Lokakuu (:

Täälläkin myllertää masussa todella kova liikkuja. Meillä oli keskiviikkona viimeinen ultra ja sielläkin lääkäri naureskeli että ette varmaan liikelaskentaa oo joutuneet tekemään. Juu ei olla ei :D Välillä liikkuminen tekee kyllä oikein kipeää. Yritän vaihtaa itse asentoa josko se auttaisi mutta eipä sillä kauheesti vaikutusta ole. Mukavaa kuitenkin kun liikkuu niin paljon. Ainakin tietää että pikkuisella pitäisi olla kaikki hyvin <3
 
Liikunnasta ja liikkeistä on ainakin ollut puhetta :)
(Maailman huonoin nimimuisti, joten arvatkaa nimeänkö sit tähänkään ketään, vaikka juttujanne lueskelinkin...)

Mulla(kin) oli vakaa aikomus jatkaa liikuntaa synnärille asti. Mikään himoliikkuja en ole ollut koskaan, mutta koiran kanssa lenkkeily ja itämainen tanssi on olleet ne mun jutut. Lisäksi haaveena oli päästä Bailamama-tunneille tän masun kanssa. Mut supparit päätti toisin, lenkillä käymisetkin jouduin jättämään toviksi syrjään, tanssiin en päässyt koko syyskaudella ollenkaan (tammikuussa toivottavasti sitten taas) ja voitte arvata, ettei sitten mitään uuttakaan tarvinnut aloittaa. Käsipainotkin on saaneet pölyttyä nurkassa seuraavia jumppauskertoja odotellen, kun pelkkä liikeratojen availukin supistelee kipeästi. Eniten olen kaivannut sitä, että pääsisi liikkeelle, selkä kun ei todellakaan kiitä paikoilleen jäämisestä. Samoin niskat on tosi jumissa, kun nukkuma-asennon etsiminen alkaa olla mahdoton tehtävä. Oonkin käynyt nyt viime viikkoina kerran viikossa tai kahdessa fyssarilla käsiteltävänä, mikä osaltaan on helpottanut.

Vauvan liikkeitä ei ole meilläkään kovin tarvinnut laskeskella, tirppunen on todellakin aktiivinen liikuskelija. Mulla alkoi kipeät liiketuntemukset sen jälkeen, kun vauva kääntyi pää alaspäin. Ilmeisesti tuossa ylävatsalla on jokin hermo, joka kipuilee oikein huolella, kun vauva pingertää peppuaan sitä vasten. Varsinkin supistaessa, jos peppu sattuu olemaan tietyssä kohtaa, pysähtyy kyl tän mamman kaikki toiminta siihen toviksi kivun takia. Nyt viimeisen viikon ajan myös muut liikkeet on alkaneet tehdä kipeää, luultavasti vauvan kasvun myötä. Samoin pään punkeminen tuonne alas sattuu hetkittäin oikein mojovasti. Välillä tuntuu, että vauva oikein pyörittelee päätään mun lonkkakuoppia vasten.

Närästys on myös täällä palannut, toistaiseksi pärjännyt Renniellä kuitenkin. En edes muistanut mainita asiasta tänään lääkärille neuvolassa, kun tuota laskeutumista ja vauvan kokoa siinä enimmäkseen läpi käytiin.

Neuvolalääkäri tänään totesi, et sulla onkin ollut aika hankalaa tää raskaus viime aikoina. Itse en ole sitä niin kokenut, olen kyllä nauttinut tästä raskaudesta ja vauvan kehityksestä. Tottakai olo on ollut aika hankala ja puhke ja puhina sen mukaista, eikä hermokaan aina ole meinannut pitää. Mutta missään vaiheessa en ole ajatellut, että raskaus olisi hankala. Hassua.

Tsemppiä meille kaikille ja hyvää viikonloppua! :)
 
Ok, kiitos Sarah. :) Sulle on kuitenkin määrätty eri lääkettä kuin mulle, joten täytyy ilmeisesti olla neuvolaan päin yhteyksissä, jos jatkuu nuo yölliset närästykset. Inhottava vaiva, mutta onneksi marraskuu ja synnytys lähestyy kovaa vauhtia!
 
Kiitos kommenteista! Eiliseen saakka mä tosiaan ajattelin, että on vaan ihanaa, kun toinen on niin aktiivinen, ettei tarvitse kuulostella liikkeitä. Loppupäivä meni eilen sitten ihan hyvin, kunnes tuli aika mennä nukkumaan. Ei tosiaan nukuttu sitten ainakaan tuntiin-pariin, kun taas venytettiin mun paikkoja oikein huolella. Makuulla alkoi oksettamaankin, kun tunki koipiaan jonnekin tuonne ylös...

Tuota naksumiskuvailua mä oon kuullut joiltain kavereilta, jotka ovat hiljattain lapsia saaneet, mutta kuvaus ei oikein sovi noihin mun kuulemiin ääniin. Ne on enemmän sellaisia vesimäisiä ääniä, ehkä vähän kyllä kuin vedessä kupla poksahtaisi. Kuuluu useimmiten silloin, kun vaihdan asentoa tai ähkin sukkia tms jalkaan.

Unet on alkaneet olla vauvoja ja synnystä... Tosin edelleen mulla oli jonkun toisen vauva hoidossa eikä oma... Pitäisikö tuosta ymmärtää, että valmistautuminen ja ajatukseen totuttelu on vielä käynnissä :D
 
Täällä alkaa kans yöt olla hankalia. Välillä ei meinaa illallakaan uni tulla, kun on semmoiset jumppasessiot tuolla maha-asukilla ja sitten pari-kolme kertaa yössä herään, käyn vessassa ja juon vettä (ei kyllä oo aina ees pissahätä, mut käyn kumminkin, kun oon kokenut, että se rutiini auttaa nukahtamisessa, eipähän sit tarvii miettiä, että onko hätä vai ei) ja sitten toisinaan vauvakin päättää herätä ja aloittaa semmoisen venyttelyn, että miun unet karkaa. Monena yönä oon parikin tuntia pyörinyt ja sit lopulta noussut ylös, kun ei mulle tule uni sängyssä pyörimällä... No reilu viikko enää ja sit on toiset syyt valvoa :D
 
Hei!

Kommentoin nyt vain lyhyesti tuohon närästysasiaan, jos tästä olisi apua. Eli mulle määrättiin Omeprazol-nimistä reseptilääkettä, ja on toiminut hyvin ja olen vihdoin saanut yöni nukuttua ilman oksentelua. Vauva laskeutui tämän viikon alussa, mutta se ei vaikuttanut närästyksen määrään merkittävästi. :( Eli lääkkeiden napsiminen jatkuu....
 
Onko muille tullut ihan armotonta väsymistä?

Mua väsyttää ihan älyttömästi. Taisin lehmiintyä ihan täysin kun äitiysloma alkoi :( Ehkä 5 päivää viikossa vaan makoilen ja juuri ja juuri selviydyn esikoisen hoidosta, jotta hän saa 5 ateriaa päivässä ja vaihdan hänet kuviin. Ulkoilusta ei meinaa tulla mitään, käymme ehkä pari kertaa viikossa ulkona leikkimässä, toki kauppareissuilla saa hetken raitista ilmaa. Ykskin sunnuntai makasin vaan sängyssä ja alkoi oikein itkettämään oma vetämättömyys. Onneksi mies oli kotona pojan kanssa, mutta olisipa ollut kiva tehdä jotain koko perheen kanssa.
Hempat on ollu alhaalla ja oon jo pari viikkoa yrittäny muistaa syödä rautaa ja raskausvitamiinejä. Onneks olo on nyt hieman kohentunut tuosta parin viikon takaisesta.
 
^Mulla on myös tuota väsymystä. Tänä aamuna tuli oikein itku kun väsyttää niin julmetusti mutta yöllä vaan pyörin ja hyörin sängyssä, jonka seurauksena ei nuku sitten mieskään. Viime yönä kömmin parin tunnin "ähertämisen" jälkeen sohvalle, ja ai että mun lonkka kiittää :D Ja kaiken tän lisäksi sain vielä kaamean flunssan tähän päälle.
Oisi niin ihanaa saada nyt nukkua hieman enemmän ennen pientä tuhisijaa mutta kai näillä parin tunnin torkuilla sitten mennään. :)
jäkäti jäkäti jäkäti, nyt on taas parin viikon valitukset valitettu. :D
 
Piatta: Täällä toinen kelle iskenyt hirveä väsymys. Viime viikolla jaksoin kovasti touhuta (oli eka äippälomaviikko) mut nyt pari päivää on mennyt ihan veto pois. Mulla ei oo miehestäkään juuri apua esikon hoitoon kun rakentaa päivät. Nytki aivan mahtava ilma ulkona ja mietin miten sinne jaksais ton lapsen ja itsensä pukea. Varsinki ärsyttää toi itsensä pukeminen ku mikään lämmin vaate ei mee päälle. Ennen sitä pitäisi tosiaan saada vielä ruoka uuniin et ois sit iltaruokaakin lapselle. Mun pelastus on et en oo vielä irtisanonut päiväkotipaikkaa ja aioin parina päivänä viikossa viedä ton elohiiren sinne et saan levättyä. Kyl sitä vauvan syntymää on alkanut odottamaan et sais tota enenrgiaaki vähän takas. 

Noi vauvan liikkeet tuntuu täälläki välillä tosi kipeiltä ja inhottavilta. Huomasin eilen et vauva vähän laskeutu mut ei helpottanut tukalaan oloon eikä närästykseen. Täällä muuten reseptillä sellanen lääke ku Ranixal ja sen avulla saan yöt nukuttua. Heti jos en sitä ota niin herään yöllä siihen et meinaan oksentaa. 

Muistan esikoista odottaessani sen poksumisen äänen mistä ootte kirjotellu, nyt en oo sellasta vielä huomannut. Ihmettelin tosin silloin mistä se ääni johtui ja en edelleenkään syytä tiiä. :)
 
Voi että, ko mie niin tahtosin jo synnyttämään ja pienen nyytin syliini! Ei jaksais ennää yhtään ootella... Jospa ens yönä, ois kiva synttärilahja ;).
 
Rv 36+3 ja eilisestä asti osastolla. Todettu lievä raskausmyrkytys. Pissa plussalla, näköhäiriöt ja päänsärky. Verenpaineet korkealla. Lääkityksestä huolimatta korkeimmillaan 173/121. Tässä seuraillaan tilannetta. Alunperin käynnistys sovittu 29.10. eteenpäin, mutta voi olla että aikaistetaan saa nähdä. Vauvan paino-arvio 36+1 oli 3006g.
 
:/ tsemppiä Rosebud! Ei kuulosta kivalta. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja saatte käärön kainaloon pian!
 
Nyt osui kohdalle, kun Pikatsun kanssa ollaan saatu samaa närästyslääkettä. Eli jes, jos sulla on lupa sitä edelleen ottaa, niin enköhän minäkin uskalla ilman lääkärin lupaa, vaikka viime yö oli onneksi helpompi närästyksen suhteen. Ja pahanmakuista sekin kyllä on... Mutta kiitos tiedosta! :)
 
Voi! Tsemppiä Rosebud! Toisaalta onneksi on niin tarkka seuranta ja hoitoon pääsee, ei senkään raskausmyrkytyksen kanssa kait ole leikkimistä. :/ Laita tilannetietoja, kun tilanne etenee ja pystyt. Ja onneksi on "vaain" lievä raskausmyrkytys... Mut voimia sinne, helpotus jokatapauksessa häämöttää :)
 
Kovasti peukutuksia ja tsemppiä Rosebudille myös täältä!

Meidän Tirppunen se sitten näyttää luontonsa heti pienestä, kuten on kyllä tehnyt tähänkin asti. Nyt kun on lääkäriltä kehotus tulla sieltä pikkuhiljaa maailmaan, arvatkaa vähenikö supistelutkin sit siihen. Täällä sit vaa siivoillaan ja odotellaan, että noh.
 
Loro: Hyvä juttu et nyt sattu sama lääke kohilleen. Mulle lääkäri määräs tota noin 26 rv:n tienoilla ja oon paketin sitä vetäny, viime viikolla toinen lääkäri sit uusi reseptin ku pyysin, joten etköhän sinäkin sitä uskalla ottaa.

Rosebud: Tsemppiä täältäkin. Onneksi tosiaan oot hyvässä hoidossa ja seurannassa vaik eihän se huolta poista. Vauvalla kuitenkin jo hyvin painoa noille viikoille, joten ei varmaan haittaa vaikka jouduttaisiin käynnistämään.

Hassua, kun esikoista odottaessa näillä viikoilla (rv 36) meinasin joutua melkein paniikkiin kun tajusin et kohta vauva syntyy. Silloin toivoin todella et vauva syntyy vasta lähellä laskettua aikaa. Nyt voisin mennä synnyttämään vaik heti ja tuntuu karseelta et täs voi mennä vielä jopa 6 viikkoa. Huh huh! Tosin vauva on vielä niin pieni et sen takia sais toki vielä kasvaa ainakin 2-3 viikkoa mut sit vois alkaa syntyä. Melkein kateellisena luen synnytyskertomuksia. Esikoiseen verrattuna nyt toki on paljon tukalampaa sekä supistelut ja erilaiset vihlonnat yms. joka päiväistä.
 
Täällä sitä nyt maataan ja kaksi Cytoteciä laitettu alas kypsyttämään paikkoja eli käynnistellään :P Yö meni tuskaisten pikku supistusten kanssa.
 
Pikatsu, tunnistan itsestäni niin nuo sun fiilikset esikoista odottaessa. Oon jo parin viikon ajan jännittänyt, että mitä jos tyyppi haluaakin kovin aikaisin maailmaan. Onneksi ei ole vielä halunnut ja nyt alan olla jo sinut sen suhteen, että kohta sieltä oikeasti tullaan. Mua taisi rauhoittaa, kun saatiin kotiin turvakaukalo ja hoitopöytä. Aiemmin tuntui, että KAIKKI on vielä hankkimatta ja laittamatta.

Nyt lähdetään neuvolaan tsekkaamaan onko kaveri jo asemissa vai vieläkö näyttää siltä, että saadaan kauan odotella. Jännää :)
 
Lejon, mulla oli ihan sama fiilis, että vaikka puuttui vaan muutama vauvan tarvike, niin tuntui siltä että melkein kaikki puuttuu vielä... Onneksi nyt ei puutu enää kuin amme :)

Hikkaileeko muiden vauvat mahassa paljon? Pojallani vaikuttaisi olevan hikka monta kertaa päivässä... Tuli vaan mieleen, kun se taas alkoi :)
 
Täällä vauva hikkaili miusta jossain viikoilla 36-38 enemmänkin, nyt se on vähentyny (vk 38+5). Silloin hikkasi kyllä ihan monesti päivään. Mut muuten liikkeet on lisääntyny ja miun mielestä nukkumisjaksot lyhentyny. Tai että ei oo niin pitkiä aikoja paikallaan, oikoituu välillä ja sit taas hiljenee ja pari kolme semmosta kunnon ihan tunnin-parikin kestävää mylläysjaksoa on päivässä. Jospa se siellä lähtöä tekis...

Tänä aamuna lopulta havahduin siihen, että onneksi ei tarvinnut viimeyönä lähteä! Maa on vieläkin kuurassa ja pakkasta on varmaan asteen verran. Meillä on siis autossa vielä kesäkumit alla. Todellakin tänään käydään kitkat vaihtamassa! Torstaille lupaili jo enemmänkin pakkasta, mut ois siellä pimeessä ollut viimeyönäkin aika turvaton olo ajella kesärenkailla, vaikka isoa tietä onkin...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top