Lokakuun Lellikit

Katsku: Olen ollut ainakin tuntevinani jo joitakin viikkoja liikkeitä, mutta sitten välillä ajattelen että taidan vaan kuvitella [:D] eikä se ole sinunkaan mahdoton niitä tuntea, vaikka sanotaankin ettei vielä näilläkään viikoilla tunne vauvan liikkeitä millä itse menen. Itselläni on nyt siis viikkoja 14+4. Mulla oli kanssa ihan alussa hirvittävä väsymys... olisin voinut nukkua aamusta iltaan, töissä käyminen otti niin voimille. Onneksi nyt on se takana ja virtaa on vaikka muille jakaa. Ainakin välillä... [:)]
 
Heips taas täältäkin, ja tervetuloa uusille! [:)] Tänne ei kuulu muuta uutta kuin että epäilen tässä virtsatietulehdusta, plääh. Pitänee viedä huomenna näyte labraan heti aamusta. Mulla on ennenkin ollut suht oireettomia tulehduksia - välillä aika useinkin - eikä sellainen vissiin tässä tilassa ole kovin hyvä juttu eli parempi hoitaa epäilys pois saman tien. Sinänsä hassua, että vaikka mulla tosiaan muuten on noita tulehduksia ollutkin niin raskausaikoina ei [:-] No, näköjään poikkeus vahvistaa säännön... ehkä, meipii. Saa nähdä nyt.

Liikettä on tuntunut alavatsassa edelleen - välillä vähemmän välillä enemmän. Joinain päivinä tuntuu, ettei tuolla tapahdu yhtään mitään, mutta välillä on kyllä sellainen jymistys päällä, ettei asiasta voi erehtyä [:D] Muuten ei kyllä ole nyt väsymyksen ja etomisen väistyttyä yhtään sellainen olo, että tila jotenkin poikkeaisi normaalista. Mahakaan ei ole pahemmin kasvanut ja viimeksi kun kävin vaa'alla oli paino edelleen siellä 50 kilon "huonommalla" puolella eli ei ole sitäkään tullut yhtään lisää. Omituista. Mutta ehtiihän tuota tulla myöhemminkin.

Nyt takaisin töitten kimppuun. Mukavaa keskiviikkoa itse kullekin!
 
Ääh, tää työpäivä on jotenkin taas ihan älyttömän pitkä ja mulla on tautinen olo... *valivalivali* [:D] Siinä aamulla labraan kiikuttamassani näytteessä oli lekosyytit ja nitriitit koholla molemmat, viittaa siis tulehdukseen (ei mikään yllätys!). Lopullinen viljelytulos tulee neljän päivän päästä. Soitin neuvolaan ja nyt odottelen soittoa takaisin, että saisin tietää joko lääkettä olis noudettavissa apteekista. Olo tuskainen, eikä jaksais millään odottaa enää yhtään mitään... [:'(]
 
Pahimmat keljutukset alkaa ilmeisesti olla takanapäin - oon todella oottanut tätä. Masukki on kasvanut, liekö syynä sitten nautitut herkut eikä niinkään kohdun ja pikku asukin kasvaminen. Päänsärky on vaivannut ajoittain ja todella voimakkaanakin[:@]. Panadolilla oon saanut sen ohite onneks..[:)]
 
Maanantaina ois seuraava ultra, toivottavasti siellä kuunneltas jo sydänääniä, vaikka oon vasta viikoilla 13 + 1. Rakenneultra on 9.6. En oikein tiedä, toivoisinko, että siellä jotain "vilahtais" vai oisko kiva olla jännityksessä loppuun asti.. Mitäs muut ootte mieltä?
 
Välillä vetää vakavaksi ajatus siitä, miten itellä riittää kärsivällisyyttä äitinä olemiseen. Mun ukkeliini on monella tavalla unelmaihminen mulle ja isukkina olo luonnistuu varmasti siltä. Onneks on aikaa vielä useempi kuukaus valmistautua äitiyteen ja ehkä siinäkin on ihan hyvä, ettei liikaa jää pohdiskeleen, miten asiat tehdään vaan antaa "luonnon" hoitaa oman osuuden.
 
Nyt jatkan vielä töitä, teen asiakaspalveluhommia ja viiminen asiakas tulee klo 17, puuh[&:]. Palaamisiin!
 
Itse haluaisin tietää seuraavassa ultrassa vauvan sukupuolen... aiemmissa raskauksissani se ei ole ollut edes mahdollista, silloin ei kerrottu. Yksityisellä tietysti eri juttu. Olishan se kiva ostella tytölle tai pojalle vaatteita, kun taas niitä suht neutraaleja värejä. En tiedä miksi tässä raskaudessa on niin voimakkaana halu tietää kumpi siellä potkiskelee... [:)]

Ihanaa, kun huomenna on perjantai!! [:)]
 
No niin, saihan sen reseptin - neuvolan täti oli vaan kiireessä unohtanut mut ja pahoitteli kovasti, kun soitin ja utelin, miten asian kanssa kävi. Nyt muutaman lääkkeen jälkeen on jo olokin parempi [:)]

Ippu sullahan on jännä maanantai tiedossa. Eiköhän siellä sydänäänetkin jo kuulu ja näy [;)] Ultrassa on kyllä aina kiva käydä. Itsellä on vielä seuraavaan eli rakenneultraan aikaa...

Tuosta sukupuolen tietämisestä: minusta on aina ollut tosi jännää odottaa ja arvuutella omassa mielessään viimeiseen asti, kumpaa sorttia sieltä maailmaan putkahtaa. Tuohan se myös oman pienen lisänsä synnytyksen jännyyteen [;)] En usko, että tälläkään kertaa haluan tietää sukupuolta etukäteen. Miehen luulen olevan kanssani ihan samaa mieltä, tosin eipä tuosta olla vielä puhuttu. Vaatteet sun muut valmistelutkin olen aina tehnyt tosi myöhään ja suuren osan vasta syntymän jälkeen, olen vain jotenkin sellaista sorttia...

Ja Riikka33: on tosiaan IHANAA, että tänään on perjantai! En varmaan jaksaisi rämpiä tätä työpäivää läpi muuten [:D]
 
Niin joo ja Ippu tuosta äidiksi tulemisesta piti vielä sanomani, että kyllä se äitiys ainakin oman kokemukseni perusteella tulee sieltä ihan itsekseen ja luonnostaan, kun saat vauvan syliin ja kotiin teidän kanssa asumaan. Samoin isyys isälle. Ihmistä se kyllä muuttaa... mutta onneksi positiivisessa mielessä [:)] 
 
Se olis perjantai ja niin tervetullut, en olis enää jaksanut yhtäkään työpäivää. Nyt oli kuitenkin vajaa viikko ja tuntui siltä, että olisi ollut pitempikin. Päivän jaksaa olla töissä pirteenä, mutta sitten iskee se väsy ja nämä kotityöt kun ei ikävä kyllä karkaa minnekään [:@] Ei muuta kuin mukavaa ja toivottavasti aurinkoista viikonloppua!! [:)]
 
Hei kaikille!
Minà olen uusi tàllà sivulla ja kuulun iloisesti tàhàn lokakuu-jengiin :) Olen voinut koko alkuraskauden niin huonosti, ettà en ole voinut/jaksanut katsella nàità foorumeita aiemmin. Nyt kuitenkin lukaisin nàmà kaikki lokakuu-keskustelut làpi ja ajattelin heti itsekin liittyà mukavaan seuraanne :D
Esittelen tàssà nyt aluksi itseni. Olen 27-v ja laskettu aika on 19.10.09, tosin lapsi tulee maailmaan leikkauksella 5.10.09 mikà on itselleni suuri helpotus ensimmàisen itselleni traagisen synnytyskokemuksen jàlkeen. Minulla on jo poika -03. Asun ulkomailla (italiassa), joten nàmà neuvolakàynnit tuntuvat ainakin hieman olevan erilaisia kuin Suomessa. Olen ollut jo 4 kertaa ultrassa, vaikka nyt mennààn viikolla 13+6. Minulla on yksi keskenmeno takana, joka sattui vain pari kuukautta ennen uutta raskautta.
Nyt takaisin pahoinvointiin. Ensimmàistà odotellessa kaikki sujui hyvin ja pahoinvointia ei ollut. Nyt kàrsin oksentelusta, jota kesti ainakin 5 viikkoa. Loppui viikoksi ja alkoi taas uudestaan. Heikko ja pahaolo jatkuu kokoajan, mutta nyt olen vàlttynyt oksentamiselta 2 pàivàà. En silti usko, ettà se olisi nyt sitten tàssà. Tuntuu tuo pahoinvointi menevàn kuin aalto. Yritàn kuitenkin nauttia nàistà hieman paremmista pàivistà. àlytòn vàsy on myòs ollut taakkana ja nyt viimeisen viikon aikana myòs alaselkàkivut.
Innolla odottelen tàssà seuraavia ultria, niin kovasti sen sukupuolen haluaisin jo tietàà. Tààllà tuo àitiyspakkauksen saaminen ei ole mahdollista, joten on ihan kiva tietàà tuo sukupuoli niin saa sitten ostaa heti mieleisià vaatteita eikà niità neutraalvàrisià.
Eipà tàssà kai ensikerraksi tarvitse pidempààn pàlistà (tàssàkin jo kai paljon). Oikein paljon onnea vielà kaikille syysvauvaa odottaville minunkin puolesta :D
 
Hei Bambolina!

Eikös Kelan äitiyspakkauksen saaminen ole mahdollista ulkomaillekin, siitä taitaa tietty joutua maksamaan... Onko siellä Italiassa lastenvaatteet edullisia tai eläminen yleensäkään? Mites äitiysloman pituus sun muut etuudet? Ihan vain kiinnostuksesta kyselen että miten poikkeaa suomen meiningistä.
Mä tossa hoksasin että olen käynyt jo 3 ultrassa näihin viikkoihin mennessä, eikä ole siis ollut mitään erityistä... Eka ultra ns. alkuraskauden ultra ja toinen yksityisellä kun halusin sen niskaturvotuksen pois mielestä ja ekalla lääkäri käynnillä katseltiin muuten vaan, jolloin tosin taisi löytyä myooma eli kohdun hyvälaatuinen lihaskasvain, mut ei paniikkia, niitä kuulema tulee ja menee. Paranevat yleensä itsestään eivätkä muutu pahalaatuisiksi. Onko kellään kokemuksia? Tarkistetaan asia sitten vielä rakenneultrassa, myooman pitäis kuulema pienentyä tai hävitä kokonaan raskauden edetessä. Mutta muutenpa olen voinut hyvin, olo on edelleen tosi väsy ja luojan kiitos tänään oli viimeinen työpäivä tältä viikolta ja huomenna vapaa!!!
 
Hei WhiteWife,

Tuo kelan àitiyspakkaus ei ole mahdollista saada, jos ei kuulu Suomen KELAn piiriin. Tietenkin on niità, jotka ottavat àitiyspakkauksen mielummin rahana ja nàin voi heidàn kauttaan sopia, joskos he sitten tilaisivat paketin minulle ja minà sitàvastoin maksaisin sitten heille.
àitiysloman pituudesta minulla ei ole tietoa, mutta alle 3-vuotiasta ei voi viedà hoitoon, paitsi yksityiselle ja se on sitten tosi kallista, eli se 3 vuotta ainakin olisi melkein pakostakin kotona oltava. Tààllà ei saa àitiyspàivàrahaa, eikà lapsilisàà, mutta tuen saamaan jonkun starttirahan(en tiedà miksi sità tulisi kutsua).Tulee klònttinà yhden kerran ja on muistaakseni 7000-8000 euroa.

Tààllà kaikki mikà liittyy lapsiin on kallista!!!! Lasten ruokapurkitkin maksaa 1.50klp!!! Siis ihan sellanen perus pikkupurkki. Lastenvaatteet ovat kalliita,kun ne myydààn usein noissa pienissà erikoisliikkeissà. Tottakai tààllàkin lòytyy halvempia H&M tapaisia kauppoja, eli kai se on lopulta vain se valinnanpaljous mikà tààllà on eri kuin Suomessa. Muutenkin tààllà on lapsiin hieman minulle outoja tapoja esim lapsille syòtettàvàt puurot sun muut keksimaidot ja sokerimaidot ovat aika outoja kàsite. Saaas nàhdà kuinka paljon anoppi tulee haukkumaan minua mauttomasta ruoasta tai muusta, kun en tuota sokeria ala heti lisàilemààn ja keksit ovat mielestàni epàterveellisià jne.
 
Minullakin ultrassa on katsottu alussa mm, ettà ei ole kohdun ulkopuolinen raskaus jne. Nyt viimeisellà kerralla oli tuo niskapoimu-mittaus. Kaikki hyvin :D Tosin verikokeesta en ole vielà saanut tuloksia, kun halusin ottaa sen myòs eli niità nyt sitten odotellessa.

Minulla oli reilu vuosi sitten iso kysta 5.5cm x 6.5cm, joka lopulta poistui itsestààn ilman leikkausta (sitàkin mietittiin keskenmenoksi). Kontrollikàynnillà kysta oli kadonnut, mutta oli pienen pieni myooma. He sanoivat sen olevan ihan normaalia...tulee ja menee, ei tarvitse huolestua. Nyt tosin ultrissa ei ole siità mainittu, eli oletan ettà nyt sità ei sitten ole. En tiedà miten tuo vaikuttaisi raskauteen, sehàn on kuitenkin ulkopuolella eikà erità mitààn, joten olettaisin ettà ei tarvitse turhaan huolestua.....tàmà vain minun mielipiteeni, enkà tod ole mikààn lààkàri, kunhan kirjoitan ajatuksiani paperille.

Mukavaa vapaapàivàà :D
 
Heips kaikille. Olen täällä ensimmäistä kertaa, toisen raskauteni kanssa[:)]. Viikkoja on 15+2 ja odottelen jo kovasti että masu alkaisi kasvaa ja vauvan liikkeet tuntua. Pahoinvointikin alkaa jo helpottaa, tosin sitä ei kauheasti ollut jos vertaan edelliseen raskauteen, joka päättyi keskenmenoon kesällä 2008 rv:lla 8+4. Laskettu aika ekan ultran mukaan olis sitten 6.10-09. Tosin en oikein tiedä kumpaan kannattaisi enemmän luottaa; viimeisiin menkkoihin vai ensimmäiseen ultraan.. No jokatapauksessa ensimmäinen kolmannes on jo takana ja helpottuneena odottelen rakenne-ultraan pääsyä, joka on kuukauden kuluttua [;)].
Mielialat on vaihdellu kyllä aika tiuhaan tahtiin ja oon huomannu itsessäni ehkä hieman lapsenomaisen piirteen: tavaroiden heittely[:D] Kun saan kunnon raivarin (millon mistäkin olemattomasta pikku jutusta)
tunnen suunnatonta helpotusta kun saan paiskia tavaroita pitkin seiniä. Ei ihan normaalia mulle..
Koskahan tuo maha alkaisi näkyä ulospäin? Tiedän että se on yksilöllistä ja riippuu monesta asiasta, mutta olen normaalikokoinen, ja pian alkaa kuitenkin jo viikko 16 eikä mitään pientäkään kumpua tunnu ilmestyvän. Painokaan ei ole noussut juuri ollenkaan. Väkisinkin juolahtaa mieleen kysymys että onkohan siellä sittenkään mitään..  
 
Huomenta vaan kaikille ja tervetuloa uusille ekavauva ja Bambolina.

On varmaan mielenkiintoista seurata muun maan käytäntöjä ja erilaisia uskomuksia mikä on lapselle parasta ja varmaan olet oikeassa Bambolina, että anoppisi sanoo muutaman sanan lapsen hoidosta. Suomessakin anopit tuppaavaat laittamaan nokkansa joka asiaan niin miksei sellaisessa temperamenttisessa maassa kuin Italiassa oltaisi neuvomassa. Tokihan olen itse jo oppinut kahden aikuisen lapsen äitinä että hyväähän anoppi on vain tarkoittanut kun on neuvonut asioissa, mutta ei millään ole tahtonut uskoa että jokainen kasvattaa lapsensa niinkuin itse parhaaksi näkee.

Ekavauva, olet varmaan lukenut että meitä muitakin on siunattu tällä oksentelulla, mutta itsellä taitaa olla nyt vihdoin ja viimein pahin ohi, ajoittain tulee jostain tuoksusta huono olo, mutta ei enää kokopäiväistä etomista ja kahviakin pystyy juomaan joinakin päivinä puoli kuppia. ( on ollut minun paheeni sen jälkeen kun neljä vuotta sitten lopetin tupakan polton. )

Välillä on olo että ei vatsassa ole mitään, mutta niinkuin eilen tyttö tuumas, että nyt sun mahas on kokonainen pallo eikä enää vain läskiä niin siitä tietää että muut huomaa sen eron paremmin kuin itse, koska mullakin on taas lähtenyt puoli kiloa joten painon mukaan en voi asiaa seurata.

Taas on viikko alkamassa ja seuraavaan viikkoon jännitän pelonsekaisin tuntein, koska keskiviikkona on seuraava mahdollinen katkon paikka raskaudessa, kun menen lapsivesitutkimukseen. Pitäkää peukkuja, että kaikki menee hyvin ja saan hyviä uutisia sitten kolmen viikon jännityksen jälkeenkin....

Hyvväääää alkanutta viikkoa kaikille!!!!!!!!!
 
Tervetuloa uusille! [:)]

Tänään suunniteltiin töissä kesälomia ja sain nyt sitten omatkin lomapäiväni jotenkin alustavasti päätettyä. Kesälomaa 3 viikkoa, loput säästän niin, että voin - jos kaikki menee hyvin - mahdollisesti jäädä äitiyslomalle elokuun viimeisenä päivänä. Jee, ei enää monta kuukautta jäljellä töitä siis! [;)] Saapa nähdä, milloin sitä sitten palaa taas töihin... Just tällä hetkellä tuntuu, ettei ole mikään kiire takaisin työelämään, mutta itseni tuntien tiedän, että kotona ollessa voi hyvinkin sitten vaan yhtäkkiä tulla se olo että on tehnyt sitä tarpeeksi. Näin kävi viimeksi esikoisen ollessa 4,5 ja pienemmän 1,5 vuotta. Innolla silti kyllä nyt odottaa kotiäiti-aikaa! :)

Jaahas ja nyt lounaalle. Peukkuja pidetään lteija, toivottavasti saat hyviä uutisia! [:)]
 
Hei,
 
Ekavauva: Mà olin ensimmàistà odotellessani sporttisessa kunnossa normaalipainoinen ja maha alkoi nàkyà vasta joskus 5-6 kuukaudella. Itse kyllà huomasin "lihoneeni" hieman masun kohdalta, mutta aika vàhàn se masu kyllà nàkyi.
Nyt tilanne on toinen. Olen muutaman kilon normaalista ylàkanttiina. Olen viikolla 14 ja vatsa nàkyy jo ja muutenkin olo on kuin olisin viimeisillàni (paino pudonnut tosin 2kg làhtòpainosta, mutta vatsa kasvaa) siis vertaan tàssà olotilaani ensimmàiseen raskauteen, jossa vasta loppuvaiheesta tuntui ettà sità oikeasti oli mamiksi tulossa. Olen aina kuvitellut, ettà hoikilla ihmisillà vatsa nàkyy aikaisemmin ja tukevimmilla se taas peittyy, mutta taas tuli omat ajatukset todettua vààràksi ihan jo itseàni tarkastellessa. Kyllà se vaavi sielà sinunkin masussasi on, vaikka ulospàin ei merkkejà vielà annakaan :D
 
Iteija: Joo mielenkiintoista, mutta vàlillà myòs hyvin turhauttavaa. Kyllà minàkin muistan oman àitini minua neuvoneen ja hyvàà ajatelleen neuvoessaan, mutta lopulta menimme siihen pisteeseen, ettà sovittiin ettà itse kysyn jos sità kysyttàvàà on (yllàttàvàn paljon sità lopulta sitten tulikin) àitini oli kuitenkin suuren suuri apu ensimmàisen lapsen koliikkiaikoina jne. Nyt hàn on Suomessa ja minà tààllà. Nyt on sitten anopin vuoro ladella "neuvojaan". Vielà en ole joutunu ottamaan yhteen missààn tilanteessa hànen kanssaan ja toivon ettà nàin on jatkossakin, mutta kyllà hieman mietityttàà nàmà meidàn erilaiset kasvatustavat. Tààllà pidetààn todella outona esim sità kuinka vauva ròyhtàytetààn maidon jàlkeen ja meille suomalaisillehan se on aivan itsestàànselvyys.
Ihana toi kommentti: "mahas on kokonainen pallo eikä enää vain läskiä" Se on kyllà niin totta..tààllà ollaan samoin ajatuksin omasta masusta. Tsemppià keskiviikolle :D
 
RustInPeace: Kàvin sitten lukaisemassa koko blogin. Tosi kiva seurata toistenkin raskauksia tààllà...ja varsinkin kun olemme kaikki lokakuulisia :D
 
Tervetuloa uudet mukaan jutusteluun! [:)]

Tänään oli neuvola ja siellä kuunneltiin eka kertaa sydänääniä, aivan kuten Rust In Peace ennakoitkin. Pulssi oli 150 ja itkuunhan se herkisti, kun kuuli kuinka pikkuisen sydän pumppasi. Ihmeellistä, että omassa masussa kasvaa ihka uusi elämä!

Bambolina, hauska kuulla sun kokemuksia sieltä Italiasta. Me ollaan miehen kanssa suunniteltu Italian matkaa heinäkuun viimeiselle viikolle (jos raskaudessa kaikki ok) kolmivuotishääpäivämme kunniaksi ja jotenkin myös "uuden elämän" aluksi, kun pikkuinen toivon mukaan syntyy sitten lokakuussa ja matkustaminen jää joksikin aikaa. Mitä aluetta suosittelet tuohon aikaan? Jos vaan jaksat kertoa, niin ottaisin mielelläni vastaan vinkkejä siitä, missä kannattaa käydä jne. [:)]

Neuvolassa laskeskeltiin, että mulle on viikossa tullut keskimäärin painoa noin 350g. Saako kysyä, minkä verran teille muille on tullut? Pelkäsin, että painoa ois tullu vieläkin enemmän, vaikka tuokin on jo ihan kiitettävästi, sillä oon jotenkin "lösähtänyt" tän raskauden myötä. Syön kyllä terveellisesti, mutta 1-2 kertaa vähemmän herkuttelua viikossa ois ihan hyvä tavoite..

Ootteko tilanneet jotakin vauva-aiheeseen liittyvää lehteä kotiinna ja jos ootte, niin mitä ootte tykänneet? Oon miettiny Vauva-lehteä, mutta haluaisin ensin kuulla teidän muiden kommentteja ko. lehdestä ja muistakin lehdistä.
 
Heips Ippu!

Kun odotin esikoistani mulle tuli vauva-lehti ja kaks plus, tykkäsin vauvasta enemmän... makuasia. Sittemmin olen tilannut meidän perhe-lehteä ja kun tulin raskaaksi tilasin taas vauva-lehden. Netissä oli joku hyvä tarjous ja on edelleen mistä saa vauvan kantopussin kaupan päälle! En sitten tiedä onko hyvä, mutta ei siis ole kantoliina.
Kivahan noita juttuja on lukea vaikka ovat aika pitkälti samantyyppisiä juttuja kuin 8 vuotta sitten, mutta eipähän tämän aiheen jutut juuri mihinkään muutu. Ja varsinkin esikoista odottaessani sain lehdistä paljon tietoa ja ajateltavaa [:)]
 
Ciao Ippu, Hehe, màkin teen matkani sinne suomeen heinàkuussa, joten samoihin aikoihin reissataan. Hyvà ajankohta kyllà tehdà tuo matka, kun vielà saatte nauttia vain toisistanne. Itse olen kyllà matkustellut ihan pienenkin lapsen kanssa, joten ei sekààn ole ongelma, kun ei siità ongelmaa tee :D
Elokuu on tààllà kuuminta aikaa, eli heinàkuun lopulle en voi suositella mitààn kaupunkilomaa.Esimerkiksi Roomassa tuohon aikaan on niin pakahduttavan kuuma ja sinulla vielà kun on se patteri kokoajan mukana niin voi olla aika tuskaista. Ehkà sitten rantalomaa enemmàn. Itse olen asunut Ligurian alueella, mikà on todella kaunista aluetta, tosi siellà ei ole turisteja, joten englanti ei paikallisilt suju.(paitsi cinque terressà, joka on tàynnà saksalaisia) Olen kàynyt myòs Gardajàrven alueella, joka on romanttista ja kaunista aluetta. Tosin garda on niin turistirysà, ettà siellà hinnat ovat aika pilvissà. Etelàmmàssà on Costiera amalfitana, capri, pompeii sun muut. Hieman riippuu minkàlaista lomaa hakee. Voisin kuitenkin suositella jotakin rantalomakohdetta, kun heinàkuu on kuitenkin tààllà niin kuuma kuu ja olosi on jo muutenkin siihen aikaan jollakin tavalla...òòòòò.....paksu ja hikinen, hih!
Mulla ei ole kiloja tullut vielà ollenkaan. Itseasiassa paino on tippunut pari kiloa. Ensimmàisen raskauden aikana kiloja tuli kuitenkin huimat 23kg!
Màkin haluaisin joitakin lehtià, mutta tyydyn lukemaan netistà,kun tulee niin paljon kaikkia làhetyskululisià sun muita. Nyt kyllà kun suomeen tulen niin pitàà muistaa tuo WhiteWifen vauva-lehti suositus :D

Mua alkaa nyt pelottamaan, kun en ole vielàkààn saanut tuloksia koskien sità verikoejuttua joka tehdààn samaan aikaan sen vkon 12 niskapoimumittausten sun muiden kanssa. Lupasivat laittaa mailia ja nyt kun heistà ei kuulu niin alan tietenkin heti kuvittelemaan sità kaikkein pahinta. Eivàt laita mailia, koska on jotain sellaista kerrottavaa jota mailitse ei viitsi kertoa, aaaargh!!! Kamala tàmà mielikuvitus!, kun se ottaa nàin ihmisestà vallan!! 
 
Hei vaan kaikille! Päätin tulla tähän sakkiin mukaan kun olen jo jonkin aikaa seurannut teidän keskustelua. Hauskaa kun iso porukka on suurinpiirtein samoilla viikoilla, niin voi vaihtaa ajatuksia ja saada vertaistukea! [:)]  Olen 22 vuotias ja odotamme mieheni kanssa ensimmäistä lasta. Lasketu aika on 27.10. Aika mukavasti on tähän asti mennyt. Se siedettävä pahoinvointi ja kamala väsymys on ihan selkeästi takanapäin. Nyt on tullut vaivaksi päänsärky, mutta voi se johtua muustakin kuin raskaudesta. Opiskelen kätilöksi, joten tämä raskaus ja koulunkäynti on monilta osin sopinut hyvin yhteen. Tentteihin lukeminenkaan ei ole tylsää kun oppii aina jotakin uutta mielenkiintoista ja sitä kautta on ehkä helpompikin psyykkisesti valmistautua tulevaan.
 
Ekavauva: Useinmiten on ultraääni tarkempi tapa selvittää sikiön ikä. Monissa kunnissa ei laskettua aikaa kuitenkaan siirretä jos laskettu aika heittää vaan muutamalla päivällä. Kaikki sikiöt kasvavat alussa samaa vauhtia, joten se laskettu aika on hyvin luotettava parin päivän marginaalilla.
 
Voikaa hyvin![:)]
 
Hei! Oli taas mukavaa kuulla kuulumisianne ja kivaa, kun on tullut uusia lokamammoja joukkoon. Minä olen ollut harmikseni tosi sitkeässä flunssassa ja jouduin lopulta nöyrtymään ja hakemaan antibioottikuurin poskiontelotulehdukseen. Lääkäri ja farmaseutti kyllä sanoivat, ettei siitä ole raskaudelle haittaa, mutta inhottaa silti syödä niitä. Toisaalta tulehdus pitää saada kuntoon. Olen ollut niin tolkuttoman väsynyt, että jouduin saikulle viime viikolla. Normaalien yöunien lisäksi meni helposti neljä tuntia päiväunia. Tänään oli ensimmäinen päivä aikoihin, kun selvisin töiden jälkeen ilman nukkumista. Ihanaa, kun on ehtinyt ja jaksanut puuhastella kaikenlaista.

Meille sanottiin ekassa ultrassa, että jos halutaan tietää lapsen sukupuoli, niin rakenneultrassa kannattaa sanoa se heti alkuun. Varmaahan ei ole, että mitään saadaan selville, mutta kyllä me halutaan tietää sukupuoli, jos suinkin mahdollista. En edes osaa selittää miksi. Meillä on ollut vähän sellainen tuntuma, että me ei osteta tytölle vaaleanpunaista ja pojalle vaaleansinistä.

Ippu: minullakin oli varsinkin alussa, kun joka paikkaan koski ja vihloi, tunne, että mitähän sitä tässä on oikein tekemässä. Onko minusta vanhemmuuteen. Mutta ekan ultran jälkeen, kun näin masuasukin hengissä, vahvistui se ajatus, että kyllä tuo otus on meille erittäin tervetullut. Asiaa auttaa varmasti taas se, kun kuulee neuvolassa sydänäänet.
 
Takaisin
Top