Lokakuun kuulumisia

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Mira83
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Hei kaikille. Toivottavasti mahdun mukaanne höpisemään, sillä tällä viikolla on tullut pari heiveröistä plussaa tikkuun ja laskettu aika näyttää 20.6. :Heartbigred Meille tulossa siis toinen lapsi. Esikoinen on syntynyt 1/2013. Ollaan vähän aikaa jo mietitty toista ja alunperin olisin toivonut, että lapsille tulee pienempi ikäero.. Mutta omien opintojen takia on pitänyt vähän painaa jarrua haaveilujen suhteen ja oikeastaan tämä tuntuu nyt just hyvältä ajankohdalta.

Mulla on aikanaan tehty pco-diagnoosi ja siksi ollaan aina ajateltu niin, että ryhdytään heti tuumasta toimeen, ettei sitten "joskus" ole jo liian myöhäistä jos vaikka onkin paljon haasteita tulla raskaaksi.. Noh, tosielämässä on onneksi käynyt aika helposti. Heti kun haluttiin alkaa esikoista yrittämään, niin sain mun gyneltä Clomit avuksi ja niillä heti toisesta kierrosta raskaaksi. Nyt tämä toinen kävi vielä nopeammin, eli ensimmäisestä yrityksestä.:hello2 Eli vaikka mulla ei luomusti tapahdu ovulaatiota, niin ilmeisesti meillä ei oo muilla osa-alueilla ongelmia. :wink

Kirjoittelin esikoista odottaessa muutamaan otteeseen silloiseen tammikuu -ryhmään, mutta jotenkin se sitten jäi. Nyt olen ajatellut, että koitan ottaa eri tavalla tästä raskaudesta niitä juttuja irti, mitä silloin jäi tekemättä. Tuntui, että esikoisesta olin aina niin peloissani ("mitä jos jotain tapahtuu"/"olenko outo kun en tiedä asioista mitään" jne..), etten ehkä siksi uskaltanut avautua.. Mutta nyt olisi kivaa jakaa tätä kokemusta muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. :3some

Macie 29v. (4+5)
 
Meidän asukin työnimi on Nöpö-Jooseppi :grin

Macie, mulla oli esikon kanssa vähän sama silloisessa elokuun ryhmässä. Harvakseltaan kirjoittelin, vaikka juttuja luinkin. Nyt sitten heti alusta asti eri fiiliksellä ja joka päivä täällä käyn jotakin kirjoittamassa.
 
Meillä ei ole vielä mitään työnimeä, ei jotenkin uskalla, kun niin alussa ollaan. Ehkä sitten kun saa jotakin varmistusta myöhemmin että on kaikki niin kuin pitää.

Miten teidän miehet suhtautuu teidän raskauteen? Meillä tuolla on jotenkin vaan niin omat jutut mielessä koko ajan ja ei edes tunnu muistavan että olen raskaana, tai huomioivan asiaa millään tapaa. No, viikkohan tässä vasta on oltu asiasta tietoisia. Mä vaan alkaisin kaipaamaan jotain huomiota... huomionhakuinen vaimoke täällä hei. :rolleyes:
 
Mulla mies kotona kun ollaan perheen kesken niin lueskelee sitä neuvolasta saatua kirjasta ja tutkii mun vauvan odotus sovellusta. Mutta sit ku kavereita tulee kylään ja ne ei tietenkään tiiä vauvasta vielä mitään niin silloin hän on ihan eri ihminen. No varmaan seki tasottuu kohan voi kertoo ihmisille luottavaisin mielin että vauva tulee. :)
 
Kun kyselin miehen ajatuksia plussan jälkeen, hän totesi että eihän se tule ainakaan seuraavaan puoleen vuoteen vaikuttamaan hänen elämäänsä mitenkään. No, tuskin asia ihan näin on kun tuo 1-v pyörii tuossa mukana, riippuu tietysti minkälainen raskaus on mutta eiköhän mies joudu jossain vaiheessa ottamaan enemmän vastuuta esikoisesta ja ehkä kotitöistäkin. Pointtina taisi kuitenkin olla se, että eihän se hänelle ole niin todellista kuin minulle ja minäkin unohdan ihan jatkuvasti olevani raskaana! Tai lähinnä ehkä en osaa ajatella sitä ja sit muistuu taas mieleen. Mä olin kyllä aina haaveillut sellaisesta miehestä, joka juttelee vatsalle ja on kovasti mukana koko odotusajan, mutta näillä on mentävä mitä on saatu. ;)
 
Meillä on mies tainnu jo pidempää odottaa, että teen plussa testin ja kun sen nyt tein niin hyvä ettei liitoksistaan revennyt. On todella onnellinen ja keskustelee välillä asiasta kanssasi ja äskenkin, koirille sanoi mitä te mahdatte tuumata sellasta. :) No meillä tietää, että koiratkin ottaa avosylin vastaan. Ei oo mies ollut yhtään passiivinen asiaa kohtaan, päinvastoin ja mun ei tartte siltä mielipiteitä kysellä raskaudesta, se on tiedetty jo kauan mitä tuumais jos olisin raskaana ja nyt sitä ollaan. :)

Rv 6+2
 
Meilläkin oli siis ihan suunniteltu ja yritetty, että onhan tuo mies toki onnellinen asiasta, mutta ei sitä sillä tavalla "arjessa" huomioi.
 
Meillä mies suunnilleen yhtä innoissaan tästä raskaudesta kuin minä.

Ei se kuitenkaan meidän arkielämässä kovasti näy, välillä mies kyselee vointia ja yhdessä ollaan sitten tutkittu noita tietopläjäyksiä
 
Mies lähti ostaa mulle sipsejä ja dippiä, nam :dance018

Tänään ollu muuten todella todella vaikea päivä. Maha on ollu keskeltä kipeä, oon ollu varma että menee kesken, otin sitte buranan ku panadol ei millää auttanu ja nyt taas alan olee voiton puolella, jospa tästä säikähdyksellä selvitään tästäki keskenmenopelosta :smile
 
Meillä työnimi on Pikkupeikko, esikoinen oli Peikko. Jos ei parempaa tule mieleen niin sillä mennään. Meillä mies on yhtä innokas kuin minäkin ja esikoisen aikana luettiin iltaisin, mitä milläkin viikolla tapahtuu. Hellyyttäkin mies antaa arjessa enemmän kuin minä hänelle. Jotenkin vaan kammoan sitä vähän tällä hetkellä. :/ Ehkä johtuu siitä, että lopetin imetyksen pari kk sitten ja halusin pitää kroppani hetken itselläni, ennen kuin nykyinen asukas alkaa enemmän näkyä ja tuntua. Innoissani olen tästä raskaudesta ja toivottu plussa, mutta mitkään seksijutut ei innosta juuri nyt. Jospa se tilanne tästä normalisoituu syksyn mittaan. :)
 
Meillä kun on kyseessä jo kolmas lapsi ja ollaan tässä oltu enemmän taikka vähemmän raskaana viime vuosina :). Niin tuntuu jo et molemmat ovat tottuneita tähän. Mies soittelee enemmän työpäivän aikana ja kotiin kun tulee illalla niin laittaa iltapuuron ja pistää pojat suihkuun ja nukkumaan. Minä pääsen kävelylle taikka sohvan pohjalle. Mitään muita suuria muutoksia ei ole ollut.
 
Meillä ei vielä työnimeä ole, ei olla uskallettu edes miettiä vielä :) Mies ei mitenkään erikoisesti käyttäydy, enkä kyllä minäkään kun välillä molemmat unohtaa koko raskauden. Ehkä tää tästä muuttuu kunhan nähdään ensin tyyppi ultrassa ja maha alkaa kasvaa. <3 Ei vaan vieläkään meinaa uskoa tätä todeksi :D
 
Esikoista odottaessa miehen kanssa luettiin jokaisen uuden rv:n kunniaksi mitä vau-kirjassa kyseisestä viikosta kerrottiin. Ja mies hoivas minua pahoinvoinnin aikaan. Tämä toinen raskaus ei vielä mitenkään näy käytöksessä. Mietinkin, että pitää sitten jossain vaiheessa minunkin lisätä "hössötys" vaihdepäälle, että pysyy isi-miehelläkin muistissa, että vauva tulloo. Uskon kyllä, että ultra taas isi-miehellekin raskausvaihteen päälle. :)

Ja meillä on ollut työnimet vain haavevauvoille... Siis, kun suunnitellaan tulevaa ja sitä, että vauva saisi tulla. Positiivisen testin jälkeen niiden nimien käyttö ei tunnu enää luontevalta jostain syystä.
 
Meidän vauva on Muikku.

Musta tuntuu välillä että mies on enemmän innoissaan kun minä :D joka päivä pitää lähettää kuva siitä mitä vau-sovelluksessa tänään sanotaan. Se on niin suloinen ja kyselee että miten Te voitte ja kiusaako Muikku jne. Eniten ehkä pelottaakin sen tunteiden puolesta jos kaveri ei pysykään matkassa loppuun asti <3
 
Vauvalle ei oo työnimeä. Mun mies suhtautuu tosi hyvin. Ei kyllä voisi parempaa isää lapsille toivoa. Esikoisen kanssa tykkää touhuta kaikkea ja osallistuu myös kotitöihin. :) Eräässä helmikuisten ryhmässä, jossa olen kirjoitellut porukka jakautui kahtia. Toinen ryhmä on hitsautunu tiiviiksi ryhmäksi vaikka siellä jäseniä n. 50.
 
Macie tervetuloa! Meillä onkin saman ikäiset esikoiset :) Mie olin/olen kans tammikuisissa vaikkakin meiän toiminta lopulta siirtyikin täysin toisaalle. Toivottavasti pysyt mukana kirjottelemassa :)

Meillä mies oli alkuun hämmentynyt mutta onnellinen, kuulemma, vaikka siitä kunnon tähtäilykierrosta tärppäskin. Eli ihan yritetty tapaus tää on, mut oli silti hämmentyny. Nyt se on liikuttava kun jos yhtään tuskailen tai huokailen (jota teen usein ihan vaikka niskajumin takii) niin tyyppi on heti että mitä, sattuuko johonki, mikä on jne. Mut ei tää nyt tässä vaiheessa erityisesti arkee oo muuttanu mihinkää suuntaan :)
 
Tervetuloa uusille!!

Meidän vauvalla ei oo työnimeä mä kutsun sitä muruksi.... Mies on vähä enemmän tehny kotihommia onneksi koska mä en hirveesti jaksa. Onneks nyt saa viikonlopun olla kotona ja huilata ihan rauhassa.

Kiva kiva nyt on tää paha olo rantautunut tännekin lähes koko päiväsenä. Eilen olin töissäkin ihan tainnuksissa koko päivän. Tää on tätä raskauden ihanuutta. Autoasioita oon hoidellu urakalla tässä. Lisäks. Jääkaappi haisee aivan ällöttävälle. Oikee ruoka ei maistu. Puuro ja leipä menee.

Mira 6+5
 
Mäkin olen vielä esikoisen elokuisten ryhmässä ja juuri viikko sitten nähtiin muutaman kanssa, eli on vielä ihan hyvin voimissaan ja ollut tärkeä tuki tällä matkalla. Samaa toivon nyt tulevan kohdalla tästä ryhmästä. <3
 
Mitä muut syö kun on huono olo? Kävin äsken oksentamassa et tästä tää nyt lähtee? Kiva kirjoittaa tänää se työsoppari. Oltas vaa alkuviikosta kirjotettu. Mut voihan tää olo tästä vielä kohentuu. Ja töissä pitää jaksaa se 8 tuntia. Mut josko tää tästä.
 
Nii joo, ei oo työnimeä. Esikoisesta tuli loppuraskaudesta ukkeli ja se jäi siihen malliin päälle että pojan keskimmäinen nimi on Ukko :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top