Mulle järjestettiin eilen vauvakutusut! Tai paremminkin meitä on sellanen neljän "tytön" illanistujaistapa, eli tavataan noin neljä kertaa vuodessa jonkun tapahtuman merkeissä. Nyt sitten tavattiin tämän aiheen merkeissä ja oli ihana ilta! Hyvää ruokaa, viimeisimmät juorut, ihanat lahjat ja vain kuulumisien vaihtamista. Ollaan tunnettu ihan tarhaiästä lähtien ja jokainen asutaan vähän eri paikkakunnilla ja ollaan oltu monesti ihan eri elämäntilanteissa. Siksi nämä "tyttöjen" illat ovatkin olleet aina aivan ihania.
Esikoinen ei osanut heti vaihtaa rytmiä tähän talviaikaan ja herätti mut klo: 6.00 kesäaikaa eli uutta aikaa klo: 5.00. No eipä tuo haitannut, koska olo oli valmiiksi jo tukala. Ihan kun vatsatautia lykkäis päälle. En tiedä, johtuuko eilisestä ylensyömisestä vai alkaako synnytys lähenemään (en kyllä jaksa tähän uskoa), mutta vatsa on löysällä ja koko ajan velloo vatsassa. Toisaalta taas supistukset ovat vähentyneet huomattavasti ja kipu siirtynyt enemmän tuonne selkäpuolelle.
Huomenna neuvola ja todella toivon, että vauva olisi edelleen raivotarjonnassa. Oma tuntemus on, että vauva olisi pysynyt oikeassa asennossa, koska paine tuonne alapäähän on ihan erilaista kuin ennen.
Muutenkin viikkon on toimintaa täynnä. Huomenna aamulla neuvola ja lähden sieltä ostelee vielä viimeisiä tavaroita: vauvalle kypärämyssy, rintakumit, septidiä, d-vitamiinitippoja, maitohappobakteereja ym. Tiistaina olis vuorossa hieronta ja miehen isänpäivälahjan metsästys. Torstaina äitini tulee auttamaan suursiivouksessa. Pistetään paikat kuntoon, pestään ikkunat, lattiat, kylpyhuone ym. Joten toivottavasti synnytys ei ihan vielä käynnisty. Nyt on muuten ihan ok olo, joten toisaalta toivon, että synntys tosiaan menis sinne parin viikon päähän. Jotenkin nyt on sellanen viime hetken paniikki päällä ja haluis vielä nauttia tästä "hleposta" elämänvaiheesta.