Lokakuun jutut

Heips pitkästä aikaa! Musta ei olekkaan paljon kuulunut, sairastuin harmi kyllä maksahepatoosiin ja aika on kulunut lääkärissä ja verikokeissa ravaamiseen. Tää on sellanen vaiva kutinoineen ja murheineen että en kenellekkään toivo samaa..nyt olen lääkityksellä loppuun asti ja sairaslomalla äippäloman alkuun saakka. Taudista johtuen pääsen ultraan viikottain, viime vkolla vaavi oli 1500 g ja tuolloin vkot 29+4. Omaa painoa kertynyt vajaat 8 kg, ja mullakin maha suoraan edessä. Takaapäin olen melkein kuin ennen. Vauva syntyy näillä näkymin viimeistään vkolla 38, näitä hepatoosivaaveja ei päästetä täysaikaisiksi pienen sikiökuolemariskin vuoksi..eli vähiin käy aika mullakin.Melkein kaikki onkin jo valmiina , turvakaukalo enää puuttuu ja vaunut on hakematta kotiin [:)]
 

Ja kokeillaan tuleeko kuva näin vai pitääkö lisätä väliaikaisesti allekirjoituksen tilalle...
 
Ja uusi yritys [:D] En yhtään ymmärtänyt mitä tuo imagesulkujen väliin laittaminen tarkoittaa, mutta koitetaan nyt kaikilla mahdollisilla keinoilla.

Auttakaa joku! Olen saanut kuvan pienennettyä, mutta en millään löydä keinoa saada sitä tänne sivuille [X(] Minne tuo pienennetyn kuvan tekstilitania pitää kopioida? Yritin jo suoraan tähän, ei onnistu. Yritin profiilikuvaksi, mutta en saa näkymään (missä profiilikuva näkyy edes?) Tällainen näissä asioissa aivan kädetön ja osaamaton menee epätoivoon...

No niin, onnistuihan se! Ja viikot oli tässä kuvassa 31+5
Pahoittelen palstatilan viemistä epätoivon purkauksilla [:)]


 
Huomenia arvon naiset.

Ja lisää vauvauvauvamasuja [:)] ihania.

Olipas taas tunteiden tukahduttamista koko viikonloppu siellä anoppilassa. Huhhuh. Rankaks käy enne ku loppuu.. mutta kotonapa taas omassa rauhassa.

NYT ku vielä muistan. Siitä teiän mainostamasta stowford press-siideristä. En kyllä tiiä minkälaisesta erästä ne miun siiderit oli ku pitihä sitä sitte ostaa ja maistaa ku mainostitte. Ikuna en oo nii pahaa maistanu. Maistu ihan pelkästää hiivalle :O yök.. Epäilen kyllä vähä että oli ehkä vanhaa..? Mutta meinaan laittaa palautetta kyl siitä. Ja korkin ko otti pois ni oli ruostetta pullon kaulassa.. hyh. vähä lopahti tunnelma sitte kyllä siinä ku luulin pääseväni nauttimaa Siideristä! :(

Vauva on kyllä entistä vilkkaampi.. taitaa välillä nyrkkeillä virtsarakkoon ku tulee hetkelline tunne kirvelevästä vessahädästä sillo tällö..
Viikonloppuna muutaman kerran vihlo oikealle alavatsaan ja oli poltteleva tunne siinä samasessa kohassa, kesti noin puolisen tuntii ja sitte alko helpottaa. kait sekii sitte on vaa jotai normaaleita oireita. ei jaksais jokaisesta viasta soittaa neuvolaankaa. :/

Mutta kylläpä aika menee.. En ees kerenny hehkuttaa että 30 viikkoa meni rikki ja nyt onkii jo 31 [:D]
Joulukuume on jo niin kova ettei mittää rajaa. Kyselin jo mieheltä että voiaako pitää pikkujoulut kahen kesken, kuulemma käy mut vasta marraskuussa. EIHÄ siihekkää oo enää ko pari viikkoo! hihih..

Taitaa muute jonkunäkönen herkistyminen avata nuo tissihanat. Eile katoin sitä kadonneen jäljillä ja tuli tippa linssii ni oli sitte myös toine tissiloista vuotanu vähäsen.. mutta hyvä että toimiivat.

Tulipa taas vaa omia juttuja mut olevinaa on kaikki naiset nii aktiivisina taas ollu että oli hirmusesti juttua taas tullu viikonlopun aikana, eikä raskausdementian kanssa muista ennää puoliakaa..

Mutta jokatapauksessa hyviä vointeja ja jännäämisiä ja kaikkea mahollista taas masuloittenne kanssa! [:)]
 
Nyt vasta maltan kommentoida muita juttuja sitten.

Saparo, kävi kyllä mielessä lauantaina, että sinäkin olisit voinut olla siellä. No, joka tapauksessa väkeä oli paljon, kuten täällä onkin tuumittu, että lapsia syntyy tiuhaan tahtiin. Jyväskylän keskussairaalassa oli syyskussa syntynyt 297 vauvaa! Se on paljon näillä nurkilla.

Nannanen voi harmi, mutta onneksi on hoitokeinoja jo tänä päivänä! Henkistä jaksamista varmasti vaatii kyllä tuollainen vaiva.

Hennas, niin ne vaan alkaa toiminnot lisääntymään. Onnittelut!

Amppu tuo saunominen on meikäläiselläkin jo laimeampaa. Istun varmaan puolet ajasta alhaalla lämmittelemässä vain ja häntäluu kipeytyy kovilla lauteilla. Pitäiskö tyyny ottaa mukaan? Muuten tuntuu kyllä hyvältä olla lämpimässä ja ilman mitään vaatetta ahdistamassa päällä. En kotona kesästä lähtien ole käyttänyt rintsikoita ollenkaan... Ahdistaa.

Äitiysrahapäätöstä odottelen edelleen. Kyllä tuntuu kestävän! Pakkaus tuli nopeasti, mutta rahapäätöstä ei. Äippäloman alkuun kun ei kuitenkaan ole enää kauaa (2.11.) Sitten tulee kaiketi taas isompaa tiliäkin. Nyt on sairausloma-ajan palkka tippunut 2/3 normaalista, mutta kelalta taitaa jotain täydennystä vielä tulla... En ole ollenkaan perillä näistä käytännöistä ja palkanlaskijakin on lomalla tämän viikon, joten kyselen sitten taas ensi viikolla. Mutta niin, kun kerran ekat 72 arkipäivää on palkallisia, niin eikö se kaiken järjen mukaan mene niin, että sitten tulee normaalipalkka taas?

No, näitä tuumaillessa alan kohta leipoa sämpylöitä. Reipasta viikon alkua! Oma reippaus ilmenee lähinnä sillä että jaksaa leipoa, koska tänään syödään eilistä ruokaa vielä ja että jaksan olla kotona jalkeilla. On se elämä muuttunut, ei puhettakaan lenkille lähtemisestä... Vaikka varmaan jaksaisin pienen kävelyn, jos en muuta tekisi tänään.
 
HEipparallaa!

Taas on tullu 5 sivuu tekstii..:) Kiva oli kattoo noita masukuvia. Mulla on iha pikkunen maha moneen teistä verrattuna. Tietty omaan kroppaan ihan tarpeeks iso.:D Tsemppiä Hoopolille ja muille myös. Tosiaa saikulla ollaa, mua ne uhkaili kolme päivää sitten sairaalalevolla..:S Ei saa edetä enää yhtää kuulemma. Lyhentyny ja kypsyny kohdunsuu, ja joku juttu auennu... Mikä se lieneekää.. Joku edessä oleva juttu.. Tiättekste? Paino on onneks noussu, nytte 55kg.

Tuiks, tuosta tisulien vuotamisesta..:D Mulla on pitkään jo tullu jotakin kivaa melko paljonkin. Välillä on niin järkyttävä paine ja kipu, että pakko puristella.:D Mut toimivat ainakin, vissii joo..:D:D

Pranametri, Tsemppiä päätöksen odotteluun. Minä kans oottelen sitä äippärahapäätöstä. Tän kuun lopussa sen pitäs vissii tulla ja paras tulla ku äippälomaki alkaa 26.10. Mut mulla on vielä sen lisäks sairaspäivärahapäätös (kohta sairasloma loppumassa, eikä mitää kuulu) ja asumistukipäätös kesken (takautuvana elokuu ja syyskuukin nyt näköjään).. Ärsyttää hulluna, ko en saa mistää palkkaa ja kaikki päätökset kesken, vaikka olis niitäki rahoja pitäny tulla viimekuussa ja aiemmin.. Mies on opiskelija... Pläääähhh.. Rutiköyhänä yritetää selvitä. Onneks on molemmilla perheet, jotka auttaa jos menee mahottomaks.

Mt kivaa viikon alkua..:):)

ps. Vitsi ku tulis se lumi, pimeät illat.. Kynttilöitä ja joululauluja.. Ruokapöydässä toistaiseksi kahdestaan..:):) Ah, ihanaa..<3
 
Helou naiset!

Olin mökkeilemässä viikonpäivät, joten en ole ehtinyt edes lukemaan teidän juttuja joita näyttää tulleen taas ihan käsittämätön määrä! Kaikilla tuntuu kuitenkin suht mukavasti menevän, tai ei ainakaan mitään ihan kauheita ole tapahtunut, joka on oikein mukavaa. Toivottavasti menisi kaikilla nappiin ihan loppuun asti.

Luin tuosta sukkapuikko-efektistä ja tunnistan kyllä ko vaivan. Jäi hieman epäselväksi, että mitä se meinaa, eli siis pehmentääkö kohdunsuuta vai mistä johtuu nuo nippailut? Mulla on ollut niitä kyllä ihan pitkin raskautta jo sieltä 20 viikolta lähtien. Tuntuu kun esim. tekee reisilihaksia/pakaroita sivuttain maaten ja jalkaa nostaen tai käy kyykyssä tms.

Kävin justiinsa hammaslääkärillä ja yksi reikä löytyi. Kolmen viikon päästä paikkaukseen sitten. Muuten oli hampaat hyvässä kunnossa, jee! Ootteko te muut käyneet tarkastuksessa? Mulle ainakin neuvolasta suositeltiin, että olisi hyvä tarkastuttaa ja huoltaa hampaat niin ei sitten lapseen tartuta kariesta. Ja isien kuulemma myös kannattaa käydä, jos edellisestä käynnistä on kovin pitkä aika.

Varasin myös kampaamoajan huomiseksi! Vähän piristystä tähän roikkulettiin näin syksyn kunniaksi. Meinasin räväyttää ja leikkauttaa otsatukan tai jotain. Pitää varmaan vielä konsultoida sen kampaajan kanssa millainen malli mulle sopisi. Kaipaa kyllä jotain uutta kun tämä sama malli on ollut käytössä lukioajoista lähtien. Harmi vaan, että mitkään kovin hienot ja pikkutarkat leikkaukset ei mulle sovi kun tää luonnonkihara säkkärä ei kuitenkaan pysy ojennuksessa ja oon niin laiska, etten jaksa joka aamu föönata ja suoristaa ja pistää tököttiä tukkaan, että näyttää hyvältä. No, luotan siihen kampaajaan, että se osaa leikata jonkun just mulle sopivan tukan!

Vauva myllertää päivä päivältä enemmän ja selvemmin, välillä jopa inhottavan tuntuisesti painautuu kohti virtsarakkoa, mutta on se mukavaa kun ei tarvi miettiä ollaanko siellä masussa elossa vai ei! Joulukuu lähestyy hurjaa vauhtia ja minä en jaksaisi odottaa! Saispa jo sen pikku myllertäjän syliin!

Voikaa hyvin mammat!
 
Heippa, jälleen!

Olipa tosiaan tunteiden viikonloppu! Järjestettiin ystäville kesäkauden päättäjäiset ja näin ollen myös viimeiset yökyläilyt/ruokajuhlat tällä erää. Perinteisesti on pidetty rapukekkereitä näihin aikoihin. Perjantaina herkuteltiin kuitenkin keskiaikaisen possupöydän ääressä, pitkässä pöydässä, kynntilän valossa, yhdeksän henkeä. Lauantaina ukkoni loihti äyriäispaellaa jättipannulla nuotiolla meidän muiden istuskellessa pikkupakkasessa lampaantaljoilla. NAM. ihanaa. Minulla ikioma alkoholiton punaviini sekä greippilimu! Haikeana katselin miehen siemauksia savuisesta viskistä.

Mutta sen taas sanon, että onneksi nuokin kemut on ohi. Nyt olen tosiaan uuvuksissa! Ja nyt tunnistan ja tunustan sen. Viime yö meni kipeästi kylkeä kääntäen ja supistuksia laskien. Olo on tosiaan raskaanaolevan kankea! Ja pää täynnä erinäiseten ihmisten ääniä. Ei noita pikkuhuppelissa itkeviä kavereita enää jaksa ottaa ollenkaan vakavasti. Pöh! Ärsyttävää. (lukekaa rivien välistä, turha selitellä)

Tästä tulikin mieleeni ne BABYSHOWERIT. Kaikin mukavinta, jos olis sellaisia kavereita, jotka järkkäis yllätys kemut vaikka kylpylään. Tai kutsuisivat syömään...Tarjoisivatkin sen! Mutta ei mulla sellaisia ole. Enkä nyt taida haluta mitään juhlia enää, missä puhuttais vauvasta tai synnytyksestä. Riitti tuo kun meidän valitsema synnytys tapa lynkattiin lyttyyn TÄYSINpurjein YHDEN SYNNYTTÄMÄTTÖMÄN KAVERIN TAHOLTA.
Anteeksi. Loukkaannuin, kyllä! Itkeskelen sitä tässä itsekseni sisäänpäin. Mutta, hemmetti, omahan on asiani! Loppuajan keskityn täysin mieheni kanssa tämän hedelmän hautomiseen. ITSEKKÄÄSTI.

SAUNASTA. Tämän kylpyhullun saunasessiot on kyllä hieman rauhoittunet. Eipä heilahtele löylykauha yhtä tiuhaan kiuasta sihauttelemassa, kun vielä pari viikkoa sitten! Pehmeä lehmän henkäys lämpöiseen laudeseinää nojaillessa on parasta. Lauteilta tullaan alas suoraan sanottuna perse edellä, kun ei polvet kestä noita pitkiä askelmia! Ja kylpytakki AHISTAA. Pyyheliina ei riitä mahan ympärille. Ja vettä ei jaksa juoda niin paljon kun tarviis siihen lämmön säätelyyn. Seuraava yö menis jatkuvalla kusella ramppamiseen.

Jaa. Tää mamma menee taas pitkälleen. Mies on puunajossa, tulee varmaan kohta palaselle. Pitää pikkusen  olla silmä kiinni ennen sitä, kun tulee varmaan naapuri isännän kanssa. En ole sitten niin huoh,huoh,huoh. Jaksan ehkä lyllertää kahvipannun kanssa muutaman metrin pöydän ääreen.
 
Ja kommentit:
 HENNAS; vauvasaängyn vahaus pisti mulle kyyneleet. Meillä ei ole vielä ensisänkyä... Ehkä mies kerkee
tekemään sen ennen suurta ponnistusta!
PAULAMAIJA; muuttorumba on järkkyä muutenkin! Lepää nyt sitten. Kyllä ne kamat menee paikoilleen hiljalleen!
TUIKS: oma rauha on parasta "tunnepanttauksen jälkeen". Sitä täälläkin!
SANNAKOO; hui! onneksi pikkuinen on kunnossa, samoin mamma! Ja vauva ei olekaan JÄTTILÄINEN!
PRANAMETRI: tiukkahermoinen misu olit tuon kuvaoperaation kanssa! Nätti maha!
SAPE83; yöheräily ja siitä valvomaan jääminen on pe*seestä. Siinä tulee nälkä ja jano ja sitten syö vahingossa liikaa koko vuorokauteen nähden...

Okei.. meen maate! Ehkä illalla lisää jos ajatus kulkee!
 
Pakko nopeeta kommentoida,

Maarinen: Voi että nuo teidän possujuhlat kuulosti ihanan tunnelmalliselle!!
 
Maanantaita!

Minä olen täällä taas kauhea laiskamato. Heräsin vasta yhdeltätoista! Itseäni puolustellen tämä kyllä johtui siitä, etten saanut yöllä nukutuksi kunnolla, vaan olin hereillä neljästä kahdeksaan. Oli miten oli, mä en ole saanut mitään aikaiseksi tänään... No, suihkussa kävin. Onneksi täällä ei ole nyt mitään jumalatonta siivoa, joten enköhän mä ennen miehen kotiintuloa saa kuitenkin siistityksi täällä.

Meillä meni viikonloppu ihan kivasti, ellei mun lauantaista pientä itkukohtausta lasketa mukaan. En oikeastaan edes tiedä miksi sitä piti itkeä tuhertaa, oli vissiin äitiä vähän ikävä, ja muutenkin kaikki vähän huonosti (esim. tukka rumasti, alusvaatteet ahdisti ja leuassa pari finniä [;)]). Jännää kyllä, ettei sitä pysty kontrolloimaan omia tunteitaan. Mies-rukkakin oli ihan onneton, ja yritti lohdutella. No, sai se mut jotenkin rauhoittumaan loppujenlopuksi, ja me lähdettiin sitten vielä keskustaan ostoksille. Matkalta tarttui mukaan lohdutuslehtiä (Pregnancy & Birth sekä Marie Claire) ja suklaata. [:)] Ja eilen käytiin perinteisesti appivanhempien luona syömässä. Siinähän se viikonloppu sitten menikin. Nyt mies on taas töissä, ja minä tosiaan laiskottelen täällä kotona.

Eilen kun laitoin vaatteita suihkun jälkeen, ihmettelin että mitä se mies suu auki tuijottelee. Masu on kuulemma kasvanut hurjasti viikon aikana. Hän raahasi sitten peilinkin siihen, että sain itsekin ihmetellä valtavaa vatsaani. No juu, onhan se kyllä kasvanutkin, ja vielä on monta viikkoa masunkasvattelua edessä. Hui! Onneksi masu on miehen mielestä vaan suloinen, joten ei kai se sen koosta oikeasti kauheasti järkyttynyt. [:D]

Amppu ja hennas: mäkin tosiaan olen alkanut pikkuhiljaa heräilemään siihen ajatukseen, että se vauva tosiaan on tulossa ihan oikeasti! Siis minäkin joudun sen vielä ihan pian synnyttämään! Kääk! Pelottava ja jännittävä ajatus!! Ja onnea hennas:lle maitotipoista! [:D]

nannanen: voi kauhia, kuulostaapa ikävältä tuo maksahepatoosi! Saanko udella, että miten sait diagnoosin? Tai siis minkälaisia oireita sulla oli?

Rinkku ja Pranametri: jee, saitte tekin masunne tänne näytille! Sieviä ovat molemmat masuset! Ja niin, Pranametri, kuuleeko sun mies ne sydänäänet ihan paljaalla korvalla, vai käyttääkö jotain apuvälinettä? Meillä mies on useasti yrittänyt masun läpi paljaalla korvalla kuulostella, muttei kuulemma kuule mitään. Vai liekö vaan yrittää väärästä paikasta kuunnella...

Saparo82 ja Tuiks: mulla on kanssa noita vihlomisia paljon. Neuvolassa tosiaan ehdottelivat liitoskipuja syyksi. Suosittelivat kunnon äitiysalusvaatteita. En kyllä oo paljoakaan eroa huomannut. Se kyllä ehkä vähän auttaa, jos pistää useamman kerroksen tukemaan masua, esim. just ne mamma-alkkarit, kevyesti tukevan mamma-topin, ja vielä vaikkapa sellaisen tukivyön tyyppisen hommelin. Ei pääse niin hurjasti poukkoilemaan tuo masu sitten. Mä oon muuten myös huomannut, että jos on paljon tullut potkuja ja tönimisiä yhteen kohtaan, niin sitä kohtaa usein kivistelee (usein just vähän navasta alaspäin, oikealla puolella). Vissiin mustelmia niissä kohdin. Ikävä tunne.

Zenna: Voi, sinulle paljon jaksuja taas tuohon lepäilyyn. Saatko päivät hyvin kuitenkin kulumaan?

Tuik: hammaslääkärillä käynti on varmasti todella hyvä idea! Otanpas luurin käteen ja ryhdyn varaamaan aikaa, varsinkin kun mulla noita reikiä tuppaa tulemaan aika helposti!

Maarinen: teidän illanviettonne tosiaan kuulosti tunnelmalliselta!

Mutta nyt mä ehkä otan itseäni niskasta kiinni, ja imuroin ja järjestelen ainakin tämän olohuoneen...
 
Moikka pitkästä aikaa!

Olipas mukavan näköisiä vauvamassuja teillä <3

Pikaisesti kuulumisia täältä suunnalta.. Viime viikolla kävin synnytyssairaalassa kontrollissa sokeriarvojen vuoksi. Arvot ovat olleet edelleen hyvät kotimittauksessa ja pitkäaikainen sokerikin oli hyvä, joten jatketaan tarkkailua. Vauvan painoarvio oli 2000g rv 31+3 elikkä hiukan yläkanttiin käyrään katsottuna. Lääkäri kuitenkin sanoi, että se on ihan normaalia kun kuitenkin vauvan pää ja keskivartalo kasvavat samaan tahtiin. Muutenkin vauvalla oli kaikki hyvin, vilkas pikkuinen siellä oli :) Lääkäri jatkoi sairaslomaa äitiyslomaan asti eli marraskuun alkuun. Tänään olisi perhevalmennus, jossa aiheena imetys. Saa nähdä jaksaako sitä lähteä minnekään.. Meillähän on siis myös ollut perhevalmennusta useamman kerran ennen synnytystä ja kertoja on vielä muutama synnytyksen jälkeenkin. Loppuviikosta onkin sitten neuvolakäynti.

Olotilastani sen verran, että sama meno jatkuu edelleen elikkä parina-kolmena päivänä viikossa pitää oksentaa, varsinkin aamusta. Useampi lääkäri on sanonut, että näytöstää siltä että raskaus on pahentanut refluksitautiani (sulkijalihas liian löysä ruokatorvessa). Siitä tämä oksentelu johtuu. Ja supistuksia on taas alkanut tulla kipujen kanssa vaikka siis en ole juuri mitään tehnytkään. Ja tuonne alapäähän sattuu välillä aivan kamalasti! Ihan kuin puukolla viillettäisi :/ Lääkäri vaan totesi, että taitaa kuulua asiaan. Massu on ollut kipeenä välillä alhaalta ja välillä ylhäältä, ei onneksi koko aikaa. Täytyy varmaan vaan seurailla et mihin suuntaan toi menee ja tarvittaessa ottaa yhteys lääkäriin.

No mut joo, siinäpä sitä taas tulikin. Vaikka sitä kuinka yrittää kertoo asiansa lyhyesti ja ytimekkäästi niin tekstiä tulee ja tulee ja tulee :D

Amppu: Pakko kertoo mun omista saunakokemuksista raskauden aikaan.. Siis mullahan on alusta asti tullut aivan kamala pääkipee heti, kun astun saunaan. Se lämpö tekee mun päähän sellasen tuntemuksen kuin mun pää ois jossain puristuslaitteessa! Saunominen on siis jäänyt melkeimpä kokonaan mun kohdalta paitsi että jokin aika sitten kävin testaamassa vieläkö sama homma jatkuu, niin eihän se miksikään ollut muuttunut ja kaiken lisäksi sain kivuliaat supistukset kaupanpäälle! :/ Se siitä saunomisesta siis. Ja siis minä huomasin myös sen, että liian lämpimässä ei henki kulje ihan normaalisti. Saman oon muutenkin huomannut esim. kun ollaan lämmitetty takkaa, on vaan liian lämmintä.

Nannanen: Voih, tsemppiä ja haleja sinulle <3

Pranametri ja Zenna: Täällä myös odotellaan äitiyspäivärahapäätöstä ja myös sairaspäivärahapäätöstä. Hieman tuntuu kestävän nuo päätöksen teot :/ No ei auta muu kuin odottaa..

Tuik: Mä kävin hammashoitajalla tarkistuttamassa hampaat joskus rv 12 paikkeilla. Yhtään reikää ei löytynyt, joten seuraava aika on sitten ensi kevään puolella. Pelottaa vaan, että viisaudenhammas rupee oikkuilemaan loppuraskauden aikaan, kun se on tulollaan ja välillä kipuilee :( Sille eivät kuulemma rupee tekemään mitään enää loppuraskauden aikana. Täällä myös vauva myllertää melkoisesti, mutta niin kuin totesit että eipähän tarvii ainakaan olla huolissaan ollaanko siellä elossa vai ei :) Ja minäkään en millään jaksaisi odottaa vauvan syntymää vaikken tietenkään haluaisi vauvan syntyvän liian aikaisin. Ois se vaan niin mukava jo saada se pikkuinen nyytti tuhisemaan tuohon viereen <3

Mutta nyt mä meen vähäksi aikaa lepäämään ja miettimään et jaksanko lähtee valmennukseen. Mukavaa alkanutta viikkoa teille kaikille <3
 
Hellou!
 
En nyt ehi enempää teille porista mutta pakko kommentoida tohon hamppilekurijuttuun...
 
Mähän kävin sillon heti tarkastuksessa ku sain tietää et oon raskaana.
Täytyy käydä vielä meidän molempien ennenku peipi tulee.
Mut kuulin sillon yksityisellä puolella vaan aika rajun jutun et ku on raskaana ni ei voi puuduttaa ennen porausta....
Mä en kyllä suostus tohon, oon niin hirveen kammonen muutenki, tyyliin käsiraudoissa pitää viedä vastaanotolle.
 
Saakeli ku tuo vauveli möyryää tuolla masussa. Sattuuuuuuu!
 
Mut ehkä huomenna enemmän...
 
Heipä hei!

Olen täällä lueskellut teidän kuulumisia, mutta itse olen ollut taas niin voimat pois ja väsynyt, ettei ole ollut energiaa kirjoitella.
Perjantaina sisko ilmoitteli, että tulisivat lauantaina kyläilemään (vähän juhlistamaan lähestyvää syntymäpäivääni).
No, minulle tuli illansuussa kova kiire kauppaan ostamaan kakkutarpeita ja vähän kääretorttua ja keksintynkää..
Vatkasin hiki päässä kakkupohjat valmiiksi vielä samantien, ja laitoin aamusta kellon soimaan kahdeksan kieppeille, että ehdin sitten rauhassa täytellä kakun ja laittaa hiukan paikkoja kuntoon...

Lauantai-aamu käynnistyi kuitenkin ihan eri tavalla kuin olin kuvitellut. Heräsin tasan kuudelta kun kissa oksensi karvapallon eteisen lattialle...sitä sitten siivoamaan, ja herättelemään miestä sohvalta (oli telkkarit päällä ja miekkonen nukahtanut yömyöhäisellä leffan äärelle...). Laitoin televisiot aj valot kiinni ja miespä alkoi samantien sängyssä kuorsaamaan, ja vaikka kuinka tökin ja sivelin poskea, niin ei auttanut.
Minun uni hävisi jo johonkin...pidin silmiä vaan kiinni ja olin rauhassa. Kunnes toinen kissa alkoi kakomaan karvapalloa eteiseen ja kello näytti 7:00. Mikä ihme niillä nyt samaan aikaan teki tuollaiset mukavat ykäpallerot...
Ja ei kun siivoamaan. En enää mennyt sänkyyn vaan istuin hetkeksi koneelle, ja aloin sitten sitä kakkua kasaamaan. Yhteentoista mennessä olin jo imuroinut ja pessyt kämpänkin, kun halusin ihanat raikkaat pesuainetuoksut huoneisiin, ja tuota virtaa tuntui riittävän...
Miestä aloin herättelemään kahville, ja puolenpäivän aikaan oli vieraiden määrä saapua...
Odottelin ja en malttanut oikein asettua aloileni. Istuin ja pyörittelin jumppapallon päällä siinä odotellessa. Sitten kohta jo väsyttikin kovin, mutta eihän sitä voinut nukkumaan nyt käydä...
Kun ei alkanut kuulua, niin soittelin perään, ja sain tietää, että siskolla oli tullut riitaa miehensä kanssa ja mies oli lyönyt hanskat tiskiin, että ei lähde ajamaan, eli eivät nyt pääsisikään tulemaan..että sellaiset kakkukekkerit sitten [:(]

Me siinä sitten kahviteltiin miehen kanssa ja maisteltiin herkullista kermakakkua...ja näitä herkkuja tuli sitten syötyä viikonloppuna niin, että tuli tosi huonot omatunnot moisesta mässäilystä...
Eihän tälläisille mitään mahda, mutta tavallaan hukkaan meni kaikki vaiva, ja odotus oli täysin turhaa...

Nyt olen ollut ihan poikki ja pelkkä kauppareissu vie voimat totaalisesti...
Mun yskäkin on vielä jatkunut, vaikka kyllä se jo parempaan päin on mennyt. On vaan sellaista tulehduslimaa tuolla keuhkoissa, ja tässä edelleen kuulostelen kun en viimeiseen asti nyt jaksaisi lähteä lääkäriin ja ottaa mitään antibioottia..että jos tämä nyt tällä viikolla menisi ohi ilman mitään ihmeitä...mutta jos ei niin kai se on pakko...

Tuosta hammaslääkäristä minä oikeastaan halusin tulla vaan kertomaan, että itselläni oli hampaassa reikä, joka paikattiin juuri toissa viikolla. Puudutuskin laitettiin. Kyllä mä mietin tuota puudutusainetta etukäteen, että onko siitä jotain haittaa, mutta kun kysyivät, niin luotin ammattilaisten arvioon ("puudutusta raskauden aikana")että kai sen sitten voipi ottaa...ja oliskin kyllä ollut tosi ikävä poraa kestää ilman. Tosin jälkeenpäin tuo tuntui kestävän pidempään kuin yleensä tuo puudutus, ja katosi vasta illemmalla (kun hammaslääkäri oli jo aamusta)...mutta vauva on potkinut/möyrynnyt ja hikoitellut normaaliin tapaansa...kaikenmaailman flunssatkin raukka joutunut jo kestämään ja nyt vielä kuuntelemaan äitinsä tajutonta yskimistä...

Nyt mie lähden tästä taas kahvittelemaan ja toivottelen illanjatkoja kaikille!
 
Mulle hammaslääkäri sanoi , että raskaana oleville laitetaan ns "mummopuudutetta" joka on turvallisempaa, elikä eri aineita sanoi käyttävänsä sitten ihan normiasiakkaille...
 
Ilta tuli tähänkin maanantaihin....

Mulle on varmaan salaa laitettu sitä Rinkun mainitsemaa "mummopuudutetta" korvien väliin. En ole todelakaan jaksanut tänää YHTÄÄN MITÄÄN! Onneks ollu viikonlopulta niitä ruoan tähteitä, niin on saanu pahimman nälkänsä tyydytettyä pelkällä lautasen mikrolämmityksellä! Paha ja laiska olo, kun vaan maannut.

Itkettää kun mies on tehnut tänään vaikka mitä meidän tulevaisuuden eteen. Tuntuu että minä vaan möllötän. Nyttenki hän lähti ruokakauppaan. Sinne on matkaakin viistoista killometriä... No nää on kai näitä päiviä, jotka vaan pitää ottaa vakavasti! Tämä tempperamentti on se suurin ongelma, joka ei antais millään lupaa uupua!

Nyt on kuitenkin kait kaunistaudutava. Ollaan menossa allekirjottaa vuokrasopimusta! Jee! Se on ilon asia!
Löydettiin kaunis puutalo puutarhoineen hiekkatien päästä. Meidän unelma, pientä laittoa vailla!!!  Ihana omenapuu-piha. Mausteena muutama luumupuu ja erillinen pihasauna etelärinteessä pikkuisen lammen
rannalla. Eli muutto edessä meilläkin. Onneksi vasta seuraavan kevään - kesän aikana. Halutaan tehdä sinne remontti ensin. Ja tietysti asiat tärkeysjärjestykseen. Vauva vastaan tässä nykyisessä kodissa. Kaikessa rauhassa! JA vaikka tämä paikka on sikahieno, missä nyttenkin ollaan, niin tuo uusi on oikeesti unelma! Mies saa sinne oman studion ja minä se kauan haaveilemani "ateljeen"! Päivällä valoa niin, että serotoniinit varmaan keväällä kiehuu päässä. Ja illalla taivas ruvellaan tähtiä! Viuh... täytyy alkaa piirtämään sinne uutta kalustoa! Ja varsinkin meidän perheelle tärkeää RUOKAPÖYTÄÄ! Hehkutan vielä, että tuonne uuteen tupaan mahtuu 3,5 metrinen pöytä! Ja vuoteeksi haluan kunnon paksupuisen tolppasängyn. Kerrankin tilaa riittää!!! Meidän mamma on tohkeissaan!!! Trallal rallal laa.... Hullut haaveiloo, ryhtyy, eikä aattele etukätteen urakan suuruutta. Hyvä äiti, nam!

No niin. Itsekeskeistä, mutta tulihan se hymy sieltä turvonneen ruttunaaman kätköistä! HYvä hyvä, näin se homma etenee!
 
Ohoh!

Kello olikin pompsahtanut itestään yli yhdeksään. Mennään sitten huomena allekirjoitus puuhiin. Eipä mitään. Tulipahan laitettua ripsiväriä ja hiuslakkaa!!! NYt on miehellä nätti vaimo iltapalapöydässä! Ja saanpahan kattoo "täydelliset naiset" ilman alemmuuden tunnetta!

Vauva potkii niin tarmokkaasti, että piti ottaa seinästä tukea, kun jurskautti tuonne, ennestään kipeän häpyluun syrjään. Koko ilokaluston luut on herkkänä. Saa nähdä näiden supistusten ja nippailujen kanssa. Voipi olla, että miehen kalenterimerkintä synnytyksen ennenaikaisuudesta pitää hyvinkin paikkansa!

Ja herranen aika! Jos jälellä on enää tickerin mukaan 47 päivää ja peipi on periaatteessa valmis kaks viikkoo ennen laskettua.... Niiin sehän tekee 33 päivää! Auttakkee! Tulloo panniikki! Missä meijän äitiyspakkaus viipyy ???
 
Hepatoosin oire äidille on kova kutina, yleensä käsissä ja jalkapohjissa mutta itse kutisin jokapaikasta aivan kamalasti. Ei siis mikään pikku kutina..Mulla on tätä myös suvussa, periytyy äidiltä tyttärelle usein, joten otettiin kontrolliverikokeet vkolla 30. Sattui sitten alkamaan se kutinakin samaan syssyyn, usein se näillä viikoilla alkaakin. Tää on onneks harvinainen sairaus, n. 1 % odottajista sairastuu. Maksa-arvot pitäs odottajalla olla alle 70, mulla korkeimmillaan 635 [&:]
 
Heimoipäivää!

Niin se talvi tuli tänne meillekin, ja päivällä rämmittiin räntä- ja lumisateessa... YÄK! Onneks meni yhtä nopeasti ohi kuin alkoikin, tosin jätti jälkeensä jäätävän tuulen ja semiräntäisen sateen. Vaikka Helsinki onkin ihana kaikkina vuodenaikoina, niin se tuuli, mikä keskustassa jyllää, niin se käy luihin ja ytimiin. Onneksi mä hankin sen talvellakin mahtuvan takin fiksuna loppukesästä, niin voin siihen kohta verhoutua :)

Ailime, puheenjohtajan homma on helppoa, kun muistaa ja osaa delegoida ;) Plus, että raskaana olevaa naista tietysti hemmotellaan ja lellitään, niin lähinnä tuo viikonloppu oli aivojen käyttöä lököasennossa ja mukavaa saunomista tärkeiden ja läheisten ihmisten kanssa mökillä. Tästä kiitos kyllä porukalle, jolla oli (kerrankin?) oikeesti motivaatiota työskennellä!

Pranametri, kyllähän tuo ultralla saatava painoarviokin saattaa heittää, mutta tosiaan varmasti vähemmän kun vatsan päältä kopeloiden. Tässä tosin nyt sitten pyörittelee mielessään, että miten voi olla mahdollista, että se on niinkin pieni... olenko sittenkin tuhonnut jotain kahvinjuonnilla, ja olisiko pitänyt vielä enemmän yrittää päästä kokonaan irti nikotiinista? Vaan ei auta pohdinnat, kyllähän sieltä muutoin terveen lapsen pitäisi olla tulossa! :) Ja olis se lääkäri sanonut, jos jotain huolestuttavaa koossa olisi ollut :)

PaulaMaija, kiva kun teillä on nyt uusi koti, johon vauvakin sitten pääsee! Ja liikkeettömyyksien kanssa pähkäilleenä tiedän sen tuskan, mitä se tuottaa... onneksi täälläkin yleensä illan tullen ehtii hiljentyä kuuntelemaan ja tuntemaan, jolloin vauva yleensä odotuksen palkitseekin! Dopplerin hankintaa mä jopa mietin tossa näillä viikoilla, mutta ei kai nyt sentään enää viitsi... :D

Saparo, juurikin Riihivuoressa. Alotettiin opiskelijakunnan kanssa viime vuonna perinne, että siellä järkätään sellaiset Mökkifestarit. Eli vuokrataan kauhea kasa mökkejä ja se rinneravintola, roudataan meidän verkostoamk:n kaikki opiskelijat sinne paikanpäälle busseilla. Sitten on bändejä ja haalarirypemistä, eli perus opiskelijatoimintaa. Tänä vuonna oli siis sama juttu, tuo tapahtuma oli to-pe, mutta hallituksen kanssa jäätiin pitämään paperihelvettiä vielä tähän aamuun asti. Tai siis mä lähdin vasta perjantai-illaksi, eli haalarirypeminen jäi, ja osallistuin vaan siihen aivo-osuuteen. Ihan kiva, kuvia katellessa olis saattanu harmittaa, ettei muiden perässä olisi selvinpäin ehkä jaksanut koko yötä rypeä :D

Amppu, täällä myös nuo nivuskivut hirttää aamulla jalat niin kiinni, ettei oo juur toivoa housuja saada seisaalteen jalkaan. Ja alapää on meillä onneks miehen vastuulla... säärien sheivailua yritin tuossa perjantaina saunassa, mutta hitto ku se on hankalaa! Ja jalkojen raspaus oli hassua: mulla kyllä vasen jalka taipuu ihan melkein normisti, mutta oikean saaminen risti-istuntaan on hankalaa!
(vielä sanottava tuosta ikävästä; oikeestaan se on aika ihanaa ikävöidä, koska silloin tulee ajateltua toista jotenkin paljon enemmän, eikä niinkään arkisella tasolla!)

nannanen, parempaa vointia loppusuoralle! Hurjaa tietää, että sulla ei oo sitten enää edes kymmentä viikkoa niinku ihan aikuisten oikeesti...!

Oiskohan se taas nukkuaika, omaan sänkyyn ollut ikävä! Ei oo enää kovin kivaa nukkua sellasella kämäsellä vaahtomuovipatjalla, kun lonkat huusivat hoosiannaa jo ensimmäisen vessareissun aikana! Ja siinä sängyssä kului kolme yötä väännellen...

EDIT:
Oho, unohdin näemmä lukea kokonaan vikan sivun! :D Nooh, luen ja kommentoin jos huomenna muistan :)
 
Oon vissiin tänään aamun eka, jee! Tänään on puhdas mammailu päivä sillä kohta lähden neuvolaan, sitten on istukkaultra ja illemmalla ois vielä perhevalmennusta. Puhuttiin miehen kans ettei me varmaan tälläkertaa mennä ollenkaan perhevalmennukseen. Koska päivä ois menny niin rikkonaiseksi kun aamupäivä ois pitäny olla koulussa ja ilta töissä niin päätin että otan kummastakin vapaata, toisin sanoen mullahan on tässä melkeen ku vapaapäivä, pitkästä aikaa keskellä viikkoa!!!!! [:D]

Illalla "poikanen" möykkäs sitten oikeen kunnolla ja ekan kerran tunnettiin sellaisia potkuja, että siitä ois voinu kuvitella saavansa jo jalasta kiinni, se tuntui niin terävänä se jalka, että mieskin melkeen säikähti. Yöllä heräsin makeista unistani kylkeä kääntämään ja kun käännyin sain kamalan vihlovan kivun oikealle puolella alavatsaa lähelle reittä, ei siinä auttanu, kun vaihtaa asentoa takas ja saada kipu loppumaan ja loppuihan se mutta unet meni kyllä vähän persiilleen... Liitoskipujako??

Mielenkiintoiseen päivään tässä heräten odottelen, että josko ultrassa näkis onko se tosiaan poika niinku mä luulen , mutta täällähän on otettu se linja että, sitä ei mielellään sanota... Mukavaa päivää kaikille...
 
Ai niin, miehelle syntymäpäivälahjavinkkejä piti kysellä, ei oikeen keksi mitään ja kovin kalliskaan ei sais olla...? [8|]

Ja tissitihkustamisesta piti kysyä,että onko muilla yhtä aktiiviset rinnat kun mulla, mulla tulee joka yö lakanaan märkiä läiskiä ja oon suunnitellut et alkasin pitään jotai yöpaitaa tms.. yöllä kun menin pissille nin oikeen tippasi jalalle pöntöllä istuessani...[8|]
 
Takaisin
Top