Hei hassu sattuma
Kkoo et ollaan oltu samassa ryhmässä!
Tosiaan mua jäi silloin harmittamaan, etten ollut heti alussa ahkerampi ja kirjoitellut enemmän ja siihen se sit jäi! Meillä on ystäväpiirissä tosi vähän muita lapsiperheitä, et ihan vaan muutaman kaverin kanssa olen päässyt jakamaan äitiysjuttuja. Ja oikeastaan hekin sellaisia, et ollaan vasta lasten jälkeen ystävystytty kunnolla. Esikoinen on kyllä sellainen sosiaalinen eläin, että hän on kulkenut mun kanssa ihan joka paikkaan, et aktiivinen arki on pyörinyt lapsen tulon jälkeenkin, mutta nyt jotenkin kun hän on jo leikki-ikäinen, niin olis kyllä kiva, että olis tuttuja lapsiperheitä enemmän. Esikoinen on ollut osa-aikaisesti päivähoidossa muutaman kuukauden ja viihtynyt kyllä todella hyvin! Ollaan muutettu alkuvuodesta Helsinkiin ja kotiuduttu hyvin, vaikka aluksi jännitti tosi paljon, että miten päästään kiinni arkeen, kun olin vielä lapsen kanssa kotona. Mutta alue on kiva, päiväkoti on kiva ja meillä on paljon opiskelukavereita kans muuttanu tänne, joten lopulta se tais olla vaan helpotus et vihdoin päästiin muuttamaan kun sitä prosessia oli tehty ja muutaman vuoden ajan. Miehen työt on täällä ja se ei siitä muuksi muutu..
Meillä mies on se joka on tosi innoissaan raskaudesta. Lopulta hänen aloitteesta ruvettiin yrittämään ensimmäistä ja nyt tästä toisesta hän haluaa jutella joka ilta.. Suunnitella juttuja ja miettiä mitä tarvikkeita pitää hankkia. Hän on myös todella huolehtivainen. Kun näytin sitä plussatikkua, niin sanoi heti et no nyt sun täytyy olla tosi varovainen. Ihan kun normaalisti heittelisin jotain voltteja täällä..
Myös viime raskaudessa muutaman kerran talutti mua portaissa tms.. Ei silloin naurattanut mua,
mutta jälkeenpäin vähän...
On ihan todella hyvä isä meidän pojalle, huolehtivainen mutta myös tosi innoissaan kaikista kehitysvaiheista, lapsen kiinnostuksen kohteita.. huutaa netistä jotain Myyrä -lelusettejä tms. :):):) Ja nyt on myös joka päivä kysellyt et miten voin.
Esikoisesta olin todella terve koko raskauden ajan. En voi sanoa et olisin missään kohtaa voinut pahoin tai et olis ollut mitään kolotuksia tms. Nyt sitten parina iltana on tullut vellova paha olo ja ollut vaan pakko maata sohvalla.. Päänsärkyä tulee kans tosi helposti. Eilen sain pidettyä pahan olon poissa syömällä aina välillä jääkkäristä nakkeja!!
Huh huh. Kaikkea kanssa..
Meillä ei myöskään ollut raskausaikana mitään työnimeä esikoiselle. Syntymän jälkeen onkin sitten ollut vaikka mitä lempinimiä. Koitetaan aina muistaa kirjoittaa niitä ylös etteivät kokonaan unohdu, kun usein ovat liittyneet johonkin hauskaan vaiheeseen.