Lokakuun jutut

No niin! On se vaan komea ja omatekoinen! Meijän mediaexpertillä meinas mennä hiki muuallekin kun hiusrajaan tämän tekniikan kanssa. Jotku asiat olis helpompia, kun ei turhaan ajatteleis tekemisiään... Siinä se mahanpullukka nyt kuitenkin on.Viikkoja reilu 32!  Tänä aamuna taiturimaisesti mieheni ikuistamana. Lisää päättömiä vartaloita!!!

Täälläkin riehuu mahtava syysmyrsky! Peltikatto paukkuu ja ropisee. Metsä näyttää villiltä tuossa tuvan ikkunan takana! Tuuli riepottaa puita vimmoissaan ristiin rastiin. Meillä herättiin jo seitsämältä kuuntelemaan sateen pieksentää. Minusta puskee esiin piilotettu villi-ihminen tämmösellä kelillä.Otin särkylääkkeenkin, että jaksan lähteä ulos köpöttelemään. Sadevaatteet, kumisaappaat ja villasukat. Sateen liukastamalle laiturille seisomaan. Kädet levälleen ja naama kohti tuulta! Silmät kiinni. Antaa myrskyn äänien täyttää pää aaltojen pakotetulla melskeellä! Ja sitten takaisin kodin lämpöön kahvikupposen ääreen. Viltti masun päälle ja päiväunille.... miehen kainaloon. Radio saa hiljaa jorista omiaan...kunnes sen ääni katoaa unien pehmoiseen varjoon. HAUKOTUS!

Vauva on taas harvinaisen vilkkaalla päällä. Huvittavan näköinen tapaus. Tuossa keskellä, olemattoman napani päällä, vähän sen yläpuolella, selvästi pikkuinen pyllynkankku. Kummallakin puolella punkee terävät kantapäät epätahtiin. Epätahtiin, mutta terhakasti. Ihan niinkuin hän harjottelisi konttaamista ponkkoilevan pallon perässä!
Eikä siinä ole välissä kun se muutaman millin mahanahkakerros, joka peittää oikean näkyvyyden! Hassua!

Hm.. Taidan ottaa jonkun teidän vinkeistä käyttöön ja tehdä tänää KESKELLÄ PÄIVÄÄ jalkahoidon.
Mikäli kintut taipuu mahan alta oman käden hoidettavaksi. Oikeastaan voisikin alkaa ajattelemaan itseän sillätavalla, että tekisi joka päivä jotain hyvää. Minulle itselleni!

No niin, nyt sinne ulos!
 
Huomenpäiviä massunaisille.

Kiitos Diza kehuista :D eiköhän tuo masu vielä kerkiä tuosta muuttumaa.
Eikä tosiaa mikää salamatkustaja enää siellä möyri [:)] maarisen mainitsema Nättinakuna-kuva pitää vielä kehitellä itestä ja siihe päälle runo ja miehen "isyyspakkauksee" kortiks. Satuin näkemää nii hienon kuvan netissä että pitää YRITTÄÄ vähä väkertää samantyyppistä. [:D]

Empä oo muute ollenkaa syöny lakuja raskausaikana. Ei kai siis syytä huoleen (:

Sape Kysyin oikei painoarvioo ja aattelin et se ois niistä mitoista sen antanu. Sano doktori vaan että on hyvi kasvanu ku otti mitat. ja painoarvion heitti vaa että eiköhä se jotai puoltoista kiloa paina, sen kokosia ne yleensä täs vaihees on [:@] typerä lääkäri. Ootin niin innolla et oisin jonku vähä tarkemman arvion saanu tietää. Kyllähä sitä osaa itekki lukee kirjoista minkä kokonen täs vaihees pitäs olla.
Nii ja mittojen mukaa saattasin olla melkee viikon eellä (rakenneultrassa oli sama juttu mittojen perusteella) ni voi tietyst olla jo vaik isompi senkii takia. Tiedä häntä.. Mutta neuvolassa ainaki sano että jokaisella on nii erilaine maha et tuskin mitää merkkaa vaik yläkäyrillä sf-mitan kans meniskii. Meiänkii pikkune oli kuulemma pää nii ylhäällä,vaikka siis pää alaspäi siellä asustaakii, et sen takii voi olla isompi masu.

sinttu ehkä et kuulu ns. riskiryhmää ni ei oo pistetty sinne sokerirasituksee? Eikä miullakaan ois vasta ollu ko yks neuvolalääkäri mutta ku oli kohdunkaula nii lyhkäne ekal käynnil ni kontrollissa joutunu käymää..

Ja arvatkaapahan mitä tuossa eile tajusin. Vauvaha voikii syntyy jo ENSkuussa ja olla ihan täysaikane! :O
Justii ois marraskuun 30pvä 38vkoa täynnä.. hihii. Sinne tähdätään siis [:D]
Kohta enää kuulkaa vaa voivotellaa ja muistellaa näitä masuaikoja!

Ihanaa sadepäivää!
 
Mooi!

Oho, täälläpä on masukuvia! Ihanaa! :) Voi kun teillä on kauniita massuja, määki haluan tollasen kauniin pyöreen enkä ylös-alas-sivuille levinnyttä möllykkää... Tosin ehkä tää mun jokasuuntaan levinnyt vauvani kertoo sen, miks mun sf-mitta on pysynyt maltillisesti keski- ja alakäyrällä :D

Tuiks, kyllä mäki oon monesti ihmetellyt, et miten mun mies kestää mun kiukkuja. Toissapäivänä paiskasin nukkuvaa miestä siis nallella naamaan, että huomiois mutki :D Ja meillä Espoossa siis on perhevalmennusta tollanen pidempi setti. 5 kertaa ennen ja 5 kertaa jälkeen synnytyksen, tosin kuulemma ollaan viimosia (vai viimeinen aloittanut?) ryhmä, joille on määrärahoja riittänyt näin pitkään settiin.

Täällä myös lakua ja salmiakkia puputettu ton verenpaineen kohottamiseksi... en lukenut artikkelia, enkä tiedä, uskallanko. En mä sitä nyt kuitenkaan hurjia määriä oo syöny, lakua etenkään, kun se vetää mulla pakin ihan sekasin sitten :D

Täytyy kyllä sanoa, että hurja kun täällä alkaa porukalla olee noita viikkoja ihan tosi paljon! Apua apua! Pakostikin alkaa pohtimaan, että varmaan ensimmäisillä alkaa jo kuukauden sisään olla lähdönhetkiä käsillä.. SIIS KUUKAUDEN! HUI! Mullakin huomenna tulee sitten kolmekymmentä täyteen, jestas...

Hittolainen... meille sanottiin perhevalmennuksessa jotain, mutta minähän lahopää unohdin sen teille kertoa ja nyt en vaan muista, et mihin se liitty. Saatan siis kertoa sen joskus myöhemmin :)) Kuitenkin kun siellä jakaannuttiin äiteihin ja isiin hetkeksi omilleen, niin naisten kanssa sovittiin, että terkkaritäti sanoo miehille niiden palattua, että miesten kuuluu muistaa hieroa meitä mammoja ;) Ihan kiva, et se sanotaan tollain ammattilaisen tasolta, jos menis vaikka miehelle kaaliin :D

Tässä jonottelen kymmenettä minuuttia hoitsujen puhelinajalle, muistan jopa vihdoin kysyä niitä sokeriarvoja. Vaan meneepä mukavasti, kun puhelin löhöö pöydällä soittaen (ÄRSYTTÄVÄÄ!) odotusmusaa ja mä jorisen teille.

Eilen kyllä huomattiin, että ei enää shoppailureisusja tälle tädille. Käytiin siis päiväreissulla Tallinnassa, ja vaikkei nyt ees käyty vanhassa kaupungissa ihan vaan kävelemässä, vaan myrskyn takia maleksittiin Viru-keskuksessa shoppaamassa, niin SILTI oli nivuset niin kipeänä, että vieläkin ahdistaa. Huomenna pitäis suunnata Jyväskylään, josta paluu vasta maanantaina, mutta vähän houkuttelis skipata. Voisin olla vielä to-pe himassa, koska silloin meillä on kuitenkin vaan noi opiskelijakunnan isot ryyppybileet, la-ma sitten opiskelijakunnan luottamustehtäviä hoitavien kanssa paperihelvetti, jossa käydään läpi tää vuos ja ens vuoden suunnitelmat. Ja hallituksen puheenjohtajana mun on "PAKKO" olla siellä viikonloppu. Mut mitä ihmettä mä siellä teen mökissä köllimässä, kun muut ryyppää? On vähän flunssaakin vielä, niin ehkä olis parempi vaan ottaa levon kannalta... katsotaan nyt vielä aamulla, että hyppäänkö sinne bussiin vai en :D

AH! NYT MUISTIN! Puhuttiin istuma-asennoista, ja jalkoja ei enää kuulemma kannattaisi ristiä, koska siitä niitä suonikohjuja tulee. Ja jos on tullut kohjuja, on riski veritulppaan aina suurempi... tää varmaan ei ollut yllätys kellekään, vaan TÄMÄ: SUONIKOHJUJA saattaa tulla myös HÄPYHUULIIN! SIIS YÖK! On kuulemma ihan superkipeitä ja vie istumiskyvyn.... eli nyt oon kyllä alkanut miettiä istumistani :D

Tässäpä tämä. Joskohan nuo tuolta terkkarilta kohta vastaisivat, niin saisin testin tulokset :)
 
Voi apua, mä sanon vaan! Sain taas jonkun ihan turhan paniikkikohtauksen, kun fakin espoon terveydenhuolto on perseestä... anteeksi purkaus, mutta nyt tulee taas kyyneliä niin täydeltä laidalta, eikä kukaan ole kuulemassa.

Sain siis äsken vihdoin noi arvoni tuolta ta:lta, hoitsutyttönen antoi arvot ja sanoi, että ne ovat vähän koholla, mutta hän ei tiedä, mitä ne raskaana ollessa pitää olla. Minä sitten googlettamaan ihan hysteerisesti itkien, että voieieieieiei, oon meinaa syönyt TOSI paljon kaikkia herkkuja ja makeeta ja kaikkea! Ja kun se ärsyttävä, ahdistava neuvolalääkäripaskiainenkin sillon oli ihan varma, että kyllä mulla ylipainoisena nyt jotain häikkää jossain pitää olla - ja kun ei löytänyt niitä vikoja sf-mitasta, painonnoususta tai muusta, niin syyllistäen sitten oli IHAN varma, että sokerirasituksessa pamahtaa.

Tässä arvoni: 0h 4.8 (5.3), 1h 7.0 (10.0), 2h 5.8 (8.7) mmol/l, sulkuihin laitoin sen arvon, minkä yli ei saa raskaana ollessa olla. Eli mun arvot on hyvät Soitin myös neuvolaan paniikin vallassa, kun en uskonut noita lukemia, ja ihana neuvolatäti taas rauhoitteli ja lohdutteli ja sanoi, että turhaan sieltä ta:lta tollain saivat mut järkytyksen partaalle.

Tietysti nyt on huojentunut ja tekis mieli taas vaan käydä huutamassa sille venakkolekurillekin, että HAH - SIITÄS SAIT! Ja jälleen kerran oon ylipainoisenakin osoittanut olevani ihan paljon parempi terveydeltäni kuin joku normaalipainoinen, raskaanakin verenpaineet (jopa liian alhaiset), hemppa, ja painonnousu kurissa, niih... Anteeksi purkaukseni tosiaan, musta on vaan niin v*tun väärin, miten terveysalantyypit luokittelee ihmisiä ennakko-oletuksilla.

Nyt jatkan taas rauhoittuneena pohtimistani, et miksi hitossa mä oikeestaan oon julkisen terveydenhuollon asiakas...!
 
Oi, paljon ihania masukuvia täällä! Tulee iloinen mieli kun noita kuvia katselee. [:)] Lisää lisää!!!

Sape, oho! Varmasti erikoinen tilanne joutua vielä aikuisena puhutteluun... Ja ööh, erikoista myös tuo, että joku ulkopuolinen on sitten kuitenkin ottanut asiakseen mennä asiasta pomolle kielimään!? Ihmiset ovat kyllä omituisia.

sinttu: tsemppiä, jos päätät eksyä niille hulluille päiville! Saattais tulla se retkijakkara tarpeeseen. [:D]

maarinen: Sun ideasi itsensä hellimisestä joka päivä on erinomainen! Mä olen myös yrittänyt ottaa tämän linjan. Rituaaleihin kuuluu nyt joka päivä vartalon hierominen Lushin hierontapaloilla. Yritän myös muistaa tehdä kasvohoitoja, ja tämän päivän hemmotteluihin voisi tosiaan kuulua vaikkapa tuo jalkakylpy. Jalat kyllä jo huutavatkin huomiota, en muista koska viimeksi olisin niitä kunnolla hoitanut. [&:]

Tuiks: vau, oletpas rohkea uskaltautuessasi nakukuvaan! Itsekö meinaat ottaa, vai palkkaatko kuvaajan? Mun yksi kaveri palkaasi oikein ammattilaisen ja tuloksena olikin aivan ihania kuvia. Etenkin mustavalkoiset kuvat oli hienoja. Mä vaan en tunne itseäni todellakaan nätiksi nakuna, joten jätän nuo kuvat muille, musta otetaan kuvia vaan vaatteet päällä edelleenkin... Oon tylsä.

Oi, haha, SannaKoo, pakko kommentoida: justiin äsken kyllä vikkelään otin jalat pois rististä sun viestisi lukemisen jälkeen! [:D] Suonikohjuja en kyllä millään huolisi (etenkään häpyhuuliin, hyi olkoon!), mieluummin vaikka niitä raskausarpia sitten. Ja veritulppa on kyllä yksi kanssa mikä pistää pelottamaan, mun siskolle tuli veritulppa viime vuonna, ikää neidillä tuolloin 18 vuotta...!

Kiva muuten tuo, että teillä on perhevalmennusta syntymän jälkeenkin! Vois olla hyvä idea ihan joka paikassa...

Hieromisesta vielä sen verran, että me opittiin synnytysvalmennuksessa hyvä kikka: kaksi tennispalloa sukan sisälle, ja niitä palloja sitten pyöritellään selässä. Loistava idea, ja sopii ainakin tuolle meidän ukolle paremmin kuin pelkästään käsin jumputtaminen. Varsinkin niskassa ja hartioissa tuo tuntuu mainiolta!

Ok, mut nyt tämä nettiaddikti menee pelaamaan Cafe Worldia Facebookiin... [&o]
 
Ja SannaKoo vielä, että voi hemmetti mikä huono mäihä sulla on julkisen terveydenhuollon kanssa ollut!! Hyviähän nuo sun arvot sitten kuitenkin loppujen lopuksi ovat! Grr, murisen täällä sun puolestasi nuille pölkkyaivoille!
 
Ja minä täällä taas... Mulla ei oo muuta elämää kuin tää palsta enää?

No mutta kuitenkin, yhtäkkiä tuli mieleen, että ootteko te huomanneet että masusta kuuluis välillä sellaista jännää napsahtelua? Mä noin viikko sitten huomasin tämän ekan kerran, ja nyt melkein joka ilta olen kuullut pari napsahdusta, ja aina tuolloin on vauva ollut tosi aktiivinen. Ja ääni tosiaan kuuluu ihan oikeasti masusta. Mitäs tää tällainen sitten vois olla?
 
Ailime, tässä aikani kuluks vaa otin itestäni ja nyt vähä muokkaillu ja iskeny runon siihe päälle..
Tai vielä kyl yrittäny vähä muita runoja siihe ettii mut ei oikee taho löytyy kivoja muuta ko englanniks.
En siis sentää valokuvaajalle oo menossa.
Ois kiva laittaa tuo isyyspakkauksee tai vaikkapa isänpäivänä antaa kullalle [:)]
Melkee voisin tännekkii sen pistää ko aikalailla valmis mut en ihan kyllä tiiä tohinko :O

**Se on vaa semmone oikee perusposeerauskuva :D **
 
Olipas reissu!! Tuli kyllä hullut päivät nähtyä taas vähäks aikaa. Mukaan tarttu kolme laatikkoa neekerinsuukkoja, joista oon jo jokaisesta mausta "maistanu" "muutaman"[:D] ja vauvalle parit bodyt, haalarit ja pipo ja iso nippu puuvillaharsoja. Ihanilla tyttöjen väreillä ja kuvioilla. Mietin vaan kauhulla tulevia joululahja-ostosreissuja ja niitä ihmismassoja joiden seassa pitäis yrittää lyllertää. Onneks siihen on vielä aikaa[&:]
Ailime, ei oo kyllä mun masusta vielä ääniä kuulunu, mutta hikka on tullu tutuks. Tyttö nikottelee ainakin pari kertaa viikossa. Vissiin on tarttunu multa kun tuntuu että hikkaan nykyään joka päivä. Vissiin masu painaa sopivasti palleaan.
Meillä on tota PERHEVALMENNUSTA myös synnytyksen jälkeen vissiin viis tai kuus kertaa. Kokoonnutaan saman ryhmän kanssa alueen eri leikkipuistoihin ja mukana on aina joku lastenhoitoalan ammattilainen. Onhan se ihan kiva että pääsee näkemään muitakin äitejä ja vauvoja ja pikkasen kotiympyröistä ulos.
Niin se voi tosiaan olla että mulle ei ole sitä sokerirasitustestiä tehty kun ei tää paino oo noussu kun sen viitisen kiloa koko aikana. En kyllä käsitä kun tuntuu että herkkuja syön joka päivä ihan liikaa. Pitäis jättää kaikki sinne kaupan hyllyille niin rauhottuis vähän tää napostelu, tai oikeastaan ahmiminen! Hyvä se on tässä moralisoida kun kannoin just ne neekerinpusut kotiin[:)]
Nyt sohvalle ja jalat kohti kattoa!! 
 
Perhevalmennuksesta: eilen oltiin ja totesin sen olevan aika yhtä tyhjän kanssa. Kahvinlomassa ois sitten pitäny kamalasti alkaa sosialisoimaan muiden kanssa 8 tunnin työpäivän jälkeen... No, nou tänks sanoin minä ja lähdettiin kesken pois miehen kanssa. Mitään uutta siellä ei tullut ja luulenpas, että muihin mammoihin tulen tutustumaan sitten tuolla perhekerhoissa jne. Seuraava kerta pannaan harkintaan, et mennäänkö ollenkaan. Samat jutut ja vähän enemmänkin olen kuullut ystäviltäni ja siskoltani jo monet kerrat... Tosin hyvä , että sellainen kuitenkin järjestetään, ainakin sellaisille joilla ei ole kamalasti "tukiverkostoa"...[;)]
 
Heip!

Ailime, muistan jonkun jossain joko sanoneen, tai kirjoittaneen, että on kuullut omista luistaan rytinää, kun vauva potkiskellut menemään... tosin sen ehkä tajuisit jo kivustakin, jos se niitä luita siellä kolisuttelis :D

Hoopoli, mä luulen, että täällä kans poitsu on hikotellut. Sen verran tasasta hyppyyttelyä näkynyt vatsan pinnalla nyt tässä parin viikon sisään muutamasti, että kai sen on hikkaa pakko olla. Näillä viikoillahan murunen alkaa kai hiljalleen harjoitella hengitysliikkeitä, että eiköhän se juurikin hikkaa aiheuta ^^

Mies tänään taputteli mua peppuun ja selkään, kun röyhtäilin antaumuksella ruuan päälle. Hieman nauratti, kun se oli ensimmäinen tollanen "vauvanhoidollinen" läppä, minkä se heitti. Hassu mies!

Sinttu, neekerinpusut on kyllä käsittämätön asia. Ei oo Hulluilla päivillä käynyttä oloa, jos ei niitä kotiinsa kanna! Itse yritän tälläkin kertaa vältellä kyseistä puljua, kun eiliseltä Tallinna-reissulta tuli roudattua karkkia aika antaumuksella - nyt kun ei viinaa tarvinnut rontata.

Rinkku, kyl toi perhevalmennus täälläkin oli ehkä vähän tyhjää. Ei siis ollenkaan harmita, että jouduttiin aikataulukiireiden vuoks sopimaan, että käydään, kun ehditään... Meilläkin kun porukka on kuitenkin kohtuu laajalta (joku 5km jopa?) alueelta, niin eihän meillä ees oo samat lähileikkarit! Yks nainen vaikutti kyllä siltä, et sen kans vois synkatakin, ja just se sattuu onneks asuu täällä meidän alueella.

Mulla taas tää ilta sujuu herkutellen, tosin tällä kertaa tajusin valkata vähän jotain kevyempää. Keittiöön on kauppareissujen himojen aikana kertynyt hedelmiä jos jonkinmoisia, niin mäpä reippaana tyttönä kuorin ja pilkoin sitten ihan urakalla, ja tein hedelmäsalaattia! Namnam! Tuli taas tyhmä olo, et kuin tätä ei tee useemmin, kun on oikeesti niin tosi hyvää kuitenkin! Mmm!
 
Hihih, kiva, kun Amppu kävit päivittelemässä, niin mä voin taas terrorisoida palstaa!

Mä oon monesti miettinyt, että musta tulee sellanen äiti, joka pitää kyllä tiukkaa kuria, mutta lomilla saa lööbailla. Ja lapsia tullaan käyttämään myös "aikuisten paikoissa" kuten ravintoloissa ja museoissakin, että oppivat oikeesti olemaan julkisilla paikoillakin. Lapsen kuuluu näkyä, mutta myös kuulua, ja tärkeintä on yhteinen aika. Olisi hienoa, jos lapseni uskaltaisivat jutella mun kanssa ehkäisy- ja päihdeasioista!

...ja jos nyt kuitenkin ensin keskitytään saamaan tää beibe ulos. Meillä puhuttiin tänään taas nimestäkin vähäsen, mies ei jostain syystä aiemmin ole asiasta "halunnut" keskustella. Nyt sitten kerroin, että mun mielestä oikeesti kiva nimi olisi "Joona Juhani". Joona on tosi söpön pojan nimi, Juhani mieheni toinen nimi. Tämä nimiyhdistelmä kuulemma sopisi mieheni suuhunkin, ja kumman tahansa sukunimen poika sitten saakaan, niin sopii siihenkin.

Niin ja hei, babyshowerit! Oon tästä aiemminki vähän yrittäny nostaa keskustelua, mutta yritän uusiks. Ootteko järkkäämässä? Mä mietin, et kuinkahan pitkälle sen uskaltais venyttää... oisko marras-joulukuun vaihde vielä ihan ookoo, vai oonko jo silloin ihan tööt? Ja entä jos poika päättääki puskea maailmaan jo ennen sitä?

(ja entä jos se ei enää ookaan varma poika! Meillä kun ei ultriakaan oo luvassa... oh.)
 
heh, kävin selailemassa loka-marraskuun palstoja ja ne on iha kuolleita! Ei mitää eloa!
Ompas kivaa ku la on joulukuussa nii saa teidän kans höpötellä [:)]

Täällä hirmuset kivut jatkuu. Viime yönä heräsin taas vajaa kymmenen kertaa ku vaihdoin kylkeä.
Sattuu nii pirusti tonne PILLUUN ja nivuseen... (helpotti kirjottaa isolla ja samalla purra hampaita yhteen [:D])

laku ja salmiakkikeskusteluun täytyy puuttua sen verran etten aijo yhtään sen vähempää syödä niitä ku ennenkää.
Eilen vedin salmiakkia ja toissapäivänä lakua.
On ne tähänki asti vetäny niitä ja noitahan tutkimuksia tehään kokoajan ja terveitä vauvoja tulee silti...
Kuka muistaa ku pari kuukautta sitten kiellettiin inkiväärin käyttöki?
Jaksa enää ees seurata noita...

sannakoo: uskomatonta paskaa! Miksi yhtä ihmistä tolleen kokoajan pompotettaa ja kohdellaan tolleen!
Varmaan jää tosi kivat muistikuvat odotusajan lekurikäynneistä ja ne muistaa kauan...
Kai sä oot ilmottanu ettet halua sille venakolle enää aikaa? Kai ihminen saa hoitajansa valita. PRKL!
Niijoo nimestä. Me ollaan nimi päätetty useampi kuukausi sitten. Mutta ei olla vielä kellekkää kerrottu sitä [;)]

Opiskelijoista: kun kävin kipujen takia polilla niin siellä lekurihuoneessa oli kaks nuorta tyttöä, opiskelijoita.
Multa kysyttiin sit et saisko ainaki toinen seurata sisätutkimusta. Mua jotenki yllätyksekseni ei haitannu yhtää.
Sanoin vaa et "täytyyhän teijänki oppia et tulkaa vaa". Annoin jopa luvan painella mun kohtua ja kokeilla...
Eikä ahistanu yhtää! Ite oon niin käytännön oppimisen kannalla et parempi niin et saadaan päteviä lekureita tulevaisuudessa ku ovat saaneet käytännössä kokeilla kaikkea. Tosin, oisin varmaan kieltäny jos ois mies-opiskelija ollu.
En halua edelleenkää miehiä kattomaan mun värkkejä...

Ailime: mitä ihmeen napsuttelua sun masusta kuuluu? [:)] Emminä vaa oo huomannu!
heh, hassua!
Löysin tällasen linkin http://kaksplus.fi/keskustelu/t1469082 
Käyppä kattomassa, siellä kaikilla napsuu masu [;)]
ja tässä toinen http://www.helistin.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=3320&view=next&sid=ff30457d0536ec67d569e25e8698ebea

Babyshowerit... jännä ku eilen mietin tätä just ennenku ees Sannan jutun luin, jälleen telepatiaa [:D]
Mietin et pitäiskö semmoset järkätä mut en tajua mitä semmosilla tehää.
Luin netistäki juttuja ja jotenki tuntuu ettei se mitenkään tunnu suomalaiseen perinteeseen sopivalta.
Jotenki teennäiseltä. Tehään masusta kipsivaloksia yms.. puuh, emmä ainakaan jaksa innostua.
Ja en jotenki usko et mun kamutkaan jaksais....

niijoo, ostakaapa uus VAUVA-lehti joille se ei jo tuu.
Siellä on odotus-extra. Oli tosi paljon mielenkiintosia juttuja, ainakin mun mielestä!

Nyt meen taas muka tekee jotai töitä... sattuu vaan nii pirusti [:@]
 
KOLMEKYMPPIÄ TÄYNNÄ!!! SIIS KOLMEKYMPPIÄ!!!

Diza, en mäkään oo kertonu ees parhaille ystävilleni tosta nimestä, mutta tänne uskaltaa kirjottaa paremmin. Saa sillain rauhassa maisteltua sitä, ja nähtyä, et miltä se näyttää kirjotettuna ^^ Ystäväpiirin uteliaat taas on ihan myrtseinä ku en suostu kertomaan nimiajatuksiakaan ;) Ja meillä varmaan lopullinen päätös tehdään vauvan synnyttyä, kun näkee, et sopiiko se beibelle ollenkaan.

Babyshowerit aattelin pitää tosi pienessä mittakaavassa ihan lähimmille ystäville, kun ne niitä on halunnu. Voi sit yhdessä hypistellä vauva-asioita ja on hyvä syy kutsua tytöt herkkuhetkelle. Teemaks aattelin ottaa "lastenkutsut", eli koristeet yms. ihan samalla kaavalla, ku mitä pentuna on ollu synttäreillä ja muuta. Ohjelmana toimii sit ne ikimuistosimmat lapsuusajan seuraleikit!
 
Hyvää päivää, arvon odottajat!

Näkisittepä tänne niiden pulleiden, pehmeiden, suussasulavien neererinsuukkokasojen takaa. Meikämammalla kuppi kahvia ja pino ihania leivosten kuvia vieressä! Aikmoista. Meniskö kidutuksen vaiko itsesäälin piikkiin ?
Yritin näytellä kahvitoscakakun kuvaa miehelle, jos se olis vaikka pyytänyt leipomaan. Sanoi vain että AHAA...

Ihan yö takana! Nukuttu. Heräsin kuudelta valonkajoon enkä hermoillut itseäni ylös. Mantrasin mieleni takaisin unien maille ja vasta puoli yksitoista ojentelin puutuneita käsiä kahvin keittoon! Ihanaa! Ja täällä paistaa aurinko! Ajateltiin päivätyöksi siivota saunan pukuhuone sinne kertyneistä rakennus, siivous, työvaate, työkalu, toppatakki- ym. tavarasta. Saa sitten tilaa vaunuille ym.

Ailime. Hemmotteluhomma onnistui täydellisesti muutamaa pikku käytännön epäsymmetriaa lukunottamatta. Niin. Siis. Liotin itseni suihkussa sitruuna,inkivääriöljyn kanssa kiiiltäväksi ja ryppyiseksi. Kokovartalonkuorinta kookoshiutaleilla. HUUMAAVAA TUOKSUTERAPIAA! Viuh! Tukka pyyhkeeseen, jalat hunaja ja ylangylang veteen lillumaan. Siitä se sitten alkoikin. Huomasin olevani raskaana. Piti sytyttää kynttilät,mutta jokapaikka lainehti liukasta öljyä ja asettelemani kynttilä viehkeys ei ihan osunut mahan ja käden ulottuville. Siinä sitten siivoamattomassa kylppärissä loisteputkien valossa katselin tukkeutuvaa lattiakaivoa ja läpeksin kynsilakkaa sormista. Lakanpoistoaine meni kai päähän höyryisessä kylppärissä ja liukastuin toista jalkaani viimeistellessä huojuvan kylpyjakkaran päällä. Sain pyyhekoukusta kiinni...

Tänään aamusuihkussa sitten pesin sen tuoksuvan kotikylpyläni Cifíllä ja juuriharjalla. On muuten pehmeät kantapäät! Tälle päivälle teen hemmottelu käsihoidon kotikonstein: vahnänalkioöljy+hunaja+kookosöljy. Eka satsiin ripaus hienokiteistä merisuolaa  kuorintaan ja lopuks tuo sama mömmö käpaliin, ilman suolaa. Kännyt vaikka sukan sisään hautumaan toviksi...

PERHEVALMENNUKSESTA TAI SYNNYTYSVALMENNUKSESTA.
Eipä ole meidän juttu. Tässä on elämän kokemusta kertynyt sen verran että voisin melkein ite pitää mokomat valmennukset. Mitä sitä sinne siis suutaan pieksämään ja muka olemas kiinnostumaan. Ymmärrän niiden tarpeellisuudet toki ekakertalaiselle. Meillä kun tämä on jo yht. 6 kerta, tässä elämässä, niin varmaan ymmärrettävää. Moni asia on tetysti 15 vuodessa muuttunut, mutta perusjutut pysyneet kaiketi samana. Välillä silti tuntuu, että sitä on ensisynnyttäjä tän innostuksen ja huuman kanssa!

RUUMIINI. Ilmottelee pikkuhiljaa synnytksen mahdollisesta lähestymisestä. Sannakoo, sinäkö se laskit yhteen mahdollisia synnytys viikkoja... Upss! niinhän se on että tämä palsta alkaa pikkuhiljaa kääntymään itse asiaan. Ne jutut joita vielä kesällä luettiin kaukaisina toisilta palstoilta, ovatkin nyt tällä. KUTEN esim. "sukkapuikko-efekti". Tää ilmaantui minun kohdalleni. Eli kun istun, nousen kävelen,niin liikkeen alkuvaiheessa, tuntuu kuin joku tuikaisi sukkapuikolla tonne pimpsan syvyyksiin kohdunsuun kupeeseen terävästi. Suppareitakin on tullut vaivihkaa kahdenlaisia. Napakoita puristuksia ja laajempia joita saa jo hieman hengitellä keskittyneesti. Hm. tuntuu hyvälle. Toisaalta haluais jo ehkä mahasta eroon ja toisaalta haluais lölliä mahd. pitkään tällaisen KAUNIINRASKAANA  JA HEMMOTTELTUNA!!!

Tämmöisin miettein tänään... Oli niin vaikea tuo sisäänkirjautuminen, etten viitsi kirjautua ulos.... Älkää siis luulko, että minä istun tässä koneella kokopäivän suonikohjuja hautomassa!

Toinen kuppi kahvia ja piirakkakirja kiinni!
 
Minä se täällä taas!

maarinen, olet kyllä vallan suloinen kookoksinesi. Oon sattunut vaan kiinnittää huomiota, että sä käytät sitä kaikessa; leivonnassa ja kauneudenhoidossa. Onko sulla paljon myös lehdistä ja kupeista tehtyjä vaatteitakin kenties? ;) Nää siis vaan sattunut silmään, kun itse en voi kyseisen tuotteen makua tai hajua sietää... ^^

Hoopoli, kiitos onnitteluista. Nyt sit oottelen kai sitä 34-viikkoa, et voi tilata sen tutustumisen synnärille ja sittenhän onkin jo 38, eli täysaikaisuus, ja mahdollisesti vielä 40 tai 42 viikkoakin tullaan venttailemaan. Mutta tuntuu kyllä kovikovin vähältä!
Babyshowereiden järjestäjästä en oikein tiedä, periaatteessa mun ystäväni, tuleva kummitäti, tahtois järkätä ne, mutta mä haluan kyllä olla itsekin osallisena. Oon tällanen puuhahiiri, ja polttarit jätän sitten ainoina muiden järjestettäväksi ;)

Tää oli tälle päivää aika mones viesti. Lueskelin tänään noita tän palstan ekoja viestejä - voi että, tuntuu että siitä olisi jo vuosia! :D
 
Moi Pitkästä aikaa ja aivan ihania mahakuvia olette laittaneet!
Yritin itsekin eilen taas, mutta meidän yhteys tällä mokkulalla on aivan liian hidas ja ehtii katkeilla välillä, joten ei vain saatu laitettua. Huomenna on neuvola ja otan läppärin mukaan sinne ja yritän sieltä käsin uudelleen. Pitäkää peukkuja!

Eilen jo piti kommentoida teidän lukuisia juttujanne, joten asiaan:

Diza hienoa ettei mitään hätää ole. Ihmettelen vain miksi ihmeessä menet vielä sairaslomalla töihin, kipujen kanssa. Itse toki olosi paremmin tunnet, mutta kivuthan on aika raskaita ja väsyttäviä. Vertaan tietenkin omaan olooni, joka on jo ihan toinen verrattuna aikaan ennen raskautta. Sellainen tuli muuten vielä mieleeni tuosta sairaslomalla työskentelystä, että riippuu varmaan alan työehtosopimuksestakin, mutta meillä töihin ei saa mennä jos sairaslomaa on annettu, koska vakuutus ei silloin korvaa mitään, jos jotain sattuisi.

SannaKoo, [:D] edelleen hirvittää sinun vauhtisi. Oma tahti on vanhuksen vauhtia nykyään ja kaikki ylimääräinen tuntuu työläältä. Hyvä, että sokeritesti ei ollut hälyttävä. Hyväähän niillä tarkoitetaan ja vauvan ja sinun parastasi ajatellen sekin piti tehdä, vaikka se syyllistävältä on voinut tuntuakin. Onnittelut vielä kolmenkympin täyttymisestä. Se on jonkinlainen rajapyykki, eikö. Loppua kohti...

Amppu, varmasti helpottavaa, kun tilanne on rauhoittunut ja tiedät että samalla mallilla jatkaen menee hyvin loppuun asti [:)] Sillä voimalla jaksaa taas odotella. Minä en mitään showereita järjestä, eikä kukaan mukaan minulle. En taida olla sellaista tyyppiä lainkaan. Nauttikaahan te muut niistä!

Ninoska ja terhituuli kirjoittivat jaksamisesta, tai sen puutteesta. Ninoskan jutun voisin allekirjoittaa täysin. Oloni on väsähtänyt hyvin nopeasti ja paljon. Kävelyt, ne harvat, ovat lyhentyneet yli puolella pituudestaan. Mieheni sanoi, että on kuin kävelyttäisi vanhusta; hidasta ja pitää  välilllä pysähdellä. Päivisin on pakko mennä pitkälleen usein vaikkei nukuttaisi, mutta maha painaa ja nivuset kipuilevat. Liikkuminen on köpöttelyä. Uni katkeilee lonkkakipujen takia aina kun käännän kylkeä. Olo oli kuin lottovoittajalla, kun yksi yö meni taivaallisen syvässä unessa vain yhdellä pissaherätyksellä. Ruuan laittaminen päivittäin riittää minun urakakseni tällä hetkellä.
Vaikka on paljon mikä nyt vaivaa ja haittaa olemista, on vauvan selvät liikkeet silti ihania. Tyypistä on tullut ihan persoona jo ja odotamme kumpikin jo malttamattomana syntymää, vaikka saakin mielellään olla ihan täyden ajan kypsymässä kohdussa. Saunassa pyysin miestäni taas kuuntelemaan sydänääniä ja aluksi vauva olikin selkä minuun päin ja äänet heikot sen tähden. Samantien se kääntyi selkä isin poskea vasten tyyliin: "Kuuluuko nyt?"

Maarinen sydän vähän hyppäsi kun kirjoitit liukastumisesta. Huh!

Pakko lopettaa ja mennä sohvalle istumaan. Tällaisella tavallisella tuolilla istuminen tekee jo tiukkaa, jos menee hiukankin enemmän aikaa, tulee nivuskipuja, tosi herttaista... No, sohvalla on hyvä nojailla ja alkaa neulomaan vaikka myssyä vielä pikkuiselle. Sukat ja tumput ovat jo valmiina.
Jaksamista jokaiselle ja iloista odotusta. Kuten maarinen sanoikin, ehkä tätä masua vielä kaivataan. Nyt tuntuu olo vain jo niin raskaalta, että miten sitten käy, kun masu oikeasti lopuksi laskeutuu alas [8|]

Piti vielä käydä lisäämässä, että tuli sitten kunnon harjoitussupistuskin pikkukävelylle lähtiessä, aika tiukka tunne. Rauhallisemmalla tahdilla olen nyt saanut jännitykset ja tuntemukset pidettyä aisoissa muuten. Täällä ollaan oltu myös lievässä flunssassa ja sängyn pohjalla. Leposyke huiteli pilvissä ja nenää niiskutti. Muuten oli vain tukala ja umpiväsynyt olo. Nyt jo helpottaa. Olimme vielä mieheni kanssa samaan aikaan, joten yhdessä maattiin [:)]

Leppoisaa illan jatkoa
 
Takaisin
Top