Juu miehen äiti oli eilen myös ilmottanut haluavansa pojan hänen tykö yöksi. No ei tuu tapahtumaan ihan lähitulevaisuudessa. Näkevät ehkä kerran pari kuukaudessa enkä luota häneen edes sitä vertaa, että jättäisin mielläni hetkeksikään kahden pojan kanssa. Haluaa olla aina niin tehokas kaikessa, ettei jaksa oikein keskittyä "pelkkään" lapsen hoitoon, vaan siinä sivussa täytyy olla kokoajan joko puunaamassa jotain paikkaa tai sitten juoruta puhelimessa eikä tämän ikäinen juuri kävelemään oppinut ja kaikkea suuhun työntävä lapsi todellakaan pärjää itsekseen minun mielestäni.
Maaliskuun Mutinat
- Ketjun aloittaja NiBaBa
- Aloituspäivämäärä
Kuulostaa ihan omalta äidiltäni, täytyy olla siivoamassa tai muuten vain touhottamassa muuta yhtä aikaa ja huomio herpaantuu tytöstä.. Toisaalta jos huomio on tytössä niin touhottaa silloinkin koko ajan liikaa.. Itse en kuulu niihin äiteihin jotka luottavat omiin vanhempiinsa lapsen hoitajana.. Haluaisin kuulua mutten voi.. 
Muutama päivä sitten olin vielä sitä mieltä, että saavat mieluusti hakea tyttöä hoitoon vaikkapa leikkipuistoihin tuohon lähelle ja ajattelin, että voisi jonkin ajan päästä yökyläily tulla kyseeseen.. Eräänä iltana tässä otin vanhempani seuraksi kun tytön kanssa menin ulos kun halusin heidän näkevän tytön riemun kun uskalsi viimein konttailla ja pyöriä maassa. Kävellä ei tahtonut vaikka sisällä käveleekin nykyään jatkuvasti. No, eipä sitä riemua näkynyt kun tyttöä riepoteltiin jatkuvasti paikasta toiseen eikä saanut maassa konttailla. Ensiksi tyttö "halusi" liukumäkeen, josta äitini kielloistani huolimatta laittoi tytön laskemaan kunnes tyttö alkoi itkeä kun ei tykännyt. Siirryttiin toiseen puistoon jossa oli enemmän lunta ja tilaa kontata.. Eipä saanut tyttö kontata kun äitini mielestä tämän pitää oppia, että myös ulkona voi kävellä (itse olen ollut tyytyväinen ettei ole kävellyt kun on liukasta ja epätasaista maastoa, ehtii kyllä vielä kävellä ulkonakin). Tyttö piti laittaa leikkipuiston penkkiä vasten, taas kielloistani huolimatta, jotta huomaa seisomisen onnistuvan ulkonakin.. Tyttö siitä innostuneena nousi sitten itse tuota penkkiä vasten toppahanskoineen, jotka lipesivät liukkaalla penkillä ja tyttö löi kasvonsa pahasti penkin reunaan.. Joten puistoon en halua päästää hoitoon kun tyttö "haluaa" laskea siitä suurimmasta liukumäestä jne..
Päikkäriaikana voisin antaa kävelylle mukaan ja tyttö saisi nukkua ulkona, mutta varmasti herättyään "haluaa" tehdä jotain tuon ikäiselle sopimatonta.. Kotiin voisi tulla lapsenvahdiksi kun tyttö nukkuu, paitsi ettei tyttö saa silloin nukkua kun pitää laittaa meidän keittiön kaapit uuteen järjestykseen ja kolistella astioita vaikka miten sanoisi, että se touhuaminen herättää tytön. Enkä jaksa järjestellä kaappeja takaisin meidän järjestykseen.. Joten ehkäpä me miehen kanssa saadaan tyttö hoitoon ja päästään yhdessä jonnekin sitten muutaman vuoden päästä
Harmi kun miehen äiti ja tämän mies asuvat niin kaukana
Muutama päivä sitten olin vielä sitä mieltä, että saavat mieluusti hakea tyttöä hoitoon vaikkapa leikkipuistoihin tuohon lähelle ja ajattelin, että voisi jonkin ajan päästä yökyläily tulla kyseeseen.. Eräänä iltana tässä otin vanhempani seuraksi kun tytön kanssa menin ulos kun halusin heidän näkevän tytön riemun kun uskalsi viimein konttailla ja pyöriä maassa. Kävellä ei tahtonut vaikka sisällä käveleekin nykyään jatkuvasti. No, eipä sitä riemua näkynyt kun tyttöä riepoteltiin jatkuvasti paikasta toiseen eikä saanut maassa konttailla. Ensiksi tyttö "halusi" liukumäkeen, josta äitini kielloistani huolimatta laittoi tytön laskemaan kunnes tyttö alkoi itkeä kun ei tykännyt. Siirryttiin toiseen puistoon jossa oli enemmän lunta ja tilaa kontata.. Eipä saanut tyttö kontata kun äitini mielestä tämän pitää oppia, että myös ulkona voi kävellä (itse olen ollut tyytyväinen ettei ole kävellyt kun on liukasta ja epätasaista maastoa, ehtii kyllä vielä kävellä ulkonakin). Tyttö piti laittaa leikkipuiston penkkiä vasten, taas kielloistani huolimatta, jotta huomaa seisomisen onnistuvan ulkonakin.. Tyttö siitä innostuneena nousi sitten itse tuota penkkiä vasten toppahanskoineen, jotka lipesivät liukkaalla penkillä ja tyttö löi kasvonsa pahasti penkin reunaan.. Joten puistoon en halua päästää hoitoon kun tyttö "haluaa" laskea siitä suurimmasta liukumäestä jne..
Päikkäriaikana voisin antaa kävelylle mukaan ja tyttö saisi nukkua ulkona, mutta varmasti herättyään "haluaa" tehdä jotain tuon ikäiselle sopimatonta.. Kotiin voisi tulla lapsenvahdiksi kun tyttö nukkuu, paitsi ettei tyttö saa silloin nukkua kun pitää laittaa meidän keittiön kaapit uuteen järjestykseen ja kolistella astioita vaikka miten sanoisi, että se touhuaminen herättää tytön. Enkä jaksa järjestellä kaappeja takaisin meidän järjestykseen.. Joten ehkäpä me miehen kanssa saadaan tyttö hoitoon ja päästään yhdessä jonnekin sitten muutaman vuoden päästä
Harmi kun miehen äiti ja tämän mies asuvat niin kaukana Meillä 3-vuotias esikoinen ollut mummolassa muutaman kerran yökylässä. Toinen kerta oli vuosi sitten, kun olin sairaalassa synnyttämässä. Tosin mies oli siellä yhtä yötä lukuun ottamatta myös. Molemmat olivat joulukuussa yhdessä yhden illan, kun olimme pikkujouluissa, mutta menimme yöksi sinne itsekin, tosin lapset tulivat vasta aamulla meidät herättämään. Nyt hiihtolomalla esikoinen halusi mennä mummolaan yökylään, joten saa yhdeksi yöksi mennä. Kesällä molemmat menevät sitten viikonlopuksi, kun meillä yksi reissu suunnitteilla. Se tuntuu aika kamalalta. Meillä myös äitin pitää touhuta kaikkea muutakin koko ajan, mutta jospa sen verran sitten keskittyisi pelkästään lapsiin, kun siellä emme itse ole.
Meillä olis tonne 5-6 kk asti mennyt ihan kevyesti poika mihin vaan yöksi. Sen kun nosti sänkyyn ja laittoi tutin suuhun, niin nukahti.
Sittemmin on tullut läheisriippuvuutta ym., ja yökyläily ei ole samalla lailla mahdollista. Mun vanhemmat hoitaa pojan mun synnytyksen ajan. Toivon, ettei mies olis yötä poissa, mutta eihän sitä voi tietää. Hoito kuitenkin tapahtuu meillä, jolloin on mahdollisimman vähän muuttujia.
Mulle tuli kyllä tosta "viikonloppu isoäidin luona ilman vanhempia" mieleen, että sitten saa antaa omalta lautaselta ruokaa lapselle ilman vanhempien valvovaa silmää.
Siis nythän saa jo antaa samaa ruokaa, mutta ite olen tosi tarkka siitä, että ei samalta lautaselta. Ellei ole ihan varmaa, ettei siihen ole haarukka tm. koskenut.
Sittemmin on tullut läheisriippuvuutta ym., ja yökyläily ei ole samalla lailla mahdollista. Mun vanhemmat hoitaa pojan mun synnytyksen ajan. Toivon, ettei mies olis yötä poissa, mutta eihän sitä voi tietää. Hoito kuitenkin tapahtuu meillä, jolloin on mahdollisimman vähän muuttujia.
Mulle tuli kyllä tosta "viikonloppu isoäidin luona ilman vanhempia" mieleen, että sitten saa antaa omalta lautaselta ruokaa lapselle ilman vanhempien valvovaa silmää.
Siis nythän saa jo antaa samaa ruokaa, mutta ite olen tosi tarkka siitä, että ei samalta lautaselta. Ellei ole ihan varmaa, ettei siihen ole haarukka tm. koskenut.
NiBaBa
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Huhhei, tuntuu, että en oo ikuisuuksiin kirjoittanu kunnolla tänne, vaikka joka päivä käyn lukemassa :)
Tällä viikolla vaan yks työvuoro, niin oon kerinny tekemään kotona vaikka mitä! Leiponu ja ollaan käyty leikkipuistoissa joka päivä ja touhuiltu kotona :) Hurjaa, kun vaihdoin pojan vaatteet 92 kokoon ajatuksella, että on vielä vähän isoja, mutta lun 86 alko olee pieniä, niin päälle laittaessa olleet kaikki tähän.asti sopivia!! Niin nää lapsoset vaan kasvaa!
Viime viikonlopun illanviettokin meni tosi kivasti miehen kanssa
Tällä viikolla vaan yks työvuoro, niin oon kerinny tekemään kotona vaikka mitä! Leiponu ja ollaan käyty leikkipuistoissa joka päivä ja touhuiltu kotona :) Hurjaa, kun vaihdoin pojan vaatteet 92 kokoon ajatuksella, että on vielä vähän isoja, mutta lun 86 alko olee pieniä, niin päälle laittaessa olleet kaikki tähän.asti sopivia!! Niin nää lapsoset vaan kasvaa!
Viime viikonlopun illanviettokin meni tosi kivasti miehen kanssa
PiPaNat
Kommentoinnin ninja
Kyllä nää lapset vaan kasvaa niin eritahtiin! Meillä käytössä olevat vaatteet ovat kokoa 80cm (paidat) ja 74cm (housut). Yhdet housut taitaa olla 80cm ja yks jumpsuit 86cm. Jotkut 80cm bodyt alkaa oleen vähän kireitä että pitää ne laittaa kohta aarteiden joukkoon! Ellen löydä jostain sitä jatkopalaa neppareihin.
Meillä käytössä 74cm vaatteet ja joku 68cm taitaa olla
Meil on pääasiassa 80 kokoset käytös, mut muutama vaate myös kokoa isompi tai pienempi. Yhet 68 collarit menee vieläki, niitä on käytetty syksystä asti. :D
Meil kävellään nyt jo melkee yhtä paljon, ku kontataa. Onhan toi kävely viel aika hassun näköstä, mut vauhtia riittää. :D Ja kehitystä tapahtuu kokoajan. Sohvallekin kiivetään.
Kirjoista muistetaan kuvista mitä missäkin lorussa leikitään. Uusia asioita opitaan kokoajan. Sanoja, selkeitä ainakaan, ei viel tuu, mut ehtiihän sitä.
Ite on välillä vaan ihan hölmistyny, ku ei pysy mukana tässä kehityksessä. :)
Meil kävellään nyt jo melkee yhtä paljon, ku kontataa. Onhan toi kävely viel aika hassun näköstä, mut vauhtia riittää. :D Ja kehitystä tapahtuu kokoajan. Sohvallekin kiivetään.
Kirjoista muistetaan kuvista mitä missäkin lorussa leikitään. Uusia asioita opitaan kokoajan. Sanoja, selkeitä ainakaan, ei viel tuu, mut ehtiihän sitä.
Ite on välillä vaan ihan hölmistyny, ku ei pysy mukana tässä kehityksessä. :)
Mä pakkasin just vähän aika sitten kaikki pieneksi käyneet vaatteet kahteen isoon vakuumipussiin ja kiikutin varastoon. Pistin kaikki 74cm kokoisetkin sinne jo, vaikka jotkut bodyt ja housut varmaan vielä olis mennytkin, mutta aika kinnaavia rupes yläosat jo oleen ja housujen puntit nilkanpaljastavaa pituutta. Pienellä haikeudella laitoin kaikki ihanat pienet nöttöset pois, mutta tuollahan ne vielä on siis varastoituna mahdollista seuraavaa käyttäjää varten.
Täällä siis pojalla käytössä koko 80cm. Välikausihaalari, jonka löysin kirpparilta, on 86cm, mutta menee jo. Ja ehkä siis vielä ensi syksynäkin. Kengissä koko 20-21.
Poika oppi kunnolla kävelemään jokunen viikko sitten ja opetteli juoksemisen taidon sitten siihen samaan syssyyn.
Ulkonakin kävlelee jo ihan hyvin Stonzeilla ja jopa kovapohjaisilla kengilläkin. Ja juttelee taukoamatta. Edeleen omalla kielellään, joten tulkkauksessa välillä aina hankaluutta, kun ei ymmärrä, mitä tarkoittaa. Esim. iltapalapöydässä saattaa kieltäytyä tarjotusta ruuasta ja osittelee vaan pöydälle ja pitkin keittiötä ja hokee "maittoo!" "maittoo!!!". Maitto siis tarkoittaa kaikkea syötävää ja juotavaa, joten siitä sitten arvailemaan, että kelpaisikohan tänään banaani vai leipä vai mikä... Helpottuu kummasti, kun oppii sanomaan eri ruoka-aineiden nimet. Vaikka ainahan sitä voi mieltään muuttaa silti.
Täällä siis pojalla käytössä koko 80cm. Välikausihaalari, jonka löysin kirpparilta, on 86cm, mutta menee jo. Ja ehkä siis vielä ensi syksynäkin. Kengissä koko 20-21.
Poika oppi kunnolla kävelemään jokunen viikko sitten ja opetteli juoksemisen taidon sitten siihen samaan syssyyn.
Ulkonakin kävlelee jo ihan hyvin Stonzeilla ja jopa kovapohjaisilla kengilläkin. Ja juttelee taukoamatta. Edeleen omalla kielellään, joten tulkkauksessa välillä aina hankaluutta, kun ei ymmärrä, mitä tarkoittaa. Esim. iltapalapöydässä saattaa kieltäytyä tarjotusta ruuasta ja osittelee vaan pöydälle ja pitkin keittiötä ja hokee "maittoo!" "maittoo!!!". Maitto siis tarkoittaa kaikkea syötävää ja juotavaa, joten siitä sitten arvailemaan, että kelpaisikohan tänään banaani vai leipä vai mikä... Helpottuu kummasti, kun oppii sanomaan eri ruoka-aineiden nimet. Vaikka ainahan sitä voi mieltään muuttaa silti.
Meillä on käytössä pääosin koon 86 vaatteet, suurin osa niistä tosin vielä melko löysiä mutta ovatpahan pidempiaikaisia käytössä kun eivät kuitenkaan mitään aivan liian suuria ole.. Toisaalta 80 cm vaatteista iso osa on pieniä. Joistain harvoista vaatteista on käytössä vielä 74 cm, mutta ovat selvästi vähän pieniä mutta kun äiti ei tahdo luopua Vaatteissa koot vaihtelevat kyllä tosi paljon.. Saatiin joululahjaksi kivat housut ja body tytölle kokoa 86 ja ne olivat heti ihan makkarankuoria päällä
Meilläkin kävellään jo ulkonakin, Stonzeilla. Tosin oli niin epätasaista jäätikköä, että pidin haalarin selkämyksestä kiinni varalta ja nyt kun on sulanut enemmän ei olla vielä kokeiltu kun on niin kuraista. Kenkien kanssa kävelystä oli kahta eri mielipidettä oman äidin kanssa kun äiti oli sitä mieltä, että pitää ostaa jotkin sisäkengät että oppii kävelemään kengillä. Itse taas olin sitä mieltä että kunhan kevät/kesä tulee ja saa kevyet kengät jalkaan niin kyllä niillä sitten kävellään ilman kummempaa totuttelua.. Tyttö ratkaisi asian ja tahtoi kirpparilta ostetut kumisaappaat sisällä jalkaansa ja käveli niillä edestakaisin ja hauskaa oli Myös pidempivartisilla kengillä on sisällä "leikitty" kun ne kaapista kaivaa ja sitten pitää laittaa jalkaan ja kävellä jonkin matkaa.. Joten eiköhän tuo suju
Meillä on nyt jokin sylivauva-kausi menossa. Koko ajan pitää olla sylissä ja kenen vain syli tuntuu kelpaavan.. Käsiä ojennellaan ventovieraillekin ja kun naapurin mamma ei nähnyt eikä ottanut syliin niin tämän perässä käveltiin melkein sisälle saakka..
Sanoja ei vielä oikeastaan tule. Onnistuneesti on muutaman kerran sanottu sanat kukka ja lamppu. Toisaalta vähän pelottaa tytön kanssa ulkoilu ja kaupassa käynti sitten kun oppii puhumaan kun neidillä on paha tapa huudella vieraille ihmisille
Ehkä "pahin" tähän mennessä oli kun olin tytön kanssa kävelemässä ja tyttö huusi melkoisen kovalla äänellä eräälle vierestä kulkeneelle miehelle "Hei äijä!!" Ei tietenkään oikeilla sanoilla, mutta omalla kielellään joka kuulosti omaan (ja varmasti sen miehenkin) korvaan juuri tuolta.. Kaupassa huutelee kärryistä ja jollei ihminen huomaa niin sitten virnistellään ja irvistellään.. Tästä meidän tytöstä tuleekin hyvätapainen pikku neiti 
Vaatteissa koot vaihtelevat kyllä tosi paljon.. Saatiin joululahjaksi kivat housut ja body tytölle kokoa 86 ja ne olivat heti ihan makkarankuoria päällä Meilläkin kävellään jo ulkonakin, Stonzeilla. Tosin oli niin epätasaista jäätikköä, että pidin haalarin selkämyksestä kiinni varalta ja nyt kun on sulanut enemmän ei olla vielä kokeiltu kun on niin kuraista. Kenkien kanssa kävelystä oli kahta eri mielipidettä oman äidin kanssa kun äiti oli sitä mieltä, että pitää ostaa jotkin sisäkengät että oppii kävelemään kengillä. Itse taas olin sitä mieltä että kunhan kevät/kesä tulee ja saa kevyet kengät jalkaan niin kyllä niillä sitten kävellään ilman kummempaa totuttelua.. Tyttö ratkaisi asian ja tahtoi kirpparilta ostetut kumisaappaat sisällä jalkaansa ja käveli niillä edestakaisin ja hauskaa oli
Myös pidempivartisilla kengillä on sisällä "leikitty" kun ne kaapista kaivaa ja sitten pitää laittaa jalkaan ja kävellä jonkin matkaa.. Joten eiköhän tuo suju Meillä on nyt jokin sylivauva-kausi menossa. Koko ajan pitää olla sylissä ja kenen vain syli tuntuu kelpaavan.. Käsiä ojennellaan ventovieraillekin ja kun naapurin mamma ei nähnyt eikä ottanut syliin niin tämän perässä käveltiin melkein sisälle saakka..
Sanoja ei vielä oikeastaan tule. Onnistuneesti on muutaman kerran sanottu sanat kukka ja lamppu. Toisaalta vähän pelottaa tytön kanssa ulkoilu ja kaupassa käynti sitten kun oppii puhumaan kun neidillä on paha tapa huudella vieraille ihmisille
Ehkä "pahin" tähän mennessä oli kun olin tytön kanssa kävelemässä ja tyttö huusi melkoisen kovalla äänellä eräälle vierestä kulkeneelle miehelle "Hei äijä!!" Ei tietenkään oikeilla sanoilla, mutta omalla kielellään joka kuulosti omaan (ja varmasti sen miehenkin) korvaan juuri tuolta.. Kaupassa huutelee kärryistä ja jollei ihminen huomaa niin sitten virnistellään ja irvistellään.. Tästä meidän tytöstä tuleekin hyvätapainen pikku neiti
NiBaBa
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Meilläkään ei kovasti höpötetä mitään. Kommunikoi kyllä paljon ja ymmärtää TODELLA hyvin puhetta. Kaikki tuntuu nykyisin olevan " mämämämämäää" eri äänen painoilla vaan sanottuna. En tiedä tarkoittaako, että "tämä", koska saattaa esim. hakea kirjan ja toistaa tota, tai sitten haluta jotain pöydältä ja huutaa " mämämämämää" jos ei heti älyä mitä hän haluaa
Jos poika selittää juttuja esim. eläimistä, niin ankka on kvaakkvaak koira vuhvuh karhu/leijona/tiikeri grauuuh, kissa miaumiau, lammas bää jne. Eli osaa yhdistää esim. eläimen ja äänen, mutta ei sano ikinä esim. auto vaan se on aina brrmbrrrm :) On kyllä hurjaa kun pojalle voi vaan puhua ja hän tajuaa kaiken niin hyvin! Pyytää hakemaan tavaroita, sulkemaan ovia, etsimään tavaroita, antamaan halia/pusua jne.
Jos poika selittää juttuja esim. eläimistä, niin ankka on kvaakkvaak koira vuhvuh karhu/leijona/tiikeri grauuuh, kissa miaumiau, lammas bää jne. Eli osaa yhdistää esim. eläimen ja äänen, mutta ei sano ikinä esim. auto vaan se on aina brrmbrrrm :) On kyllä hurjaa kun pojalle voi vaan puhua ja hän tajuaa kaiken niin hyvin! Pyytää hakemaan tavaroita, sulkemaan ovia, etsimään tavaroita, antamaan halia/pusua jne.
Oli pakko Emma käydä heti selaamassa tuo Vauva-lehden sivu auki. Hurmaava hymytyttö teillä kyllä on! 
Mä yritin joku aika takaperin lopettaa tuon lehden tilauksen, mutta en jaksanut jonottaa puhelinpalveluun ja jostain syystä sitä mun tilausta ei siinä vaiheessa pystynyt perumaan netissä. Lehti siis tulee edelleen. Ja onhan siinä juttua muistakin kuin vauva-ikäisistä. Ja ainakin tämän lehden linja imetyksestä ja uusista ravitsemussuosituksista tuntuu olevan ihan faktapohjalla (toisin kuin tämä Kaksplus, joka hämmensi taannoin ihmeellisellä "uutisoinnillaan" uusista imetyssuosituksista ja kiinteiden aloituksesta, eikä suostunut perumaan puheitaan tai korjaamaan virhettään, vaikka sai paljon mainintaa siitä). Ihan kiva, että tulee joku lehti, jota selailla. Just ehtii kuukauden aikana sen pieninä paloina lukemaan, ennen kun seuraava numero tulee.
Mä yritin joku aika takaperin lopettaa tuon lehden tilauksen, mutta en jaksanut jonottaa puhelinpalveluun ja jostain syystä sitä mun tilausta ei siinä vaiheessa pystynyt perumaan netissä. Lehti siis tulee edelleen. Ja onhan siinä juttua muistakin kuin vauva-ikäisistä. Ja ainakin tämän lehden linja imetyksestä ja uusista ravitsemussuosituksista tuntuu olevan ihan faktapohjalla (toisin kuin tämä Kaksplus, joka hämmensi taannoin ihmeellisellä "uutisoinnillaan" uusista imetyssuosituksista ja kiinteiden aloituksesta, eikä suostunut perumaan puheitaan tai korjaamaan virhettään, vaikka sai paljon mainintaa siitä). Ihan kiva, että tulee joku lehti, jota selailla. Just ehtii kuukauden aikana sen pieninä paloina lukemaan, ennen kun seuraava numero tulee.
Voi ei, IceQueen! Toivottavasti saatte sovittua, kunnes tilanne rauhoittuu ja voitte sitten tehdä rauhassa päätökset, kun perhe-elämän paineet ei niitä tee teidän puolesta.
Tosta Kaksplus-lehdestä, anoppi tilas sen alkuun ja totesin, että korvat vaan sauhus niistä otsikoinneista enkä jaksanut juurikaan lukea artikkeleita. Vauvalehteä olen lukenut hyvinkin ahkeraan. Anoppi siis vaihtoi siihen, kun kyseli mielipidettä Kaksplus-lehden jatkosta.
Tosta Kaksplus-lehdestä, anoppi tilas sen alkuun ja totesin, että korvat vaan sauhus niistä otsikoinneista enkä jaksanut juurikaan lukea artikkeleita. Vauvalehteä olen lukenut hyvinkin ahkeraan. Anoppi siis vaihtoi siihen, kun kyseli mielipidettä Kaksplus-lehden jatkosta.
Voi kurja icequeen mites nyt niin? Kyllä täälläkin välillä, viimeksi juurikin eilen, oli päivä kun kaikki meni mönkään. Mies kiukkuili mulle pihalla kun poika ehti kurahanskoineen hakkaamaan meidän urheiluautoa vaikka oli mun vahtivastuulla kun mies kokosi pojalle pihamopoa. Tuli paha mieli ja mökötettiin sitten lähes koko ilta. Vielä lisäksi kun mulla joku vatsapöpö/flunssa ja vointi ei läheskään kohdillaan niin sekin siihen päälle. Eilen illalla poika onneksi nukahti hyvin ja niskahieronta miehelle "pahoitteluna" ja aikaa yhdessä :)tänään ollut taas ihana päivä
Kunpa saisitte asiat kuntoon siis. Toivon että teillä vaan pikkukärhämää siis. Mutta sitä siis ajoin takaa että huonoja kausia meilläkin, kumpaakaan ei huvita mikään yms mutta aina noustaan ylös lopulta :)
mites nyt niin? Kyllä täälläkin välillä, viimeksi juurikin eilen, oli päivä kun kaikki meni mönkään. Mies kiukkuili mulle pihalla kun poika ehti kurahanskoineen hakkaamaan meidän urheiluautoa vaikka oli mun vahtivastuulla kun mies kokosi pojalle pihamopoa. Tuli paha mieli ja mökötettiin sitten lähes koko ilta. Vielä lisäksi kun mulla joku vatsapöpö/flunssa ja vointi ei läheskään kohdillaan niin sekin siihen päälle. Eilen illalla poika onneksi nukahti hyvin ja niskahieronta miehelle "pahoitteluna" ja aikaa yhdessä :)tänään ollut taas ihana päivä Kunpa saisitte asiat kuntoon siis. Toivon että teillä vaan pikkukärhämää siis. Mutta sitä siis ajoin takaa että huonoja kausia meilläkin, kumpaakaan ei huvita mikään yms mutta aina noustaan ylös lopulta :)
Mie oon ihan tarpeeks pitkään kattonu miehen mökötystä. Ei osata keskustella asioita selväks, ei suostu hakee apua yhessä jostai pariterapiasta tai vastaavasta. Oon mieluummin yksin (kahestaan pojan kaa) kun sellasen ihmisen kaa joka ei välitä miusta. Meillä on ollu hyviä kausia (neutraalia) ja huonoja kausia, huonoo on nyt vaan ollu liikaa ja jos toinen ei oo valmis tekee mitää sen eteen että paremmaks menis ni mie luovutan. Tällanen tilanne jos ois lapsettomassa suhteessa ni oisin lähteny jo, ei siis ollu tällasta ennen lasta.
Onpas ikävä juttu IceQueen. Ja varsinkin, jos miehesi on kovasti muuttunut lapsen tulon myötä. Tietenkin lapsen ja perheen takia ei halua niin helposti luovuttaa, mutta ymmärrän senkin, jos mikään yritys ei tunnu auttavan ja jos toinen osapuoli ei edes suostu yrittämään.
Ootko puhunu miehelle, että jos eroatte, hän "joutuu" ottamaan poikaanne luokseen yksin ja hoitamaan yksin? Jotenkin tuntuu, että monet äijät ei oikein tajua tätä, että jos perhe hajoaa, niin sitten lastenhoidon vetovastuu on vuoronperäistä. Lähtö voi tuntua niin helpolta ajatukselta, mutta sitten tuleekin vastaan se tosiasia, että lastaan ei näe joka päivä ja toisaalta välillä täytyy pärjätä lapsen kanssa ihan yksin.
Paljon tsemppiä ja jaksamista. Varmasti osaat punnita itsellesi ja pojallesi parhaan vaihtoehdon.
Tietenkin lapsen ja perheen takia ei halua niin helposti luovuttaa, mutta ymmärrän senkin, jos mikään yritys ei tunnu auttavan ja jos toinen osapuoli ei edes suostu yrittämään. Ootko puhunu miehelle, että jos eroatte, hän "joutuu" ottamaan poikaanne luokseen yksin ja hoitamaan yksin? Jotenkin tuntuu, että monet äijät ei oikein tajua tätä, että jos perhe hajoaa, niin sitten lastenhoidon vetovastuu on vuoronperäistä. Lähtö voi tuntua niin helpolta ajatukselta, mutta sitten tuleekin vastaan se tosiasia, että lastaan ei näe joka päivä ja toisaalta välillä täytyy pärjätä lapsen kanssa ihan yksin.
Paljon tsemppiä ja jaksamista. Varmasti osaat punnita itsellesi ja pojallesi parhaan vaihtoehdon.