Lokakuun löpinöitä!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja melela
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
ALKUPERÄINEN: Elizabeth

Ei tää nyt typerä kysymys ole mutta mä en ainakaan ole tietoonen asiasta. Miten todenmukaanen kolmen s:än sääntö on (sauna, seksi, siivous)? Voidaanko tuon ukkokullan kanssa harrastaa huoletta ilman pelkoa ennenaikaistumisesta vai pitääkö alkaa pidättäytymään? [8|] Nimimerkillä tahdon pitää vauvamasun niin kauan kuin suinkin mahdollista. 


Eiköhän noi kolme s:ää oo lähinnä semmosia "myyttejä".. mä ainakin uskon et se vauva tulee just silloin, kun sitä itteään huvittaa - saunottiin, siivottiin tai sekstailtiin me kuinka paljon tahansa.. [:D]
 
No niin, äippäpolilla käyty ja vauveli on siis perätilassa.... voi pa***a! Huomenna aamulla klo: 8.00 kääntöyritys ja sitten mahdollisen sektioon valmistautuminen. Mä oon kyllä ihan hajalla tuosta ajatuksesta. Oon odottanut oikeesti koko raskausajan tätä lähestyvää synnytystä ja odottanut, että saisin kokea sen ihan luonnollista tietä.
Huomenna tosiaan aamulla syömättä lekuriin, otetaan käyrää ja ultrataan vielä (lapsiveden määrä ja mun etuseinässä oleva istukka saattaa vaikuttaa kääntöyritykseen). Sen jälkeen sitten kahden lääkärin voimin tehdään mahdollinen kääntö, jonka jälkeen takaisin käyrille ja tunnin verran osastolle. Kaikkiaan neljän tunnin operaatio. Varmuus saatiin, että poika on tulossa.
 
Eniten tuo sektio harmittaa esikoisen takia. Sairaalassa joutuu olemaan pidemmän aikaa ja just kun hän tarvitsisi eniten syliä, sitä ei pysty antamaan leikkaushaavan takia.
 
Eniten harmittaa, että tässä kääntöyrityksessä ollaan myöhässä. Yleensä se tehdään viikoilla 35-36. Ja miks ollaan myöhässä? No kun silloin kaksi viikkoa sitten mulla oli sijaisena neuvolaterkkarina KOULUTERVEYDEN hoitaja!! Se kyllä oli sitä mieltä, että vauva on raivotarjonnassa. Tosin hän ei ollut kuulemma isomahaisia pahemmin kopeloinnut. Aina ei siis voi voittaa! eikä elämää suunnitella liikaa eteenpäin. Onneks tänne voi purkaa pahaa mieltä[:(]
 
Voi itku ja harmi, Miimi. Tuo on niin ikävää, kun JONKUN MUUN IHMISEN VIRHEEN TAKIA sinä joudut nyt kääntöyritykseen "myöhässä" ja mahollisesti valmistautumaan sektioon. Aina ei elämässä voi voittaa, mutta ei se lohduta silloin, kun itselle sattuu joku ikävä koettelemus. Toivotaan nyt kuitenkin kovasti, että kääntö onnistuisi sittenkin ja voisit elätellä toivoa alatiesynnytyksestä.
<3
 
Siiri: hatarat on muistikuvat, mutta muistaakseni ihan kellottamalla ja siitä, että olivat kuitenkin erittäin napakoita ja pitkäkestoisia. Varsinaista kipua ei siis ollut, mutta kyllähän nuokin tuntui epämukavilta ja puristavilta, että hyvin ne erotti kuitenkin. Ei olisi siis voinut olla huomaamatta[:)]

Elizabeth, en usko että tuo seksi voi käynnistymiseen varsinaisesti vaikuttaa, paitsi jos vauva on jo päättänyt tulla ulos. Mutta silloinhan se tulisi ilmankin [:)] Tosin onhan ilmeisesti siinä miehen eritteessä sitä samaa hormonia, mitä niissä käynnistyspillereissäkin, mutta ei senkään pitäisi vaikuttaa jos paikat eivät ole kypsinä jo valmiiksi.

Tosi kurja juttu Miimi, että meni noinkin myöhään tuo asennon huomaaminen ja kääntöyritys. Toivotaan, että saatte kuitenkin menestyksekkäästi käännön sujumaan ja kaikki menee lopulta hyvin!
 
Miimi toivotaan, että tuo kääntöyritys onnistuu.

Joku pohti sen kolmen sss.n vaikutusta. Eipä niillä oikeestaan ole. Ja seksillä ei voi vahingoittaa lasta. Tosin yksi kaverini sanoi, että jos vaan harrastais kunnolla seksiä miehensä kanssa, niin paikat vähän jo tottuis tuohon venymiseen [:D] No ainakin niillä oli kivaa loppuraskaudesta, tiedä sitten helpottiko se synnytystä [:D]

satu' itse kans täällä elättelen sellaista ihme haavekuvaa, että olen hirmu hehkeenä heti synnytyksen jälkeen ja saan kiskasta kaikki vanhat kuteet päälle, energiaa riittää ja vauva on aivan ihana ja ei kauheesti itke ym. Taitaa mennä aika mettään, mutta saapa sitä ihminen itselleen haavekuvia luoda [:D] Ja ehkä ne haavekuvat sitte auttaa jaksamaan paremmin, jos tulossa onkin "hiukan" erilaista arkea.

Oi että, sain taas aamusta yhden koulutehtävän väsättyä ja tiskit tiskattua. Jokseenkin on rasittavaa, kun ei omista tiskikonetta. Nyt viel pyykit ja sitten lähden yhdeksi yöksi "lomalle" kaverin luo. Mukavaa [:)]

Pitäkäähän marrasvauvat hyvässä hoidossa ja älkää turhaa murehtiko sellaisia asioita, joihin me ei voida vaikuttaa tippaakaan. [:)] (helpommin sanottu ku tehty)
 
Mulla on niin päin, että oon ihan jo henkisesti valmistautunu siihen että yöt menee valvoessa ja kantaessa itkevää vauvaa :O En tiiä miks näin aattelen, oon tyhmä [:D] 
 
melela no sulla on ainakin sitten helpompaa, ku varaudut pahimpaan. Meillä joilla on jotain ihme haavekuvia tulee varmaan todellisuus eteen aika vauhdilla [:D] No onneksi sentään edes tiedostan, että ne on haavekuvia [:D]
 
haha, mäkin oon varautunut pahimpaan [:D] ja huomasin tossa kuunnellessani juttujani, että varaudutan kyllä myös avomiestäkin... [:D][:D]
 
voisin liittyä taas seuraan ja tilittää tästä viimeisten viiikkojen kärsimyksestä.
Joo, odotan vauvaa innolla. Odotan niin että meinaa pää levitä.

Neuvolassa painonnousu on nyt yhteensä plus 19kg. EIKÖ TÄÄ KOSKAAN LOPU, helvetti [:@][:@][:@]
Ja mun tuurilla vauva ei tuu pihalle aikoihin eikä ees laskettuna aikana.
voihan venäjän kasakat ja scheissekattilat.

vauva ei vieläkään oo kiinnittynyt vaan pyörii villisti, raivotarjonnassa toki.
Neukkutäti tosin sanoi että huomaa kun mulla supistelee (kun otettiin sydänääniä), mutta en sit ite huomaa sitä. Hassua.

Mua vaan nyt niin ahistaa jo tää odottaminen. Eikö vois olla jotain jättihyvää ja satavarmaa keinoa saada vauva ulos.Inhottaa olla näin itsekäs ja hävettääkin, mutta oikeasti väsyttää tämä niin pirusti . Hirveästi liikakiloja, hirveän vähän yöunta ja TYLSÄÄ. Ois edes se vauva tässä niin kestäis nää kilotkin ehkä paremmin kun ois joku joka veis huomion mennessään.
Ja mieluummin valvon vauvan kanssa kuin yksin.

Tiedän, on vähän itsekeskeistä tämä, mutta en voi tälle mitään että oon ihan väsyny jo odottamaan.
 
Itsekin silloin esikoista odottaessa yritin valmistautua pahimpaan. Mutta todellisuus oli vielä pahempaa. Mutta en myöskään osannut kuvitella mikä suuri rakkauden tunne on omaan lapseen. Se oli jotain aivan uskomatonta (ja on tietenkin vieläkin) sen avulla sitä sitten kai jaksaa kun on pakko. Nytkin yritän maalata piruja seinille, jotta sitten jaksaisin kahden pienen kanssa. Toivottavasti tämä toinen ei olisi niin itkuinen kuin isoveljensä.
 
Hyvänen aika luomuleena sullahan on laskettu aika ihan käsillä! Joko on ollu semmoinen fiilis että kohta olis lähtö?

Mä olen ajatellu, että on vaan otettava vastaan se mikä tulee ton vauvan myötä, ja meidän tehtävä äiteinä ja isinä on vaan hoivata ja rakastaa. Jos vauva onkin kovin itkuinen vaikka tms. niin eiköhän se suuri rakkaus pientä nyyttiä kohtaan auta jaksamaan. Ja sit toisaalta, varmasti osaa arvostaa "helppoa" vauvaa kun on kuullu kaikkee hankalaa mitä voi olla...

Kaikkeehan sitä pyörii mielessä, mutta mä haluan uskoa ja luottaa siihen että hommat hoituu [:)]
 
Mulla on ajantaju kadonnu nyt kyllä ihan jonnekin hiientiiraan [8|] Melelallakin noin lähellä että viis päivää!
 
Siis teillähän on alle viikko! Vau[:)] Jännä, et noi tickerit laskee tuon raskauden keston/jälellä olevät päivät eri tavalla, mutta Lilypie lienee sitten "amerikan ajassa" varmaankin :)
 
mulla ois melelan ja luomuleenan jälkeen [:)] 2.11 [&:] vaan tuskimpa täällä vielä pitkään aikaan saajaan vauvaa pihalle [>:] isänpäivänä ois 12 päivää lasketusta ajasta jollon oyssissa alkavat käynnistämään synnytystä.. luultavasti sinne mennään :/
 
Siiri: Vauva on sitte se maailman paras isänpäivälahja jos sinne asti menee syntymä! :)
 
Ulkokääntäminen ONNISTUI!!! JES!!!
 
Tässä hieman tarinaa eilisestä päivästä. Eli tosiaan tiistai-illasta asti piti olla syömättä ja juomatta, jos käy niin, että joutuu leikkauspöydälle samantien (synnytys käynnistyy tai istukka irtoaa). Synnärille kun pääsin, kätilö vielä tarkasti tilanteen että edelleen vauva oli pää kylkiluita vasten. Sitten tarkastettiin veriryhmä ja laitettiin käyrille. Kun käyrillä oli maattu noin 30min, lääkäri aloitti ultraamaan. Tehtiin painoarvio (3,1kg raskausviiikolla 37+1) ja napanuora tutukittiin huolellisesti (pituus ja virtaukset). Tämän jälkeen tehtiin sitten sisätutkimus, jossa tutkittiin vielä rakenteita ja ultrattiin alakautta istukan todellinen sijainti. Etuseinämän istukka saattaa estää kääntämisen jos tulee kohdunsuun eteen. Mulla ei siis havaittu mitään estettä ja yllätykseksi vielä, vauva ei istunutkaan pylly lantioluissa vaan jalkapohjat tuntuivat tuonne alas. Lääkäri sai hienosti jalkapäistä pukkaamalla ja takaraivosta hieman avittamalla vauvan kääntymään. TOinen lääkäri ultrasi koko ajan sydän ääniä. Toimenpide ei tuntunut yhtään missään. EI sattunut tai tuntunut mitenkään ikävälle. OIkeestaan aikaa veikee tunne, kun vauvan pään tunsi koko ajan siirtyvän alaspäin. Kun vauvan pää saatiin lantiokuoppaan, menin taas käyrille 30min, jonka jälkeen tunnin jaloittelu ja uudestaan vielä käyrille. EIpä ollut moksiskaan vauveli koko hommasta ja hienosti pysyi paikoillaan.
Illalla sitten piti tutkailla liikkeitä, ja vähän jo huolestuin kun joudui todlellakin tönimään toista, jotta liikkuu. Onneksi kuitenkin liikkeitä tuntui ja yötäkohden liikkeet muuttuivatkin sitten jo ihan jumpaksi [:D]. Maanantaina neuvollassa käsikopelolla tutkitaan taas asento ja keskiviikkona ultrakontrolli synnärillä.
Mä oon niiiiiiiiin onnellinen, että pääsen nyt sitten synnyttämään suunnitelman mukaan!
 
Meillä muuten synnärillä on ollut ihan hirveä ruuhka. Vauvoja on syntynyt niin paljon, että osa on lähetetty muille paikkakunnille synnyttämään. Toivottavasti pääsis itse vähän rauhallisemmalla ajalla synnyttämään.
 
Takaisin
Top