Lokakuun Lellikit

Keskustelun 'Laskettu aika lokakuussa 2009' aloitti lteija, 19 maalis 2009.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. lteija Vieras

    Olen seurannut jutustelua muidenkin "kuukausien" lasten foorumeissa, mutta toiset on liikaa edellä ja toiset taas jäljessä....
     En kai ole ainoa jolla LA lokakuussa????????? Tarkemmin sanottuna LA olisi 12.10.2009 ja saisi mennä kaksi päivää yli  niin tulisi äitille 40-vuotissyntymäpäivälahjaksi.
    On ollut ilo huomata että täällä on muitakin jotka ovat jo monien mielestä liian vanhoja, kuten minulle on jo huomautettu. Mutta siitä huolimatta aurinkoisia kevätpäiviä kaikille ja olisi kiva tosiaan tietää kellä muulla on lokakuussa laskettu aika..
  2. RustInPeace Vieras

    Hei! Täällä toinen, jolla LA lokakuussa :) Tarkemmin sanottuna 18.10. En ehdi nyt tähän kirjoittelemaan enempiä, kun on kiirus töitten kanssa, mutta taustaani voi tutustua sivulla http://ollykka.blogspot.com/ Täälläkin kyseessä "vanha" äiti, 40 vuotta tuli juuri täytettyä ;)
  3. Silmu Vieras

    Hei me ollaan kaikki tuolla "raskaus alkutekijöissään" ketjussa! Siellä on jo 13 sivua viestiketjua! Tulkaa sinne mukaan :)
  4. RustInPeace Vieras

    Kiitos vinkistä ;) Pitääpä tulla sinnekin käymään...
  5. Airie Vieras

    No minäpä ilmoittautudun tännekin.[:)]
    Eli perjantaina oli neuvola viikkoja on kasassa 9+6 ja lauantaina suuntaan itseni lappiin ja hiihtovaeltamaan.
    Ultra on sitten pääisiäisviikolla maanantaina ja sitten ehkä itsekin alkaa uskoa, että on raskaana. [:)]
  6. RustInPeace Vieras

    Tervetuloa :) Ja mukavaa hiihtovaellusta! ;) 
  7. lteija Vieras

    Tervehdys, Airie..Pidä hauskaa Lapissa,varmaan hieno reissu edessä.
    Mulla viikot 11+1 tänään ja tuntuu ettei tää aika mee yhtään eteenpäin ja odottaa että jotain uutta ja
    raskauden olotilasta kertois muukin kuin ällötys kahviin ja vieläkin ajoittainen oksentelu. Mulla ultra on 31.3. tiistaina ja mua jännittää jo ihan sairaasti koska isäntäkin tulee mukaan. Toivon mukaan siellä on kaikki hyvin mutta en jaksa murehtia koska enhän asialle voi mitään vaikka mitä tapahtuisi.

    Rust In Peacelle toivottelen töihin jaksamista, mulla on sama juttu kun kerroin lähimmälle esimiehelleni
    niin vastauksena tuli onnittelu ja tuumaus että nyt mun ura on ohi......Isolle pomolle en oo vielä kertonut
    kun odotan siihen asti että kuulen onko masussa vielä elämää ja koska on edessä vielä muutkin tutkimukset...

    Lapsille jotka on mullakin sieltä hyvältä 90-luvulta ( 90 ja 92 ), kerrottiin viikonloppuna ja poika oli tosi
    iloinen ja alkoi heti juttelemaan muista vauvoista mitä ne osaa jo tehdä jne. Tytölle uutinen oli shokki
    ja iloisuus oli kaukana reaktiosta, mutta niinkuin itse sanoikin, että sehän on meidän asia, ei kuulu hänelle..

    Joten yritän nauttia raskaudestani vaikka vastaanotto onkin hieman nuivaa koska siskoni on ainakin mun
    suurin fani tällä hetkellä, hänelle pitää ilmoittaa joka naksahduksesta.

    Pitää kirjoittaa kerralla kaikki asiat kun en koskaan tiedä koska saan läppärin käsiini..Joten odotellaan
  8. Airie Vieras

    Me ei olla kerrottu vielä kenellekään raskaudesta. Ite haluaisin jo kertoa muutamalle rakkaalle, mut mies ei oo niin innokas. [:)] Järki-ihminen kun on, hän haluaa ekana että käydään ultrassa ja nähdään että kaikki on oikeesti ok. Itsekin olen kyllä samaa mieltä, vaikka joskus tuleekin halua julistaa maailmalle. [:D]
    Ja tuo pääsiäinen tulee just sopivasti, että voidaan kertoa perheille samalla kertaa pääsiäisaterialla.

    Vaellus jännittää jonkin verran, kun oon ollut tosi väsyny, et miten sit jaksaa 5 päivää hiihtää umpihangessa ahkion kanssa. Mutta tein ratkaisun ja soittelin vaelluksen vetäjän kanssa, että tietää mikä tilanne on päällä niin sanoakseni.

    Voimia kaikille!
  9. RustInPeace Vieras

    Kiitos lteija, eiköhän tämä tästä kunhan pomolta menee suurin järkytys ohi. Toivottavasti sulla menee pian oksentelu ohi! Kurjaa moinen. Mulla ei ole varsinaista oksentelua nyt ollut ollenkaan (muistaakseni pojalta nro 2 oli aikanaan ihan päivittäistä yrjöilyä jokusen viikon ajan), mutta paha olo tuli tuossa viikoilla 6-9 tosi herkästi, jos ehti tulla liian nälkä. Samoin jos joi pelkkää kahvia tyhjään mahaan... [:'(]

    Meillä ei olla vielä kerrottu tuleville isoveljille mitään, vähän olen kyllä mietiskellyt että mitähän mahtavat ajatella. Olettaisin, ettei ihmeempiä, pienempi pojista (nyt 10 vee) on joskus aikanaan kaipaillut pikkuveljeä/ -siskoa, mutta se oli silloin kun vielä oltiin yhtä perhettä poikien isän kanssa eli en tiedä, mikä mahtaa olla suhtautuminen nyt, kun isä on eri. Varmaan kerron tuossa joskus lähiviikkoina tai viimeistään, kun alkaa maha pullottaa, katsotaan sitten mitä tuumivat moisesta.
  10. Jeju Vieras

    Moi! Meillä on laskettu aika 11.10. [;)] Ensimmäistä odotellaan ja viikkoja on nyt siis kasassa 11+4!
  11. pp09 Vieras

    Moi Kaikille!

    olenkin jo esittäytynyt tuolla "alkutekijöissään.." topikissa, mutta ajattelin nyt siirtyä tännekin kun LA on Lokakuussa. Itseasiassa LA sama kuin RustInPeace:lla eli 18.10

    Huomenna olis seulonta ultra yksityisellä. Toivottavasti viikot on nyt oikein jotta voidaan se jo tehdä.
    Aamulla pitää vielä muistaa käydä ostamassa CD, saa sitten samalla ultran muistoksi kotiin : )

    Pahoinvointi alkoi jo helpottaa pari viikkoa sitten, oli pois viikon ja nyt viikon verran oksettanut enemmän kuin koko aikana. Mutta vielä kuitenkin hyvin pientä ensimmäiseen raskauteen verrattuna, silloin olin pää pöntössä koko ajan.
    Painoa tullut ihan pirusti jo nyt eli 7 kg, mikä on siis minussa todella paljon. Normaalisti hoikka mutta ensimmäisessäkin raskaudessa tuli 35 kg ja ihan samoissa näyttäis nyt menevän. Jostain syystä mun kroppa kerää turvotusta tosi paljon. Onneksi neste sitten lähtee nopeasti synnytyksen jälkeen, mutta on se olo aika todella ikävä loppuvaiheissa. pituutta siis minulla vain 160cm joten 35kg on TODELLA paljon.
    No yritys nyt pitää ruokavaloi todella terveellisenä, joten toivottavasti se auttaa edes vähän.

    Hyviä vointeja kaikille ja pitäkää peukkuja että ultra menee hyvin. 
  12. RustInPeace Vieras

    Peukkuja ultraan ja tervetuloa tännekin turisemaan pp09 [:)] Niin ja tervetuloa myös Jejulle tietysti.

    Tänään ei jaksais olla yhtään töissä, itse asiassa koko viikko on ollut aika tahkea. Tuntuu, että mieluiten olisi kotona ja köllöttelisi omassa sängyssä tai sohvalla tekemättä yhtään mitään [:D] Aikanaan edellisten raskauksien kohdalla olikin se mukava tilanne, että opiskelin vielä, eikä niin ollen tarvinnut jaksaa olla 8 tuntia peräkkäin missään. Opinnotkin kun olivat loppuvaiheessa ja pystyin työskentelemään aika pitkälti silloin, kun jaksoin. Noh, tämä on nyt tätä. Onneksi on perjantai!

    Minä olin edellisiä lapsia odottaessani todella hoikka, painoa oli esikoisen raskausajan alussa vain joku 43 kg (!!) ja toisella kerralla 45 kg - pituutta on 162 cm. (Ilmeisesti minulla on kevyt luusto; anoreksiasta tms. en ole koskaan kärsinyt, kuukautiset ovat aina olleet säännölliset kuin kello jne.) Raskausaikana painoa sitten tuli johonkin 56 kiloon saakka, mutta poishan se tietysti lähti synnytyksen & imetyksen myötä, vaikka muistan toivoneeni, että siitä jäisi joku kilo... :D No, nyt vanhemmiten on kiloja sentään tullut vähän lisää ja nyt painan pömppömahoineni n. 50 kg. Saa nähdä, mitä tähän päälle tällä kertaa tulee, lisääntyykö kilomäärä vanhempana enemmän vai meneekö entisen kaavan mukaan. Lisäkiloja en nyt halua yhtään, tuntuu että nykyinen 50 kiloa on minulle ihan hyvä paino.

    Ulkona paistaa aurinko ihanasti, toivottavasti ilma lämpenee iltapäiväksi. Kevät sais mun puolesta tulla nyt ja heti... jotenkin kärsimättömänä odottelen talven loppumista. Taas kerran.

    Mukavaa perjantaita teille kaikille! [:)]
  13. Ippu Vieras

    Heissulivei! Täällä 24-vuotias ensi kertaa raskaana oleva, jonka raskaudesta tekee entistä mielenkiintoisemman sen, että olen epileptikko. Laskettu aikani on 21.10, joten viikot ovat 10+2. Tähän mennessä oon käynyt kahdesti ultrassa ja viime kerralla pienokainen jo hennosti vilkutti kättään äitille ja isälle. Kiva jakaa kokemuksia muiden kanssa. Jatketaan tästä [:D].
  14. WhiteWife Vieras

    Moikka!

    Ollaan pp09 aika saman pituisia, minä 156cm. Esikoista odottaessani olin lievästi alipainoinen eli 47kg lähtöpaino, kun oikeasti painan n.51 kg. Lihoin raskauden aikana 15 kg ja mulle valitettiin siitä neuvolassa. 10kg olisi ollut sopiva määrä!!!
    Nyt raskauden alkaessa painoin 52kg ja nyt 54kg, että nousussa on mullakin. Vatsa on ollut turvoksissa, eihän toi vauvamasu ihan vielä ala näkymään, taitaa olla vararavintoa[:D] Kun viikotkin ovat vasta 9+4, mutta taitaa se tulla toista odottaessa aijemmin näkyviin?! LA siis 25.10, varmistuu maanantaina ultrassa.
  15. lteija Vieras

    Moikka ja tervetuloa Jeju,pp09,Ippu ja WhiteWife. Kiva tosiaankin kuulla, että on muitakin samaan aikaan odottelevia...

    pp09 Siis aivan uskomaton painonnousu. Löit miehen siskon kilomäärän kymmenellä kilolla ja sekin jo tuntui aivan hurjalta, se paisui kuin pullataikina ja lopussa oli aivan muodottomat jalat ja kädet, ja tämä oli ensimmäisen lapsen aikaan...Toinen ja kolmas meni sitten vain n. 18 kilon painon nousulla.

    Mulla ei onneksi oo kiloja tullut yhtään vaan 3 kiloa on tippunut koska olen ylipainoinen ja kyllä lääkärikin meinas ettei varmaan tuu hirvesti kiloja kun lapsi ottaa mun varastoista mitä tarvii joten meinas että saatan laihtua muutaman kilon vielä lisää!!!!! Näin me ollaan niin ihanan erilaisia kuitenkin...

    Jeju Meillä on aika lähellä LA ja jos kahden ekan lapsen merkkien mukaan mennään niin mulla saattaa aikaistua LA mitä en kyllä toivo, koska ne mun kuuluisat synttärit ( oon joka paikassa jaksanut mainostaa niitä ) on 14.10. jolloin täytän 40-vuotta ja haluaisin niin todella sinä päivänä synnyttää.
  16. lteija Vieras

    No vielä Ippu. Sen mitä minä tiedän epilepsiasta ja olen nähnyt pienenä ystäväni luona naapurin pojan kohtauksia useita niin sinulla TODELLA varmaan tulee olemaan aika jännittävä raskaus. Kuinka lääkkeesi eivät vaikuta lapseen, kun eikö ne ole keskushermoston kautta vereen meneviä????? Oletko aina kärsinyt epilepsiasta vai onko tullut ihan lähiaikoina??

    Mutta siitä huolimatta sylin täydeltä onnea odotukseen
  17. Ippu Vieras

    Epilepsiasta on monilla varsin erilaisia käsityksiä. Toiset ovat nähneet lähipiirissään ihmisen, jolla on voimakas epilepsia (eli kohtauksia tulee päivittäin), toisten epilepsiaa perheenjäsenet (tai epileptikko itsekään :) eivät saata edes muistaa, koska sairaus saattaa olla niin lievä. Omalla kohdallani toteutuu jälkimmäinen. Minulla on kuusi vuotta sitten todettu nuoruusiän myokloninen epilepsia ja se on oirehtinut näiden vuosien aikana neljä kertaa. Saan siis olla kiitollinen, että sairaus on pysynyt lääkkeillä kurissa.
    Syön päivittäin kaksi tablettia, myös raskauden aikana. Vauva valitettavasti (!!!) saa oman osansa lääkkeestä, mutta pahempi vaihtoehto olisi, etten söisi lääkkeitä ja saisin kohtauksia ja vauva joutuisi esim. kärsimään hapen puutteesta.
     
    Minut luokitellaan epilepsian takia "riskiraskaudeksi" ja joudun siksi seurantaan äitipolille. Ensimmäinen käynti on ensi tiistaina. Silloin tehdään suunnitelma raskauteni seurannalle.
     
    Epilepsia on osa minua, mutta yleensä en todella edes muista sen olemassaoloa, koska voin elää ihan normaalia arkea. Sydämestäni toivon, että vauva kasvaisi, kehittyisi ja syntyisi terveeksi pojaksi tai tytöksi. Raskauteen latautuu muutenkin suuria tunteita, sillä olemme odottaneet mieheni kanssa tätä ihmettä kolme vuotta.
  18. WhiteWife Vieras

    Uskon Ippu että kaikki sujuu hyvin, kyllähän ne neuvolassa tietää ja lääkitystähän et voi lopettaa. Se olisi sinällään riski sinulle ja sitä kautta ehdottomasti myös vauvalle jos saisit kohtauksia.

    Esikoiseni isä sairastaa epilepsiaa joka puhkesi aivoleikkauksen jälkeen. Hän itse ei koskaan muista kohtauksista mitään ja on usein hyvin uninen ja sekava kohtauksen jälkeen. Kohtaus saattaa olla poissaolo kohtaus eli ei reagoi mihinkään ärsykkeisiin, ääneen, kipuun ym. mutta ei kuitenkaan kouristele. Näitä saattaa tulla useita päivässä... Useimmiten kuitenkin kouristelee!

    Sinulla ymmärtääkseni epilepsia on hyvin lievä ELI Nauti siis raskaudestasi täysillä!
  19. Ippu Vieras

    Kiitos Iteija ja WhiteWife sanoistanne, ne lämmittävät mieltä. Huomenna saan äitiyspolilla tietää, millainen seuranta tulee olemaan. Muuten aion nauttia raskaudesta kuin kuka tahansa terve äiti [:)].
     
    Miten muut olette voineet ja oletteko olleet "elämänne kunnossa" niin kuin jotkut kertovat raskauden aikana olevansa? En ole itse kärsinyt esim. pahoinvoinneista. Ainoastaan väsymys on vienyt minut iltaisin petiin jo ysin maissa, viikonloppuisinkin. Ennen olin meidän perheen ja ystäväpiirin yökuppari, mutta nyt olen ensimmäinen, joka ehdottaa nukkumaanmenoa[;)].
     
    Toinen asia, mistä olen ollut hämmentynyt, on ollut mielialojeni vaihtelu. Olen ollut aina luonteeltani varsin herkkä, avoin ja äkkipikainen, mutta nyt tuntuu, että herkkyyteni ja äkkipikaisuuteni ovat tuhatkertaisia!!! Saatan tiuskaista mitä pienimmästä asiasta miehelleni ja sitte hetken päästä pyydän anteeksi löytääkseni itteni taas seuraavassa hetkessä tiuskimasta! Ymmärrä siinä sitten itseäsi...
     
    Oli muuten mielenkiintoista lukea tuosta Iteijan ja Rust In Peacen kokemuksista, kun kerroitte esimiehillenne. Mulla on sellanen tilanne, että meitä on työpaikalla kolme samaa työtä tekevää ja ME KAIKKI JÄÄDÄÄN ÄITIYSLOMALLE ennen lokakuuta. Ne kaksi muuta jää kesäkuussa ja mä sitten syyskuussa toivon mukaan. Esimies onkin jo vitsaillut, ettei ota enää yhtään raskausuutista vastaan. Voitte siis uskoa, että vapisin sisäisesti kuin haavanlehti, kun menin tänä aamuna ilmoittamaan, että minäkin olen raskaana. (Menin ilmoittamaan jo näin viikoilla 10+5, koska työpaikalleni rekrytään juuri parhaillaan niiden kahden muun kollegani äitiyslomasijaisia. Tietävät nyt valita minunkin paikalleni jonkun.)
     
    No onneksi esimies otti asian tosi hyvin ja asiallisesti, vaikka mä jännitin ja takeltelin. Asian kertomista helpotti se, että esimieskin on jäämässä isyyslomalle ja hänkin on odottanut omaa vauvaansa jo pitkään. Jaoimme siis tältä osin ihan vastaavat tuntemukset.
     
    Muutenkin meidän työpaikalla on 50 työntekijästä kymmenkunta ihmistä joko äitiyslomalle jäämässä tai jo jäänyt. Melkonen vauvakuume päällä siis. Nyt mun viestin mitta meinaa taas karata... Parempi tältä erää lopettaa. Kirjotellaan taas [:D].
  20. RustInPeace Vieras

    Heippa taas täältäkin! Lukemassa olen vaan käynyt, mutten ole saanut aikaiseksi kommentoida mitään joko ajanpuutteen tai muun takia. Toivottavasti sinulla Ippu menee kaikki oikein hyvin - ja miksi ei menisi! Samoin kuin kaikilla muillakin tietysti :)

    Minulla meni viikonloppu karmeassa migreenissä, eilen piti jättää työpäiväkin väliin kun voin niin pahoin. Onneksi tuo kurja kiusaaja tajusi vihdoin illalla lopettaa. Aika heikko olo on nyt, kun olin kolmisen päivää melkein syömättä. Painokin oli laskenut taas 49 kiloon, ääh. No, eiköhän se tästä taas pikkuhiljaa kohoa ylöspäin, kun pystyy taas syömään kunnolla. Toivottavasti noita migreenikohtauksia ei nyt ala tulemaan useampia (tämä oli toinen tämän raskauden aikana) - lääkettä kun en nyt pysty käyttämään. Minulla on muuten nykyään ollut tosi harvoin migreeniä, mutta jotenkin raskaus näköjään saa sitä aikaan minussa; edellisten kahden raskauden aikana muistan kärsineeni samasta vaivasta nimenomaan alkuraskaudessa.

    Eilen oli ultra, siitä pistän jossain vaiheessa tekstiä (ja ehkä kuvankin) tuonne öllykkä-blogiini. Oli mukava kuulla, että kaikki näytti olevan kunnossa.

    Nyt töitten kimppuun! Mukavaa ja aurinkoista tiistaita [8D]

Jaa tämä sivu