Mä olen antanut pojalle leivänpaloja, jossa hiukan oivariinia. Yhteensä ehkä 0,5 cm x 6 cm kerrallaan, enimmillään ja pienissä paloissa. Poika syö mielellään, mutta ihan riittävä määrä mun mielestä.
Jugurttina annetaan turkkilaista, missä aika paljon rasvaa. Sitä ei anneta päivittäin, ja jotenkin miellän sen hapanmaitotuotteena terveellisemmäksi kuin esim. kahvikerman (saati että kuohukerman), jossa myös se 10% rasvaa. Kun hedelmää laitetaan, niin on joko lasten pilttiä tm. tai tuoretta hedelmää; banaania, päärynää tai omenaa. Ei missään nimessä sokeriliemessä ollutta purkkihedelmää, paitsi kerran pieni määrä ananasta kun sitä oli jäänyt meiltä aikuisilta. Mutta määrä oli teelusikallinen. Ja itse äitinä päätin, että voi sitä saada.
En tykkäis kyllä yhtään jos joko mun tai miehen ystävät tai sukulaiset naureskelis mun lapsenkasvatuspäätöksille. Erityisen paha olisi, jos miehen sukulaiset sitä tekis, omille nyt voin aina sanoa takaisin paljon helpommin.