Loppuajan henkevät..

Mulla istukka takaseinässä, eli ei pitäisi haitata vauvan asentoa kai.

Huomenna synnytystapa-arvio. Luin Husin sivuilta vähän juttuja. Kuulemma alatiesynnytysten onnistumisprosentti sektion jälkeen on 60-70%. Mun mielestä ei mitkään ihan huikeat luvut. Periaatteessa siis 40% mahdollisuus, että jotain menee pieleen. En ole edes ajatellut, että esim. vanha arpi voisi revetä, mikä puolestaan voisi johtaa kohdun poistoon. Ilmeisesti myös käynnistystä ja supistuksia edistäviä lääkkeitä vältetään sektion jälkeen, eli jos synnytys ei etene, oksitosiinia ei anneta ja varmaan päädytään taas leikkuriin.

Jotenkin olin kuvitellut, että kyllä se alatiesynnytys on parempi vaihtoehto kuin uudelleen leikkaaminen, mutta nyt kyllä mietityttää... Asiaa mutkistaa vielä vauvan asento... Tämä tuskin tulee laskeutumaan ja kiinnittymään ennen kuin synnytys käynnistyy (jos silloinkaan) ja eihän sitä tiedä, lykkääkö takaraivon lähtökuoppiin. Mun tuurilla olisi taatusti tarjonta pielessä.

En tiedä, saanko oikeasti valita sektion synnytystavaksi, luulen, että pakottavat kuitenkin yrittämään alateitse. Leikkaus on aina leikkaus. Luulen vaan, että sektioissa onnistumisprosentti on korkeampi kuin 60-70%.
 
Eilisen sairaalakeikasta jäi käteen käynnistyspäivä. Viikko annettiin aikaa spontaanille synnytykselle ja ensi perjantaina käynnistys jos ei ole tullut ennen sitä. Harmittaa ihan hirveästi! Lääkäri yritti kaivella kohdunsuuta ja aiheuttaa jo jotakin tapahtumia näin, mutta näytti siltä ettei se ole sieltä vielä tuloillaankaan. Muutama kipeä supistus tuli ja siihen loppui.

Tietysti ihana tietää ettei tässä ole enää kuin viikko kun aletaan ajamaan vauva ulos minusta. Eilisellä käynnillä oli myös kiva, että ekaa kertaa tuli sellanen luottavaisempi fiilis et en ole ihan "tuomiolle" menossa ensi viikolla.
 
Mulla oli tänään toinen painoarvio ja huh sentään, sai ensin arvioksi 4,2kg ja sitten muutti jonkin mitan ja tuli 4kg. Siis tällä hetkellä :confused: No eihän siinä mitään jos laskettuun mennessä syntyis mutta en oikein usko. Nyt on 37+1. Lähete lähti sairaalaan ja siellä ultraus ja päättävät sitten varmaan mitä tehdään. Käynnistystäkään en tahtois mutta jos kovin paljon menee yli lasketun niin voi olla niin iso ettei mahdu syntymään. On mulla noi edelliset kaksi olleet 4,1kg ja 4,3kg mutta synnytys molemmissa pysähtynyt kun eivät ole mahtuneet niin hyvin laskeutumaan.

Voi tietty olla että tässä vaiheessa tehty ultra poikkeaa jo sen verran ettei pidä paikkaansa. Ainakin toivon että tuo eka painoarvio pitäis paikkaansa enemmän että olis sen 4,2kg vasta lasketun tienoilla :grin

Nyt kun olis niitä supistuksia mutta kun ei niitä millään tule :hilarious: Täytyy silti jatkaa yrittämistä, eihän siitä haittaakaan ole. Pyöräilyä nyt ainakin että jos vaikka auttais kun on paljon liikkeessä. Ja alkaa konttaamalla siivota lattioita ja listan päällisiä :grin
 
Hui Tilda.... Mä kun kuvittelin, että mun reilu 3,2 kiloa (rv 36+1) oli paha. Olen tietty ensisynnyttäjä, eli ei houkuta nelikiloisen puskeminen ulos tuolta. Arvio tehtiin siis tänään ja olivat tietysti sitä mieltä, että alateitse pitää synnyttää. Jos mitään ei tapahdu niin rv 39 kontrolliin koon takia ja sitten miettivät, mitä tekevät. Kunpa tuo nyt menisi edes oikeaan asentoon. Eivät sanoneet mitään siihen, että vauva on viistossa. Outoa. Tai siis sanoivat, että kyllä se siitä jossain vaiheessa asettuu.
 
Mulla esikoinen oli nelikiloinen, ja voin sanoa että ei se oo vaikeempi ku esim kolme ja puolikiloinen saada ulos jos on oikeassa tarjonnassa ja pään koosta se riippuu ja ympärysmitasta. Jotkut synnyttää lähes viisikiloisia ja tosi pitkiä vauvoja joka tarkottaa sitä että voi olla jopa helpompi kuin kolmekiloinen isopäinen vauva. Ja kaikki kokee synnytyksen eri tavalla.. tottakai mitä pienempi vauva niin loogisesti helpompi synnyttää, mutta ystävälläni kesti ponnistusvaihe melkein puoli tuntia, vauva oli alle 3 kiloa, itselläni meni alle vartti nelikiloiseen. Riippuu varmaan paljon myös lääkityksestä, että pystyykö kivulta keskittymään ponnistukseen...
 
Siis en tarkoita että ei vois olla vaikea synnyttää isoa, mutta halusin antaa oman positiivisen kokemuksen "ison" vauvan synnytyksestä :)
 
Mulla istukka takaseinässä, eli ei pitäisi haitata vauvan asentoa kai.

Huomenna synnytystapa-arvio. Luin Husin sivuilta vähän juttuja. Kuulemma alatiesynnytysten onnistumisprosentti sektion jälkeen on 60-70%. Mun mielestä ei mitkään ihan huikeat luvut. Periaatteessa siis 40% mahdollisuus, että jotain menee pieleen. En ole edes ajatellut, että esim. vanha arpi voisi revetä, mikä puolestaan voisi johtaa kohdun poistoon. Ilmeisesti myös käynnistystä ja supistuksia edistäviä lääkkeitä vältetään sektion jälkeen, eli jos synnytys ei etene, oksitosiinia ei anneta ja varmaan päädytään taas leikkuriin.

Jotenkin olin kuvitellut, että kyllä se alatiesynnytys on parempi vaihtoehto kuin uudelleen leikkaaminen, mutta nyt kyllä mietityttää... Asiaa mutkistaa vielä vauvan asento... Tämä tuskin tulee laskeutumaan ja kiinnittymään ennen kuin synnytys käynnistyy (jos silloinkaan) ja eihän sitä tiedä, lykkääkö takaraivon lähtökuoppiin. Mun tuurilla olisi taatusti tarjonta pielessä.

En tiedä, saanko oikeasti valita sektion synnytystavaksi, luulen, että pakottavat kuitenkin yrittämään alateitse. Leikkaus on aina leikkaus. Luulen vaan, että sektioissa onnistumisprosentti on korkeampi kuin 60-70%.

Täällä yksi tuore alatiesynnytys kiireellisen sektion jälkeen kun tämä heinäkuun lapsi syntyi 29.6 :) Synnytys käynnistyi itse supistuksilla ja olin toivonut ettei synteettistä oksitosiinia anneta eikä sitä laitettukaan missään vaiheessa. Sain loppuun epiduraalia yhden annoksen, mutta senkään kanssa ei tarvinnut oksitosiinia. Sitähän voidaan laittaa pieni annos myös sektion jälkeen tippumaan, jos omat supistukset hiipuu.

Mullakin vauva majaili ylhäällä vielä jossain 6-7cm kohdalla (ja tästä kätilöt oli vähän huolissaan), mut sitten sain sen epiduraalin ja se rentoutti kroppaa sen verran että vauva rupes laskeutumaan eikä kauaa mennyt kun päästiin ponnistamaan. Epiduraali vei sen pahimman terän kivuilta pois ja mulle jäi paineentunne ja ponnistaessa tunsin kyllä kans kaiken. Epiduraaliannoksen jälkeen olin pystyssä ja heijailin lantiota niin vauva pääsi oikeaan asentoon laskemaan. Toki ponnistaessa mun piti ensin ponnistaa vauva alas ja sitten ulos, että se vähän venähti. Mutta kyllä kannatti, oli hieno kokemus! :)
 
Koska oon valmistautumiseen valmistautumisen mestari niin suosituksia hyvistä jälkivuoto siteistä, en ymmärrä siteistä mitään niin apuja kaivataan!

Saan ostettua kotiin paketin valmiiksi :)
 
Mä otin sairaalasta niitä jättimäisiä muutaman ekoille päiville :D Mut aika vähäistä on vuoto enää! Jotain Pirkan muhkeita yösiteitä mulla oli viimeks, ne oli halpojakin. Mut pärjäis kyllä jo perus ohuella (yö)siteelläkin jo näin pari päivää synnytyksestä :)
 
Onnea pilvikirsikka!
Mä oon pitäny kotona aina alkuun yösidettä, mutta aika nopeaan on saanu vaihtaa pienempään. Sairaalassa oli niitä jäädytettyjä siteitä niin oon myös kotona niitä tehny alkuun, jos alapää kovin ollu hellänä. Eli pikkase vettä siteesee ja pakkasee. :)
 
Kiitos! :)

Pitäis jääsidettä varmaan itsekin kokeilla, on vähän arka takapuoli..
 
Meille syntyi toissapäivänä alateitse poju, tasan 3kg ja 52cm, sai kyllä tunnin ponnistella vaikka oli hyvin alhaalla. Lapsiveden kanssa oli häikkää, kun se jostain syystä vähissä eikä sitä oikein tullut edes kalvojen puhkaisussa. Ehkä tästä johtuen sit ulostullessa spontaani ilmarinta, eli baby vietiin sukkelasti teholle ja on siellä vielä ainakin pari päivää antibiooteilla ja kipulääkkeillä. Toipuminen on ollut hyvää vaikka huoli toisesta on kova. Ja kannustan myös sairaalan siteitä nyysimään myös kotiin jokusen, ne on tosi jees!
 
Joo kyllä se ponnistusvaihe ehkä menis, toki olen kaikista revennyt ja tietysti pahemmat repeämätkin pelottaa jos vauva on vielä paljon isompi kuin edellinen. Mutta eipä sitä pääse edes ponnistelemaan jos vauva ei mahdu laskeutumaan vaan se on sektio sitten.

Mulla toinen lapsi (eka alatiesynnytys) oli 3,8kg ja oli ihan ok synnytys. Mutta meillä vauvat on olleet lyhyitä ja lääkäritkin sanoneet että helpompi on pitkää ja painavaa vauvaa synnyttää kuin lyhyttä ja painavaa. Ja isopäisiä mutta ainahan ei repeä pään takia vaan hartioiden tai vartalon.

No nuo painoarviot voi mennä ihan pieleenkin mutta kyllähän se hiukan jännittää että minkä kokoinen sieltä tulee :grin Kun ei toivois mitään ikävääkään tapahtuvan synnytyksessä... Ja tosiaan se että jos menee yli lasketun (kaks viimeistä 40+0 ja 40+6) niin sitten käynnistetään ja se ei välttämättä edisty kun muutenkin nuo synnytykset pysähtyneet ja kun sektiokin on yksi takana niin ilmeisesti lääkettä ei voi niin tujusti antaa. En ole kyllä tästä nyt kysynytkään mutta joskus vaan sanottu niin.

Voisko tämän synnytyksen vaan tilata nyt piakkoin niin kaikki murehtiminen olis ohi :cool: Tai ainakin synnytykseen liittyvä.
 
Taas labrassa hepatoosi kontrolleissa.. aamusta vatsa sekaisin - voisko olla jotain..:hilarious:
 
Takaisin
Top