ny jaksaa vähän päälle viikon ultraan niin sit voi lääkärinkin kanssa jutella että mitkä on vaihtoehdot mitä on tapahtunut tai miks oon sit plussannu tms... JOs siis kohtu on tyhjä ... Turhaahan tätäkin on ajatella ennen ku tietää mut mietin viime yönä sit liiankin pitkään.

Jos kohtu näyttää tyhjältä mut turvonneelta, mitä siinä vaiheessa yleensä tehään? Katotaanko tän yhen ultran perusteella et jaa-a tyhjennys ja lyödään pillerit käteen? Vai onko sit joku mahollisuus siihen et verikokeista katottas se hormoni, sit vielä parin kolmen viikon päähän ultra ja sit jos ei kasvua niin sit tehdään diagnoosi..? Miten siinä vaiheessa toimitaan, tietääkö täällä kukaan? [8|]

Sori masentavasta puheenaiheesta, mut ku en tiiä kenelle mä tästä puhuisin... =(
 
Heissan kaikille! [:)]

Ensin hieman työ/opiskeluasioista... Aloitin nyt syksyllä, viikko sitten, ammattikoulun (sisustusala), ja ihan hienosti on mennyt tähän asti. [:)] vessataukoja saisi tosin olla useammin.. tuntuu että kokoajan saisi vessassa olla ravaamassa. [:D] Pelotti hieman opettajalle kertoa, että jään muuten jo 3 jakson jälkeen lomalle.. jos kaikki hyvin menee. Opettaja onneksi sanoi vain että "onneksi olkoon" ja että opintoja katsellaan minun kannaltani sitten erikseen. Vielä en ole uskaltanut uusille luokkakavereilleni asiasta mainita.. mutta eivätköhän huomaa asian aikaanaan. [:)]

Sokerirasitustestistä... minulle ei neuvolassa sanottu asiasta mitään. Tosin suvussani ei ole diabetestä ja itsekkin olen normaalipainoinen.. joten ehkä sitä ei minun kannalta tarvita..

Mulla on maha kans jo oikein "pulpsahtanut" esiin, ei saa millään enää piiloon. [:)] ylpeänä tätä massuani kyllä esittelen, enkä aijokkaan pilotella. On vaan hieman outoa, kun aina olen ollut hoikka, niin nyt pömpöttää maha aivan kauheasti.. [:D] Mutta silti ylpeänä siitä!!! Miten teillä muilla mahan kanssa pärjäillään?? [:)]

TASAN VIIKKO enää ensimmäiseen ultraan!!!![:)] jännittää.. ja toisaalta olen niin innoissani kun pääsee pikkusta katselemaan!!!!!
[:)] Ja huomenna tasan 12 viikoa, eli viikko 12 on sitten ohitettu.. [:)] hieman alkaa helpottaa ehkä..
 
Eikös se sokerirasitus tehdä kaikille jossain vaiheessa anyway? Vai ymmärsinkö mä jotakin väärin ekalla neuvolakerralla^^ Kun siis mulle ainakin ylipainon takia täytyy tehdä mut sanottiin että tehdään useampi kuin normaalisti... EN sitten tiedä^^
 
Itselläni on aika epätodellinen olo raskaudesta. Lapsettomuudesta kärsineenä kävimme yksityisellä varhaisultrassa, kun viikkoja oli 7+3. Siihen saakka olin koko ajan "odottanut" koska kuukautiset alkavat, mutta en vielä varhaisultran, sydänäänien, pahoinvoinnin ja yökötystenkään jälkeen oikein usko, että siellä todella on jotain, joku. Mahdanko uskoa ennen kuin maaliskuun lopulla? :)

Töissä pärjäilemisestä: Oma työni on lähinnä tietokoneella puuhailua, joten suurin haaste viime aikoina on ollut se, miten saisi syötyä huomattavasti useammin kuin ennen (eli enemmän kuin kerran työpäivän aikana). Tuntuu, että pahaolo tulee ellei syö, vaikka niin se taitaa tulla sittenkin, kun syö... En tiedä koska kertoa töissä raskaudesta. Oman epävarman olon takia haluaisi pitkittää sitä mahdollisimman pitkälle; mahdollista keskenmenoa en haluaisi puida töissä ollenkaan. Kai kertomisen aika tulee viimeistään sitten, kun raskautta ei voi enää piilotellakaan.

Sokerirasitustesteihin joudun ihan varmasti ikäni ja painoni takia. Eniten siinä pelottaa se, jos arvot eivät millään pysyisi sallituissa rajoissa. Mutta sitä ei pitäisi murehtia ennen kuin sitten. Nytkin tuntuu, että olen kamala valittaja, kun nurisen koko ajan pahoinvointia ja yökötyksiä! Melkein kaikki yököttää, mm. miehen deodorantti, hampaiden pesu, liha ja moni muu ruoka, jne. Kylmä maito taas on uusi suosikki, vaikka aikaisemmin en juonut maitoa kuin harvoin. Tuntuu ihan hassulle toimia erilailla, kuin mitä on tottunut. :)
 
Täällä on väsymys vaan pahentunut! Ihan koko ajan väsyttää, mutta ei voi nukkua niin paljon kuin haluais kun vauvan kanssa pitää touhuta päivän asioita. Ilolla olen lapseni kanssa, mutta kuitenkin väsyttää ihan vietävästi. Ja mulla kanssa liha tökkii jostain syystä: en voi kertakaikkiaan sitä syödä. Outoa... [8|]

Töissä olosta: nythän olen vauvan kanssa kotona, mutta viime syksynä esikoista odottaessani minun mammaloma olisi alkanut lokakuun lopulla, niin jouduin jäämään töistä pois jo syyskuun puolessavälissä kun alkoi supistella yms yms. Olen ammatiltani lastentarhanopettaja, joten työ oli sen verran fyysistä etten voinut loppuun asti työskennellä. Itseäni aikaisemmin töistä pois jääminen harmitti melko paljon, oli jotenkin morkkis siitä, mutta oma ja vauvan hyvinvointi oli kuitenkin laitettava ensimmäiseksi. [:)] Raskaudesta kerroin työpaikalla oman ryhmäni aikuisille loppukeväästä ja pomolle sitten elokuussa. Uutisten vastaanotto oli mukavan positiivista vaikka mua jännitti tosi paljon kertoa. Ja kuitenkinhan se on jokaisen oma asia, milloin raskaaksi tulee eikä se varmasti tule liian suurena yllätyksenä koska naisiahan tässä ollaan. [:D]

Voi kun voisin teidän kaikkien olo helpottaa, jotka kovasti hermoilette masuasukin takia.... Eiköhän siellä kaikki ole oikein hyvin teillä kaikilla. [:)] Jos olisi mennyt kesken, niin olisihan sen oireet jo varmasti tulleet esiin. Vaikka en nyt ihan tiedä miten se tapahtuu.... Mutta koittakaa pysyä positiivisella mielellä! Kyllä se raskaus siitä varmistuu ja ennen kuin huomaattekaan mahat pömpöttää jo aivan mahdottomasti! [:D][;)] Minulle muuten antoi ensimmäinen neuvolatäti hyvän neuvon ekassa raskaudessa: "älä mene sinne nettiin lukemaan niitä kaikkia kertomuksia raskauksista ja synnytyksistä". Ja en muuten mennyt, enkä hermoillut niiden kaikkien mahdollisten kauheuksien takia, kun olin onnellisen tietämätön asioista. [:)] Nyt olen vähän käynyt lukemassa eri juttuja, kun kaikki ei ole tällä kertaa ihan niin uutta.

No niin tulipas taas paljon juttua. [:)] Hyviä vointeja kaikille!
 
Mulle sanottiin että sokerirasitukseen en joudu, koska painoindeksi oli hyvä. Mutta jos virtsanäytteessä jossain vaiheessa näkyy jotain ylimääräistä, niin sitten saattaa joutua.
 
Tosi helpottavaa kuulla että on muitakin huolissaan olijoita ?

Mutta pari viikkoa ja sit pääsee ultraan ??


Töissä olen jaksanut ihan hyvin.. ainoo että työhousut alkaa ahdistaa kun menee kyykkyyn nytkin jo ollut käytössä isompi koko [:)]
Huomenna onneksi saan töissä äitiystyöhousut niin helpottaa ?

vauvan vaatteita ihaillut töissä kovasti mutta en ole viellä ostanut ? Paha sillain kun mä itse hoidan lastevaate puolta niin meinaa tulla ostettua kaikennäköistä ihania syksyn uusia vaatteita :) ?

Oikein ihana odotusta kaikille ja jarrusukkia ? Halin kera ??
 
Hei vaan kaikki maalismasut :)

Ensimmäinen neuvola nyt takana ja olihan se ihana kokemus!! Miehen kanssa mentiin yhdessä ja
siellä se pieni kohdussa oli tallella ja sydän sykki ihanasti<3<3.
meinashan siinä ihan tippa silmään tulla ;)

Tästä on hyvä jatkaa, vaikka viikkoja vasta 8+4 :)) Voimia, vointeja ja kaikkea hyvää maalismasuille!!!!
 
Ensin omaa ).( sen verran että... Meidän eka ultra on  H-U-O-M-E-N-N-A  aamulla kello 9.00!! Arvatkaa, kuka valvoo koko ensi yön ja jännittää. Eilisestä lääkärikäynnistä vieläkin vähän kökkö olo, mutta miehen kanssa keskustelu auttoi tosi paljon.
Masu näkyy täälläkin jo ihan riittävästi, farkut ja muut tiukat housut ahdistaa, ylin nappi on pakko pitää auki. Löysät housut on täällä siis pop. Iltaisin maha on kuin koripallo, näyttää kuin olis viikkoja jo hirmuisesti enempikin. Mut on tää masun kasvu vaan niin hienoo, oon ainakin tosi ylpee

Dark91: Mullakin näkyy se pigmenttiviiva nyt jo [:)] Mies sen huomasi noin viikko sitten. Ei se mikään tumma ole, mut näkyy kuitenkin. Ja aivasteltu on myös, en ole koskaan ollut allerginen tms, joten siitä ei voi johtua, mut nyt pärskin selkeesti useammin kuin ennen. Mistä lie sekin johtuu.

Joku kyseli työjutuista, mä olen ollut työttömänä nyt jonkin aikaa ja todennäköisesti olen myös tämän loppuajan. Raskaana oleva kun ei taida olla mikään halutuin työntekijä..  Töihin menen tottakai innoissani, jos joku mut palkkaa, mut aika epätodennäköistä se on. Mies on sitä mieltä, et parempi kun lepään kotona enkä ota työjutuista stressiä syksyn ajaksi.. Ollaan me tähänkin asti pärjätty ihan hyvin.

Sitten tosta sokerirasitustestistä.. Mä en siihen joudu ainakaan näillä näkymin, oon sekä nuori että aika hoikka ja suvussa ei ole diabetesta. Neuvolan täti sanoi, ettei sitä mun kohdalla katsota tarpeelliseksi. Aika herkästi se nykyään ilmeisesti kuitenkin tehdään, jos on vähänkin aihetta. Oon ymmärtänyt, että jotkut siltä kuitenkin välttyy ihan kokonaan.

Täällä on käyty ihailemassa vaunuja ja vauvin vaatteita ihan näin hyvissä ajoin [:D] ..Ettei varmasti jää sitten ihan viimetippaan.. *viheltelee* ..Mitään ei kuitenkaan ole ostettu, en vielä uskaltaisi -pelkään niin et jos jotain kuitenkin tapahtuu. Ehkä joskus viikkojen 20+ jälkeen sitten vois jo alkaa tosissaan katselemaan.
SannaL: Voin kyllä sanoa, et sun tilanteessa en varmaan voisi olla ostamatta kaikkia ihania pieniä vaatteita, kun niitä katselee päivät pitkät. [:D]

Onko täällä muuten paljon lemmikillisiä odottajia? Tarkoitan lähinnä siis kissa/koira-osastoa, ne kun tulee olemaan tekemisissä tulevan vauvin kanssa. Meillä on koira, tosin hän on vasta 16vk ikäinen kakara, mutta oon silti miettinyt että miten hän tulevaan perheenjäseneen aikanaan suhtautuu. Vauvan "korvike" koira ei meille ole, mutta halimiset ja pusimiset on ihan arkipäivää. Eniten pelkään sitä, että "rakastan koiraa liikaa" kun olen sen kanssa kotona päivät kahdestaan (toki koira on opetettu olemaan myös yksin) ja kun vauvi tulee niin koira on mustasukkainen, kun ei olekaan enää perheen jakamattoman huomion kohde. Ja kuten kaikki tietää, koiran pyrkimyksistä laumassa ylöspäin, lapsen edelle, ei yleensä seuraa mitään hyvää. Toki voi olla myös niin päin, että koira suhtautuu vauvaan hyvin ja kaikki menee loistavasti.
Tuttavallani oli vastaava ongelma kissojen kanssa, loppujenlopuksi kissat lähtivät vauvan ollessa puolivuotias, yhteiselo ei siinä perheessä onnistunut alkuunkaan. Ei kissoista luopuminen varmasti ollut helppo tai yksinkertainen ratkaisu, mutta kyseisessä perheessä puolen vuoden "taistelun" jälkeen ainoa mahdollinen.

Toivoisin mielipiteitä ja kokemuksiakin näistä lemmikki-vauva asioista [:)]
 
Heipä taas hei :)
Meikä ylitti maagisen 12vk rajan tänään. Uskomaton helpotus ja eka ultrakin näytti viikko sitten niin hyvältä että oon todella luottavaisin mielin :)
Väsymys tänään vähän helpottanut onneksi sillä kyllä siitä on kärsittykkin.
Kerroin eilen työpaikalla ja pomo oli innoissaan tästä raskaudesta vaikka oon todella miesvaltaisella alalla, mua vähän ihmetytti sen reaktio kun se oli niin ylipositiivinen mutta oon tietysti tyytyväinen.

Mä ymmärrän täysin teidän pelot ja onhan niitä itselläki mutta mitä enemmän niille ajatuksille antaa tilaa sitä todellisimmalta ne alkaa tuntumaan vaikka kaikki olisikin täydellisesti. Sitten menee koko ihana odotus vaan siihen pelkäämiseen ja stressaamiseen eikä ymmärrä nauttia ollenkaan. Ja muistakaa että se stressi vasta vaarallista vauvalle onkin, sillä voi tehdä todella paljon hallaa vaikka muuten kaikki olisikin hyvin.

Itsellä myös eka raskaus menossa ja kyllä sitä saa vaikka mitä oireita itselleen aikaiseksi ja pään aivan sekaisin jos lukee ja ajattelee kauhutarinoita :) olo ei ole normaali, ei tietenkään kun on raskaana mutta ei se sitä taarkoita että asiat olis huonolla mallilla.
Minä ainakin luotan siihen että kyllä tämä kroppa ilmottaa jos asiat ei ole kun pitää.

Hyvää odotusta kaikille ja älkää turhaan jännittäkö vaan nauttikaa masuista :)
 
Aukion siitä sokerirasitulsesta myös että ei siihen kaikki välttämättä joudu mutta itsellä se on joskus viikolla 28 kun meillä on suvussa sokeritautia niin kuulun riskiryhmään.
Ja joku kyseli miten työ/opiskelu niin itsellä ainakin väsymys ollu ihan hirveä joten 10h päivät on aika piinaavan pitkiä ja joudun pitämään taukoja muita enemmän mutta ei se ole tuntunut haittaavan niin kauan kun tulokset pysyy hyvinä. Kannattaa kertoa että on raskaana niin apuja kyllä saa jos tarvii ja ymmärtävät työtoverit paremmin mistä kiikastaa. Itte pystyin kertomaan ihan vasta äskettäin kun mulla oli koeaika enkä hallunnu riskejä ottaa. Kun kerroin niin pomo sano heti että lyhennetään työpäiviä ja katotaan muutenkin hommat vähän helpomminsi että ei tule turhia riskejä, en pistänyt hanttiin kun sain vastuullisemman mutta vähemmän fyysisen homman :) eli ymmärrystä vauvamahan omaavalle tulee kyllä kun tuo asian vaan julki :)
Mua oireina vaivannut migreeni, pahoinvointi ja väsymys mutta toivottavasti kuulun siihen ryhmään jolla ne tässä 12vk kohdalla helpottaa :)
 
Heipä hei taas.

Tänään oli pakko lähteä töistä kotiiin ajoissa kun ruokatauolla alkoi verinen vuoto, hitto!! Just kun olin saanut psyykattua itteni tähän "kaikki hyvin, nauti raskaudesta" -ajatukseen. Nyt sitten seuraillaan mitä tapahtuu, oireet ei ole lisääntynyt ja kipuja ei ihmeemmin ole, joten.... toivossa eletään että kaikki on ok. Neuvolantäti lupas koittaa huomenaamusta kuunnella sydänääniä, jos ei nyt selkeästi mene kesken. Äh, ahdistaa ihan uskomattomasti!! Nevolan tätsy arveli että kysymyksessä saattaisi olla eteisistukkaan liittyvä ilmeisen vaaraton vuoto. Sitähän se on, eiks juu[&:]

Töissäolosta kun puhuttiin... itse teen vaihtelevaa työtä, välillä koneella ja välillä ryhmänvetäjänä. Hyvin on mennyt, mutta ei sitten loppupäivänä saakkaan mitään tehtyä. Hatunnosto teille joilla on pieniä lapsia kotona! Yöunet venyy 10 tuntiin että jaksaa olla edes virkeän näköinen töissä [:)]

Meillä on kotona karvaisia lapsia kolme, eli koira ja kaksi kissaa. Mustasukkaisia ne tulee olemaan takuulla, mutta toivottavasti sopeutuvat ajan kanssa uuteen asukkaaseen. Ovat toisiinsakkin sopeutuneet ihanasti.

Taistelumielellä.
 
hamasu oikein paljon tarrasukkia ja hyviä vointeja sinulle!

Meillä on kotona koira. Tai oli kaksikin, mutta toinen (vasta 2-v) tuli yhtäkkiä tosi kipeäksi ja vihaiseksi (lopulta puri mua tosi kovasti ranteesta), että meidän oli lähetettävä hänet taivasten metsästysmaille... [:(] Se tapahtui kesäkuussa, joten suru ja ikävä on vieläkin jokapäiväistä... Mutta vauvan tulo kotiin sujui tosi hyvin. Koirat ei ensin edes tajunneet vauvaa, mutta kun alkoi itkua kuulua niin olivat innoissaan ja uteliaita. Mitään ongelmia ei ole ollut. Meidän 3-v höperö poika tykkää vauvasta tosi paljon. Haluaisi jo leikkiä: tuo lelua vauvalle ja vauva kikattaa ja kokeilee koiran turkkia. Alusta asti ollaan oltu tarkkoina, että vauvan leluja ei koira saa ottaa eikä naamaa saa nuolla ja oppi on mennyt yllättävän hyvin perille. Mustasukkaisuutta ei ole esiintynyt ollenkaan ja ollaan mahdollisimman paljon huomioitu koiraa ja kehuttu kun käyttäytyy hyvin. [:)]

Omista oireista: mullakin nippailee tuolta alavatsasta varsinkin lenkin jälkeen. Luulisin että ne nippailut on sitä kun kohtu kasvaa. Muistaakseni niitä oli ekassa raskaudessakin. Nyt on alkanut myös paleltamaan. Muuten ei mitään uutta.

 Enää neljä yötä ultraan! [:D] Hyviä oloja jokaiselle! [:)]
 
Hamasu, voi ei! tarrasukkia nyt sinne <3
Tosin, oon ite lukenu noista vuodoista ja muista, ja jotku voi olla vaarattomiakin. Eihän paljon kipuja oo ollu? Taikka tosi runsasta se vuoto? Jaksamisia roppakaupalla sinne<33

Joo ja muuten, mulla ainakin näkyy jo "raskaus" turvotuksen muodossa oletan enimmäkseen. En saa vedettyä sisään niinku ennen ja vaatteet ei mahu päälle niinku ennen... [:)]

Pini, ai sullakin viiva jo! Mä en tiiä, ku mä näin sen kauheen paljon vahvempana yks ilta, mut aamulla sit ei näyttänykkään enää niin tummalta, mutta kai se on sitten vaan valaistuksesta kiinni [:D] Tää pärskiminen on ihan tajutonta! Mulla vuotaa nenäkin kauheesti... Tai nyt tossa 10 viikolla alko ja vielä jatkuu.. Argh! Nenä joko tukossa tai sitten valuu ja aivastuttaa...

Ja kun ottaa siihen päälle nää ihanat finnit mitä mun naamaan on ilmestyny nyt raskauden myötä (tosin muiden silmiin näkymättömissä olevat, hirveän kamalat piilosta leikkivät monsterifinnit) niin nenänvarressa kaks nyt ja se sattuuuu! [:@] Varsinki ku koittaa niistää tai muuten vaan koskee nenään.. [>:]

Oi, kerro heti ultrakuulumiset<3 Itellä pitää oottaa vielä viikko ! Byhyy[&:][:(][:D]

Aa joo ja lemmikit, itsellä kaks kissaa ja miehellä haaveissa vielä koira tähän syssyyn (tosin koiran kanssa voi mennä vielä jonkun aikaa ku ees hankitaan), ja nyt jo vähän ongelman puolta ku mies ei oikeen suostu tota hiekkalaatikkosiivoushommaa tehdä... Haluun toisaalta olla ite varovainen mut sit taas tulee mieleen et sisäkissoja olleet molemmat, enkä mä sitä kakkaa kuitenkaan suuhuni laita, joten sama kai se että siivoisin, mut mies alkaa mököttää jos teen sen ... ja sit mä mökötän ku se ei saa sitä hommaa alotetuksi [:@]

Miikakin mietti näiden otusten kanssa miten tulee sitten vauvan kanssa hommat luistaan... Ja se et entä jos kissat ahistelee vauvaa...[:)] No totesin siihen vaan et ehkä ekaks kissat pelkää sitä ja sitten sen jälkeen... jos menee liian lähelle ja vauvaa alkaa ahistaan, se alkaa varmaan pitään ääntä tai huutaan jopa niin eipä ne kauaa siinä viihy. "no, entä jos ne sitten menee huudosta huolimatta lähelle?" Ja mä demonstroin. Kissa on mun naaman eessä ja kattelee mua.. Sitten demonstroin vauvan itkua ja molemmat kissat (toinen oli sängyn alla ja minä sängyllä) lähti kipittäen karkuun [:D][:D][:D]

Picsu, olis ollu varmaan mulleki ihan viisasta pysyä pois netistä siihen asti, kun on ultra käytynä. Tai ainakin niiltä osin, tuulimunat sun muut... Mut mitäs mä luonteelleni mahdan... Sen takia oon nyt yrittäny pitää kädet täynnä töitä että en ajattelis pahoja juttuja, kuitenkin mielialahan vauvaan tässäkin vaiheessa jo vaikuttaa! [8|]

henna3, ihania uutisia <33

Shani, Nipistelyä mullakin ollut... Tosin kohtuullisen vähän ja en oo vielä yhistäny mihinkään liikuntaan tms. mut välillä nipistelee jopa minuutinkin verran... Luulen et vois olla jotain kohdun kasvukipuja tms. Yleensä kyl jonku liikkumisen jälkeen on mulla tulleet nää nipistelyt, joskus harvemmin paikallaan ollessa yhtäkkiä nippasee [:)] Mut oon ajatellu sen niin, että onpahan joku merkki et jotain siel on, tai et jotain on erilailla ku normaalisti (ei-raskaana-tila-siis) <3

hannamari, ihanaa maaginen raja yli, onneks olkoon<3 Silti lähetän tarrasukkia sinne loppuajalle[:)]
Tottahan se on, että stressi vaikuttaa eniten... Sen takia oonkin yrittäny ajatella jotain muuta ja kivempaa ja tehny suunnitelmia ja taulukoita, kalentereita, kutonut, kattonu täydellisiä naisia... yms. Kunnes pääsee ultraan ja näkee että siellä oikeesti on joku ^^


Omaa napaa,
huhhuh mikä väsymys... ! Ei millään meinaa sängystä päästä ylös... [:-]
Ja sit eilen illalla... suutahdin miehelle kun on ollu jotenkin niin ilkee ja outo vähän aikaa ja sitten kehkeyty vähän isompi riita... Josta vissiin piskuruinen ei oikeen tykänny ku heti ku oltiin alettu saamaan asiat siihen kuntoon et tuli pikkusen parempi mieli; aivan tajuton päänsärky ja sit oksensin kahdesti ja hirveet vatsanväänteet... [:'(]
Ja se oksentaminen... Nannaa ku alkaa aivastuttaa heti oksentamisen jälkeen tai sen aikana!
Mä kai kuulun sit niihin, joilla pahoinvointi alkaa ja oireet vahvistuu vasta myöhemmillä viikoilla tjtn... Nenän kutina, aivastelu, kuvotus, FINNIT.... Argh! [:D] JA toi valkovuodon määrä.... [:'(] Ja hien... Mitkä nesteet tässä nyt sit ei lisääntyis? Sormien turvotus niin ettei sormus mahu sormeen....

Onko muuten muita, jotka lopettaneet just tupakoinnin? itse vähensin heti minimiin kun sain plussan (sen heiveröisen viivan johon meinaa uskoa välillä vieläkään) ja nyt oon ollu viikon päivät kokonaan ilman! Välillä tekee vähän vaikeeta mut sit menin ja tilasin tommosen... Sähkötupakan ilman nikotiinia..

Aattelin et sillä sit jos polttaa pari pöyhäystä (eli siis sähkötupakka on elektroninen laite, joka höyrystää hengitysilmaa, ja sit se savu on vaan sitä, eli siis höyryä. E-neste on se jonka ansiosta höyry syntyy ja sekin on vg-eli kasvispohjanen öljy, joten ajattelin että pahimmassa tupakanhimon hetkessä jos siitä polttaa parit höyryt niin on paaaaaaljon paaaaaaljon parempi kuin oikee tupakka. Ja nyt viikko mennyt ja välillä muutamat höyryt ja sit muuten menny tosi tosi hyvin! Eikä ollu hirveen kalliskaan... =D

Toi maha on kyl sinälläs ihana <3 oon ylpee siitä, mutta vielä ku en haluis ihmisten tietävän asiasta niin täytyy ny piilotella [:)] mut oi, kun en malttais ultraa oottaa, nyt kohta tasan viikko! I-H-A-N-A-A![:D][:D][:D]

Voimia kaikille<3
 
noista karvasista lapsista... täältä löytyy neljä kappaletta! Kolme koiraa ja kissa. Kaiki otukset sen verta nuoria etteivät vauvojen kanssa ole olleet tekemisissä. Aiemmin mulla olleet elukat tulivat hyvin toimeen lasten kanssa ja osasivat varoa jos vauva oli lattialla, eikä kskaan ilmennyt mustasukkaisuutta. Varovainen kannattaa toki vauvan ja elukoitten kanssa olla, mutta ei liian varovainen ja suojeleva [:)] Kannattaa antaa tehdä tuttavuutta niin uusi tulokas hyväksytään helpommin laumaan [;)]

itsestä: mulla on olleet käytössä nuo pahoinvointi rannekkeet ja ne on tepsineet hyvin... sellasta kamalaa iltakuvotusta ja tuskaista oloa ei ole niiden hankinnan jälkeen ollut. Yllätyin itsekin! Huomaa heti jos niitä ei ennen iltapäivää laita niin huonovointisuus alkaa hiipiä. Mulla toi pahoinvointi on siis ollut hyvin ilta painotteinen.
En tiedä tuosta masusta... onkohan sitä vaan lihonut vai näkyykö vauvamasu jo ikeasti [:D] no joo, kyllä se ehkäpä vähän näkyy ja sen huomaa kun ei tosiaan meinaa enää normi vaatteet sopia päälle.
Töissä meitä on kaksi nyt saman aikaan raskaana ja työkaverini on kuukauden mua edellä, hauska vertailla ja vauva keskustelua piisaa [;)]
Ottivat töissä raskaudet ihmeen hyvin vastaan. Teen kaksivuorotyötä ja aikaajoin meinaa olla hiukan rankkaa, mutta onneksi työkaverit auttaa ja ymmärtää, ainakin vielä [:D]

tällästä tälläerää... hyviä vointeja kaikille, mukavaa masun kasvatusta <3
 
Hamasu: tsemppiä sinulle, peukut pystyssä ja sormet ristissä!

Eläimistä: meillä ei ole eläimiä, mutta miehellä on ollut aivan hillitön koirakuume jo pidemmän aikaa. No nyt on raskauden myötä vähän rauhoittunut, mutta kyllä silti puhuu, että pitäisi ainakin pari koiraa hankkia, ja kissojakin kuulemma... Eläintarhaa kai suunnittelee... [:D]

Uutisen kertomisesta: Dark91:llä oli kivan kuuloinen kakkusuunnitelma :) Nyt kun olen ultrassa käynyt, niin ajattelin itse ujuttaa ultrakuvat lomakuvien jatkeeksi, ja kertoa omille vanhemmille niin. Tai sitten viedä äidille vähän lankoja ja jonkun vauvanutun neulontaohjeen - neuloo näes mielellään. Mies kertoi vanhemmilleen ja sisaruksilleen keskiviikkona, välimatkan vuoksi puhelimitse, ja voi sitä kyynelten määrää! Mies puhui ensin ummet ja lammet lomakuulumisista ja muista, ja sitten kyseli äitinsä verenpaineesta, ja kertoi mun isoäidistä ja hänen hyvästä voinnistaan, ja sitten kyseli, että "olettekos miettineet, miten haluatte lastenlasten teitä kutsuvan?", eivät siitä vielä tajunneet, mutta kun sanottiin, että voisitte alkaa miettiä, niin johan lamppu kirkastui. Ja sitten alkoi se pillitys... [:D] [:D] Ensimmäinen lapsenlapsi tulossa. Ja miehen siskot sama juttu, itkivät molemmat, kun kuulivat, että heistä tulee tätejä. Onnesta siis ja olivat todella iloisia meidän puolesta (vaikka tuli kyllä myös kysymys, että oliko suunniteltu vai vahinko, kun ei olla niin hirveän pitkään oltu yhdessä). Nyt on viikonloppuna tarkoitus kertoa mun vanhemmille ja veljille, sieltä tuskin tulee ihan samanlaista reaktiota, mun suku kun on "hieman" jäyhempää sorttia...

Niin, korjasin muuten tuon mun LA:n tuohon allekirjoitukseen, kun laskuri sanoi mulle ensin tuon 3.3., mutta neuvolan "virallinen" laskuri sanoikin 2.3. eli olkoon sitten se. Ja ultrassa siis vielä sai yhtä päivää aikaisemman eli 1.3. mutta pidetään nyt tuo "virallinen" 2.3.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top