Maaliskuun mölinät

Piti kirjoittaa kun luin tuon mun aloitusviestin. Eteenpäin mennään koko ajan päivärytmin kanssa. Viimeisen viikon tyttö on nukkunut 8-9h putkeen, mennen nukkumaan 20.15-21 välillä. Nukahtaa omaan sänkyyn, tuttia joskus täytyy pari kertaa käydä tarjoamassa uudelleen mutta muutaman kerran onnistunut ns. ykkösellä. Syö aamulla aika tarkkaan 5.30 jonka jälkeen nukahtaa viimeistään tunnin sisään uudelleen 1-1,5h. Useimmiten nukahtaa suoraan tissille. Jokin koira tässä täytyy olla haudattuna, ei kai se voi olla näin helppoa...?!

Mahavaivat on historiaa, se maaginen 3kk raja oli kuin olikin totta! Hereillä ollessa vaatii viihdykettä, satunnaisesti saattaa viihtyä sitterissä vaikka keittiössä kun laitan ruokaa. Äitin perään tuntuu olevan. Iskän kanssa touhutessa kun kitinä alkaa jos olen eri huoneessa, se loppuu, kun mies tuo lapsen mun eteen näkö- ja kuuloetäisyydelle.

Parin päivän räntä- ja lumisateista ei tietoakaan ja aurinko möllöttää taivaan täydeltä, aivan ihana pikkupakkanen ja sininen taivas. Nyt nautitaan! Lenkkikeli :)
 
Yöh. Minä täällä kärsin lievästä vatsataudista. Kuvottaa ja vessassa saa ravata, mitään ei onneksi ole vielä tullut ylös. (tai sitten olen raskaana, sehän tästä nyt vielä puuttuisikin.. :D ) Tää on tätä maaliskuuta ja maalispöpöjä, koirillakin oli vatsat sekaisin alkuviikosta.
 
Meillä on jo nyt 9 viikkoisena ruettu aloittelemaan jonkun sortin vierastamista. Tyttö huutaa kun syötävä kaikkien vieraiden sylissä, miesten naamat saa alahuulen väpättämään ja kovan itkukohtauksen aikaiseksi. Neuvolan tätikin sai oman osansa ja totesi että aikasin on likka liikkeellä tässä hommassa. Esikko oli 12 viikkonen kun sama homma alkoi, tokikin kun syntyi etuajassa niin ovat aikalailla saman ikäisenä aloittaneet. Huh, saas nähdä kauanko tää kestää taas. Hankalaa kun ei ikinä tiedä kuka sen itkun laukasee ja harmittaa isovanhempien puolesta kun tyttö vierastaa :sad001 mutta kyse on luonnollisesta jutusta ja tokikin on ehdottomasti hyvä että vierastaakin mutta vierailut saa vaan uuden sävyn kun rauhotellaan naama punaisena huutavaa vauvaa :rolleyes: esikko huusi aina varmaan vartin kun aloitti ja se oli kamalaa kuunneltavaa se :sad001
 
Meillä sama juttu, lauantaina tuli 3 kk täyteen ja sunnuntaina vierasti ekaa kertaa isovanhempia. En olis uskonut alkavan näin varhain.
 
Meillä ei vielä vierasta, mutta isän sylissä ei aina viihdy ja vieraita katsoo tuimasti ja ristii kätensä rinnalle turvaksi.
 
Me huomattiin nimijuhlassa, että tyttö vierastaa silmälaseja :D kun rillit otti pois päästä sai palkinnoks hymyn.
 
Meilläkin isän sykyssä olo on vähän hankalan oloista välillä, varsinkin väsyneenä tai nyt kun oli kipeä. Ihan ymmärrettävää sinänsä kun mies tulee töistä neljän kieppeillä ja likka lähtee yöunitouhuihin 19 aikoihin ja välissä nukkuu tunnin unet niin eipä niille jää paljon aikaa yhdessä :sad001 onneksi on viikonloput! Esikon kanssa oli eri juttu kun valvoi paljon myöhempään. Eiköhän se siitä kunhan tyttökin kasvaa ja muistaa ihmiset paremmin. Harmittaa vaan ton isimiehen puolesta ja tokikin on vähän hankalaakin kun illat sekä päivät menee vauvassa kiinni. Onneksi kerkeän usein lukea illalla esikolle ja nukuttaa kun vauva jo nukkuu ♡♡
 
Nohniiin.. Haimpa sitten taas tulehdukseen antibiootit :angry1 Toivottavasti tepsii tällä kertaa, kun antoi puikkoja..
 
Meillä on sellainen apteekin perusmalli nenänniistäjästä.. Kaksi letkua ja säiliö. Miten systeemin saa putsattua? Räkä ei mene säiliöön asti vaan jää letkuun. Steriloin koko niistäjän muttei ne räät siitä mihinkään liikkuneet...
 
Muistaaks joku, että mitä reseptillä olevaa allergialääkettä saa käyttää raskauden alkuvaiheessa?
 
Sande mä syön jo neljättä ab-kuuria virtsaputkentulehdukseen joka aina vaan uusii. Oon lueskellut netistä et se B-strepto vois aiheuttaa virtsis ja kohtutulehdus kierteitä...eikös sullakin ollu se? Toivottavasti lääke nyt auttaa eikä tuu uusiks!
 
Elämän ihmeitä, ootko raskaana? :)

Meillä koko perhe flunssassa!! :/
 
Minäkään en muista. Raskausaikana suositellaan ensisijaisesti paikallisesti käytettäviä lääkkeitä, mut saa sitä jotain antihistamiiniaki syödä. Imetysaikana sit taas toista. Pitääki selvittää, mikä se oli.
 
Mä en kestä!! Minä ja esikoinen hirveessä nuhassa ja kurkku on kuin hiekkapaperilla raastettu! Toivottavasti (toive ajattelua) ei tarttuis vauvaan. Onneks ollaan mun vanhemmilla lomalla niin lykkään lasten hoidon niille et sais ite vähän levättyä!! Oma olo kun on kauhee niin pinna on niiiiiiin lyhyt ja tietty esikoisellakin on huono olo ja sen kuulee.. Onneks mummulla ja papalla on hyvät hermot meihin kaikkiin :joyful: Toivottasti olot helpottaa ennen kun mennään kotiin. Siellä kun päivät pitää olla yksin poikien kanssa! En olekaan pariin vuoteen ollu kipeenä! Eikä esikoisenkaan ole ollu näin kipeenä ikinä. Pari kertaa ollu vain vähän tukkoinen.
 
Meillä vauva säily ihme kyllä terveenä, vaikka isosisko sairasti tosi ärtsyn nuhakuumeen yskän kera ja surutta sumpitteli vauvaa ja pärski päälle. Oli muuten kans ääni käheä ja kurkku kipeä. Miehen kans selvittiin myös pienellä kurkkukivulla
 
En ole pitkään aikaan lukenut muiden kuukausien juttuja juurikaan, kun tuo poika vie niin tehokkaasti ylimääräisen ajan. Eli sitä ei oikein ole.
Niinpä lueskelin nyt helmikuisten vanhoja juttuja, mm. käynnistyksestä. Äitejä oli osastolla odottelemassa synnytyksen käynnistymistä.

Todella tehokkaasti sitä on noi ajat unohtanut. Mä en edes ennen synnytystä tajunnut, miten vauva ja kohtu pakotti nukkuessa, ja vaikka pystyin ilman ongelmia olemaan selälläni, niin synnytyksen jälkeen tajusin että oli se aiheuttanut pakotusta ja polttelua.
Ja ne supistukset ja alapään jäätävä turvotus synnytyksen jälkeen, wc-käynnit ja vesisuihkuttelunkin aiheuttama kipu...

Kyllä me saadaan olla onnellisia näistä tuhisijoista. On niin ihanaa, kun tuo vauva koko ajan kehittyy ja kasvaa. Tällä hetkellä en haluaisi, että poika olisi yhtä pieni kuin vaikka 2-viikkoisena, koska nyt on niin paljon enemmän vuorovaikutusta, rytmi alkaa löytyä, huuto ei ole yhtäjaksoista jolloin poika tuntui olevan oman läheisyyden koskemattomissa, nyt poika osaa jo odottaa ruokaa tai tissiä mut nähdessään, rauhoittuu hetkeksi. Ja ne hymyt ja pieni nauru, joka on kehittymässä...

Onneksi ei ole enää tammikuun alkupuoli.

Uhmaiän yllättäessä saatan olla toista mieltä..
 
Takaisin
Top