Lokakuun kuulumisia

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Mira83
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Voikos ninni tänään jo paremmin?

Ai liikunta? Voi kun jaksas joku päivä miehen kaa kävelylle lähtee iltaisin niiiiin uuvuttaa. Mun piti uimahallissa käydä ym. Mut eihän sinne jaksa lähtee ees. Mies kyseli eilen et onko mulla kuumetta tai oonko kipee kun makasin sohvalla päikkäreitten jälkeen. Yks päivä vein roskat eilen en jaksanu sitäkään ja ens viikolla on iltavuoroi työssä ollaan siis siihen aikaan kun normisto sammun ja aamusin ei nukuta tänääkin oon heränny ennen kuutta melko hyvin nukutun yön jälkeen.

Aamusta ei väsytä mut illalla nukahan monesti ennen kun mies tulee ees viereen. Aamusta pahoinvointi ei oo niin vaivannut kun syö heti kun nousee ylös, ennen istuin sohvalla ja touhusin vaikka mitä ensin...
 
Mukavaa viikonloppua kaikille! Ja pahoinvoinnin karkotuksia!!!
 
Minä yritän pitää kunnosta huolta jumpilla (toki hyppelyt jumpat pitää kohta jättää) ja vesijuoksulla. Esikoista odotaessa pahoinvointi vei voimat pitää yllä säännöllistä liikuntaa. Kävin kuitenkin äitiysjoogassa sillon, ja tykkäsin. Jumpista zumba hyvä loppuun asti (hypyt vaan jätin välistä).

Harmony, esikoista odotellessa kysyin neuvolasta tuosta sykerajasta... Ja terkka kyllä tuumas, että tosiaankin liian korkea syke vaikeuttaa sikiön hapensaantia. Mutta, jos ei ole kilpailutason urheilija, harvemmin odottava äiti jaksaa sillä syketasolla kauaa paahtaa ilman, että itsellekin tulee huono-olo ja niin pakosti hidastettua tahtia. Eikös raskaudenajan liikuntaohjeet ole, että ekalla kolmanneksella voi harrastaa mitä vaan ja jatkossa sitten välttää lajeja, joissa paljon hyppimistä, vaara vatsan alueen osumista tai tipahtamisriski...? Ja, ettei välttämättä ole hyvä kuitenkaan ihan uutta lajia aloittaa...?
 
Lorenzia, ikävän kuuloista äitisi suhtautuminen :( voin vain kuvitella miten pahalta tuo tuntuisi..

Me ei olla kerrottu raskaudesta vielä kenellekkään. Haluaisin mut jos vaikka äidilleni kertoisin ja tulis keskenmeno niin hän ottais sen kuitenkin niin raskaasti ja huolehtisi turhaan. Töissä mun on varmaan pian pakko kertoa vaikka koeaika vielä meneillään.. en sa pidettyä tota pahoinvointia piilossa kovin pitkään ja jos se vielä pahentuu niin ei tuu salailu onnistumaan.

En oo kuullutkaan pahoinvointirannekkeista. Täytyypä perehtyä asiaan.
 
Jopas on tänään vaikeeta herätä tähän päivään. Vaikka hyvin nukuttu ja ajoissa mennyt nukkumaan.. plääh
 
Mää harrastin sinnikkäästi agilityä toisen koiran kanssa esikoista odottaessa. Hiukka haastavaa oli sen ison mahan kanssa, ei paljoa juoksemaan pystynyt. Monet naurut kyllä saatiin :D
Nyt tulee päivittäin ulkoiltua koirien ja tytön kanssa. Kuntosali olis tarkoitus aloittaa pitkän tauon jälkeen, kunhan saadaan kipsi tytöltä pois ja hoitojärjestelyt helpottaa.
 
Mää mietin rallytokon aloittamista toisen koiran kanssa. Meillä siis staffi ja ranskis, staffin kanssa agilityä harrastettu ja nooooh, tuon ranskanbullan kanssa YRITETTY tokoa, mutta on perkule niin jääräpää :D
 
Mulla kaks sakemannia, nuoremman kans kävin kesällä aksa kurssilla, mutta se vähän jäi häiden alla... Eikä se vaan taida olla ihan mun laji eikä saku ehkä ihanteellinen rakenteeltaan agilityyn. Oom muutenkin enemmän pk-lajien ihminen. :)
 
Ahhhh, nukuin tänään miehen ja esikoisen kanssa 1,5h päikkärit :cool: Ilalla kävin tunnin kävelylenkillä, nyt on hyvä fiilis!
 
Moikkis :) mulla uusintakierros menossa :) 18.6 la.km tapahtui edellisen suhteen 2.8 ja nyt uusinta 5+3 josko nyt pysyy loppuun :) tukilääkkeenä klexane :) pahoinvointeja on välillä enemmän ja väsy hirmuisesti välillä.mut kaikkeen tottuu :) oon siis 31v tyttönen
 
Harmony, täällä olen. :) luen kyllä ahkerasti, mutta kirjoittelu on välillä vähän jäänyt. Sitä vaan odottaa tunnemylläkässä, miten tässä mahtaa käydä. Jotenkin tuntuu, että juuri me emme sitä lasta ole ansainneet tai emme muka koskaan saa - ihan kuin se olisi vain parempien ihmisten asia ja juttu. Ja toisaalta "tiedän", että tämä raskaus menee loppuun asti. Melkoisen matkan tässä saa kyllä tehdä itseensä. Raskaus on todella todella toivottu ja silti olen peloissani ja epävarma, onko tämä nyt kuitenkin juuri sitä, mitä me halusimme.. Kai joku muukin on tällaisia joutunut miettimään?

Tissit huutavat hoosiannaa, syömisen jälkeen tulee huonoa oloa ja eilen ratsastus tuntui pahalta. Niin se tuntui viimeksikin, mutta tunne hävisi, kun viikkoja tuli lisää. Näen painajaisia ja on välillä vähän vetämätön olo. Silti sitä joutuu muistuttamaan itseään, että tässä ollaan nyt elämänsä suurimmalla matkalla ja lopputulos on jotain sellaista, jota ei voi etukäteen edes kuvitella. Olet raskaana!
 
Elaffy, mulla on ihan samanlaisia tuntemuksia pääni sisällä... Pitäisi vaan osata ajatella, että omallekkin kohdalle voi tapahtua jotain hyvää. :)
 
Moikka!

Mä nyt uskaltaudun kanssa ilmottautumaan. Eli oon 23-vuotias nainen, jolla on oma koti ja mies + koira. Ei puutu kuin perunamaa ja lapsi, joista toinen näyttäis nyt olevan tulossa. :love017

Täällä pillerit jätettiin pois heinäkuun loppupuoliskolla ja perjantaina tein jo plussatestin/(t:wink). Jotenkin hirveän epätodellinen olo. Olin varautunut siihen, että tätä yritetään jotenkin kauan. Toki tää on onnellinen ja positiviinen yllätys, joka on meidän molempien puolesta hyvinkin ihanaa.

Mä en oikein tiedä noista netin LA-laskureista, tein sillon heti perjantaina ja sen mukaan se olis heinäkuun 7. päivä. Eilen tein tämän sivuston laskuritestin, jonka mukaan se oli 8.6 ja nyt tänään päivä olis 6.6. Mut kaipa se sit kuitenkin on siinä niillä huitteilla.

Mulla on koko ajan ollut sellainen olo, että tiedän tän asian kovin aikaisessa vaiheessa. Mut ku teidän muiden viestejä lukee ni olenko mää myöhässä? Eli jos mä nyt oikein oon laskenut niin onko se sitten 6+1 kun viimeiset menkat alkoivat 29.8 ja kierto 31 pv? Vai miten noi RV:t lasketaan? Mulla ihan älyttömän nolo olo, kun en tiedä. :oops: Sekin tietty huolettaa et kun pillereiden lopetuksen jälkeen toi kierto voi olla epäsäännöllinen niin jos tän kierron pituus olisikin lyhyempi kuin tuo 31 pv niin tarkoittaako se että voisin olla jo pidemmällä?
 
Ihan oikein oot timantti laskenut. Noiden sun antamien tietojen mukaan sun la 6.6 ja rv 6+1 menossa :) ja et sä myöhässä ole. Mutta ei liene tavatonta että monet tietää asiasta jo rv 4+jotain tienoilla. Itse plussasin rv 4+3 jos en nyt väärin muista.

Argh tätä väsymystä. Onks tää väsymys yleensä pahimmillaan alkuraskaudessa ja loppuu jossain vaiheessa vai kestääkö tää väsymys yleensä koko raskauden ajan?
 
Rupee itelläkin väsymys hiipimään, eilenkin väsytti ennen yhdeksää jo turkasen paljon. Ja tänään taas kestäny ihan sika kauan ennen kuin herää tähän päivään.

Huomenna työmaalle, jos ens viikko menis nopeesti kun saa tekemistä, nyt odottelee sitä ultraa niin paljon. :)

Rv 5+5
 
Olemme lähdössä miehen kanssa pelaamaan sählyä. Käymme kerran viikossa höntsyilemässä rennossa porukassa. Pari viikkoa sitten sanoin, että jos plussaan, lopetan pelaamisen. Nyt olisi ensimmäinen kerta sen jälkeen ja ajattelin kuitenkin lähteä kokeilemaan. Täytyy nyt katsoa, miten jaksaa ja tuntuu hyvältä, kun tuo maha on ollut kipeä. Peleissä tulee myös helposti kontaktia, joten vähän jännitän sitäkin. En kyllä montaa viikkoa uskalla enää käydä, jos nyt pystyy pelaamaan edes. Täytyy joku tekosyy keksiä sitten, jos alkaa pahalta tuntua kesken kaiken.. Tänään 5+5.
 
Oppikirjojen mukaan ja muiden kokemusten perusteella väsymys helpottaa ensimmäisen kolmanneksen jälkeen. Voipi palata kaveriksi taas loppuraskaudesta. Syyt vaan eri; alussa hormonien aiheuttamaa, lopussa mm ison mahan aiheuttamaa vaikeutta löytää nukkumisasento.

Itsellä jotenkin nyt epäuskoiset päivät menossa... Kituutan itseäni ajatuksella, että kaikki ei olekaan ok. Mutta miksi ei olisi? Mikään ei ole olotilassa muuttunut ns huonompaan, rinnat ehkä oireilevat enemmän ja repäisykivut tulleet mukaan kuvioihin. Mietin, että kun minulla ei ole nyt yhtä varma olo kuin edellisessä raskaudessa, aavistanko jotain? Toisaalta minulla oli jonkinlainen varmuus, koska oli ensimmäinen kerta kun ostin testit yrittämisen aloittamisen jälkeen. Ja ostin testit valmiiksi jo 4päivää ennenkuin katsoin järkeväksi edes yrittää testata. Mies vaan kuittaa mun huolille kintaalla, pistää hormonien pikkiin... Eipä se kyllä auttaiskaan, jos mies lähtis mukaan murehtimaan. Melkein tekis mieli käydä talviunille ekan kolmanneksen ajaksi ja herätä nauttimaan raskaudesta, kun tämä riskialttein aika on ohitse.:confused:

Rv 5+4
 
Juuri näiden epävarmojen tunteiden vuoksi haluan siihen ar-ultraan. Saan tilannekatseuksen ajoissa ja jos kaikki on hyvin niin voin alkaa nauttimaan raskaudesta. Vielä en uskalla. Toki vielä tuntuu muutenkin niin epätodelliselta, että mahassa jokin kasvaa. Tuntuu oikealta varmaan vasta, kun maha alkaa kasvaa. :confused:

Mites toi painon nousu? Missä vaiheessa se alkaa nousemaan? :rolleyes:
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top