Lokakuu (:
- Ketjun aloittaja niinnu
- Aloituspäivämäärä
Voi kun toinen on herttainen! <3 Ja onpas tosiaan teillä heittäny kokoarvio! :O Osasko ne yhtään arvioida, miksi meni noin mehtään? Konehan sen toki laskee, mut ottaahan se aika monta mittaa, että luulis nyt menevän sinnepäin ees. Tietysti, jos on oikein pieni pää ja hoikka, mut pitkä vauva, niin voihan se ehkä sit mennä ihan pieleen..? Tai mistä minä näistä tiiän... :D Täällä mies imuroi parasta aikaa. ;) Mie sit kyllä luuttuun ja raivailin jo aamun paikkoja (lattioita), että pääsee ylipäätään imuroimaan... Mut ajattelin antaa miehen nyt imuroida, kun se on ainut homma, minkä suostuu tekemään... Supisteluja on tullut nyt päivittäin, mut sais kai niitä jo tullakin. Ei kuitenkaan sit niin kauaa säännöllisesti, että ois tarvinnu lähtöä miettiä. Joka paikkaan kyllä sattuu, lonkat on kipeet ja nivuset... Mut mullakin siis ilmaantui supistukset oikeestan vasta, kun tuli 39 viikkoa täyteen, että ei ehkä mitään hätää vielä, jos viikkoja on vasta paljon vähemmän. Toki saattaishan tääkin olla sit yli menossa, mene ja tiedä. Me on äidin mukaan oltu kovin täsmällisiä, eli synnytty noin laskettuna päivänä +-1pvä... :D
Lejon
Vauhtiin päässyt keskustelija
Onnea Rosebud! Söpöliinistä tulee ilmeisesti tickerin mukaan Topi? Kiva nimi :)
Täällä on vähän flunssainen olo ja valitettavasti unetkin oli sen mukaiset. Toivon mukaan ei tästä pahemmaksi mene, ei olisi kiva lähteä aivan voimattomana synnyttämään. Me käytiin eilen tilaamassa vaunut ja kokeiltiin myös kiinnittää kaukalon alusta autoon. Onneksi mies otti sen hoitaakseen. Mulle se aiheutti jotenkin vain ylimääräistä stressiä.
Vauva on tainnut tunkea päänsä oikein huolella tuonne pakoreitin puolelle, koska nyt tuntuu aika epämiellyttävältä jokaisella askeleella. Torstaina, kun olin kävelyllä niin luulin niitä tuntemuksia supistuksiksi ja ihmettelin, kun ei ollenkaan lakkaa, mutta taisi olla niitä venymistuntemuksia, ei tuntunut kyllä yhtään kivalta.
Täällä on vähän flunssainen olo ja valitettavasti unetkin oli sen mukaiset. Toivon mukaan ei tästä pahemmaksi mene, ei olisi kiva lähteä aivan voimattomana synnyttämään. Me käytiin eilen tilaamassa vaunut ja kokeiltiin myös kiinnittää kaukalon alusta autoon. Onneksi mies otti sen hoitaakseen. Mulle se aiheutti jotenkin vain ylimääräistä stressiä.
Vauva on tainnut tunkea päänsä oikein huolella tuonne pakoreitin puolelle, koska nyt tuntuu aika epämiellyttävältä jokaisella askeleella. Torstaina, kun olin kävelyllä niin luulin niitä tuntemuksia supistuksiksi ja ihmettelin, kun ei ollenkaan lakkaa, mutta taisi olla niitä venymistuntemuksia, ei tuntunut kyllä yhtään kivalta.
Mullakin on alkanut aikalailla sattumaan tuonne häpyluun tienoille, varsinkin öisin. Kääntyminen kyljeltä toiselle alkaa olemaan aika työlästä. Miehen mielestä se on jopa ilmeisen huvittavaa kun minusta lähtee kääntymisen aikana ties mitä ääniä ja on kyllä niin työlään näköistäkin :D
Rosebud, ihanan suloinen pikkuveijari teillä! Olipa mukava nähdä vähän kuvaakin!
Lejon, toivottavasti menee flunssaiset oireeti ohi eikä tosiaan ainakaan mene pahemmaksi. Mulla oli eilen ihan samanlaista oloa ja olin aivan voimaton. Onneksi se meni kuitenkin ohi ja tänään on ollut jo ihan hyvä päivä. Tämä viikko oli jotenkin todella kiireinen ja olin pitkiä päiviä koko ajan liikenteessä. Luulen että sekin vähän vaikutti eiliseen olotilaan. Onneksi sain viime yönä pitkästä aikaa hyvät yöunet niin johan olokin helpotti.
Meillä olisikin sitten huomenna neuvola ja sen jälkeen niitä on joka viikko. Tosin toivon kyllä ettei kovinkaan montaa kerkeisi olemaan ;D
Rosebud, ihanan suloinen pikkuveijari teillä! Olipa mukava nähdä vähän kuvaakin!
Lejon, toivottavasti menee flunssaiset oireeti ohi eikä tosiaan ainakaan mene pahemmaksi. Mulla oli eilen ihan samanlaista oloa ja olin aivan voimaton. Onneksi se meni kuitenkin ohi ja tänään on ollut jo ihan hyvä päivä. Tämä viikko oli jotenkin todella kiireinen ja olin pitkiä päiviä koko ajan liikenteessä. Luulen että sekin vähän vaikutti eiliseen olotilaan. Onneksi sain viime yönä pitkästä aikaa hyvät yöunet niin johan olokin helpotti.
Meillä olisikin sitten huomenna neuvola ja sen jälkeen niitä on joka viikko. Tosin toivon kyllä ettei kovinkaan montaa kerkeisi olemaan ;D
Lejon
Vauhtiin päässyt keskustelija
Onneksi tänään oli parempi päivä, vaikka aamulla olikin vielä tukkoinen olo. Mies oli tänään enemmän flunssainen. Saatiin onneksi kuitenkin sen verran touhuttua, että hoitopöytä on paikoillaan ja huomenna aamulla pyöritän ensimmäisen vauvanvaatekoneellisen, kun saan sitten viikata ne valmiiksi sinne hoitopöydän laatikoihin :)
Meidän vaavi on oikea yöeläjä, nytkin meuhkaa mahassa menemään niin, etten voisi kuvitellakaan nukkuvani. Täytyy silti yrittää mennä nukkumaan, että saisi riittävästi unta, kun lähtö voi tulla koska tahansa. Tämän päivän siivoilujen aikana kivuttomia supistuksia tuli kyllä jatkuvasti.
Meidän vaavi on oikea yöeläjä, nytkin meuhkaa mahassa menemään niin, etten voisi kuvitellakaan nukkuvani. Täytyy silti yrittää mennä nukkumaan, että saisi riittävästi unta, kun lähtö voi tulla koska tahansa. Tämän päivän siivoilujen aikana kivuttomia supistuksia tuli kyllä jatkuvasti.
Emmali85
Oman äänensä löytänyt
Nivuset kipeilee täälläkin. Välillä vihloo niin viimmosen päälle.. Ja oudosti vauva välillä painaa häpyluuhun niin, et pitää kävellä ihan jalat levällään. Kuinkahan sitten kun se laskeutuu, kävelen varmaan kuin ankka 
. Voi että kun ei malttais enää odottaa yhtään vaavin näkemistä...
. Voi että kun ei malttais enää odottaa yhtään vaavin näkemistä...Hassua että kun LA:t lähenee niin keskustelu täällä vaan hiljenee :P Oon kyllä itekin aika koomassa, tänäänkin heräsin kolmelta yöllä enkä sen jälkeen enää nukkunut. Siihen päälle tällainen kiva flunssa niin toivon todellakin ettei tartte ihan vielä lähteä synnyttämään! Jospa tänään saisi vaikka pari koneellista pyykkiä sentään pestyä, se vois olla tän päivän tavoite tuon koiran ulkoilutuksen lisäksi :D
Oikeastaan mitään tuntemuksia ei kyllä ole ollut, jotain kireyttä keskellä mahaa vaan. Mahtaako tämmöiset muka olla supistuksia? Jotenkin olisin olettanut että supistukset eivät tuntuisi keskellä mahaa... Noh, tod.näk. saan odotella vauvaa tulevaksi vielä ainakin sen parisen viikkoa... :D
Oikeastaan mitään tuntemuksia ei kyllä ole ollut, jotain kireyttä keskellä mahaa vaan. Mahtaako tämmöiset muka olla supistuksia? Jotenkin olisin olettanut että supistukset eivät tuntuisi keskellä mahaa... Noh, tod.näk. saan odotella vauvaa tulevaksi vielä ainakin sen parisen viikkoa... :D
Mie oon kans ihmetelly, että keskustelu täällä kovasti hiljenee. Ehkä se on sitäkin, ettei nyt tule enää tähän loppuraskauteen enää niin kamalasti mitään uutta. Kaikki vaan odottaa vauvaa syntyväksi. :) Ja tottakai monia varmasti vaivaa tuo väsymys. Kummaa, miten voikin joinain öinä herätä niin totaalisen hereille jo tosiaan kolmen-neljän aikaan. Itsekin oon sit monesti noussu lukemaan tai jotain muuta hiljaa puuhaamaan ja sitten joskus yheksältä uudestaan muutamaks tunniks unille. Onneksi sekin on mahdollista. :)
Täällä on nyt sitten tänään rv 40+0 eikä mitään merkkejä synnytyksen käynnistymisestä... Ensilumi satoi maahan, harmi, että huomisesta lähtien tulee sitten vettä, mut pitää yrittää tänään nauttia tästä ihanasta valkeudesta. :) <3 Jotenkin kun tässä on monta päivää tai oikeastaan jo pari viikkoa tuskaillut, että miksei se jo synny ja miksei supista, niin tänään mulle valkeni uusi näkökulma tähän touhuun. Aamulla koiran kanssa lenkillä tajusin, että miun ois ehkä nyt tarkoitus nauttia näistä viimeisistä päivistä, kun en oo vielä äiti ja meitä on vain kaksi. Ajattelinkin, että pitää nyt tavata vielä niin montaa kaveria, kuin ehtii ja jos käytäis vaikka miehen kanssa ulkona syömässä ja elokuvissa tai jotain, kun ei tiedä milloin pääsee seuraavan kerran. Aikakin kuluisi varmaan nopsemmin, jos olisi ohjelmaa, eikä vaan tuskailis, että miks ei supista. :D Tulkoon se vauva sitten, kun hyväksi kokee. :)
Täällä on nyt sitten tänään rv 40+0 eikä mitään merkkejä synnytyksen käynnistymisestä... Ensilumi satoi maahan, harmi, että huomisesta lähtien tulee sitten vettä, mut pitää yrittää tänään nauttia tästä ihanasta valkeudesta. :) <3 Jotenkin kun tässä on monta päivää tai oikeastaan jo pari viikkoa tuskaillut, että miksei se jo synny ja miksei supista, niin tänään mulle valkeni uusi näkökulma tähän touhuun. Aamulla koiran kanssa lenkillä tajusin, että miun ois ehkä nyt tarkoitus nauttia näistä viimeisistä päivistä, kun en oo vielä äiti ja meitä on vain kaksi. Ajattelinkin, että pitää nyt tavata vielä niin montaa kaveria, kuin ehtii ja jos käytäis vaikka miehen kanssa ulkona syömässä ja elokuvissa tai jotain, kun ei tiedä milloin pääsee seuraavan kerran. Aikakin kuluisi varmaan nopsemmin, jos olisi ohjelmaa, eikä vaan tuskailis, että miks ei supista. :D Tulkoon se vauva sitten, kun hyväksi kokee. :)
Lejon
Vauhtiin päässyt keskustelija
Täällä kans väsyttää ja oon kuitenkin nukkunut hyvin. Itsekin ihmetellyt, miten pystynkin vielä tässä vaiheessa nukkumaan näin hyvin ja ilman mitään vippaskonsteja. Selkäkipuja/jumejakaan ei ole enää ollut niin olen toisesta tyynystäkin taas luopunut.
Mä oon kyllä vähän kai liiankin hyvin sisäistänyt tuon, että vielä saa mennä ja tulla niin kuin itse haluaa. Olen ehkä hommannut itselleni vähän liiankin kanssa ohjelmaa. Maanantai oli ihan överipäivä, kun mulla oli kolmet treffit saman päivän aikana. Yksistä meinasinkin sitten myöhästyä, kun vahingossa nukahdin sohvalle. Vähempikin siis riittäisi... :D
Mä oon välillä miettinyt, mitähän kaikki tuntemukset on, mutta eilen tuli kyllä illalla yksi sen verran napakka supistus, että siitä ei voinut erehtyä. Jäi kyllä siihen yhteen, mutta yön aikanakin supisteli jonkin verran. Eiköhän tuo harjoitteluksi kuitenkin mene, että vielä saadaan odotella.
Mä oon kyllä vähän kai liiankin hyvin sisäistänyt tuon, että vielä saa mennä ja tulla niin kuin itse haluaa. Olen ehkä hommannut itselleni vähän liiankin kanssa ohjelmaa. Maanantai oli ihan överipäivä, kun mulla oli kolmet treffit saman päivän aikana. Yksistä meinasinkin sitten myöhästyä, kun vahingossa nukahdin sohvalle. Vähempikin siis riittäisi... :D
Mä oon välillä miettinyt, mitähän kaikki tuntemukset on, mutta eilen tuli kyllä illalla yksi sen verran napakka supistus, että siitä ei voinut erehtyä. Jäi kyllä siihen yhteen, mutta yön aikanakin supisteli jonkin verran. Eiköhän tuo harjoitteluksi kuitenkin mene, että vielä saadaan odotella.
Marzipaani
Puuhakas puhuja
Joo täällä ei kyllä pahemmin juttua enää ole. Ei kyllä mitään ihmeellistä ainakaan täällä oo tapahtunu, varmaan monella sama juttu. Mulla on ihan virkee olo kyllä vaikka nyt on menny nukkumisen puolesta vähän huonosti pari yötä, mut nyt sain taas nukuttua paremmin. Käsiin on palannu turvotuksen lisäks se nivelkipu, joka oli pidemmän aikaa poissa. Nyt se on taas vaivannu 3-4 yötä. Sit en saanu nukuttua ma-ti aamulla enää sen jälkeen kun mies oli käyny sanomassa heipat ja lähteny töihin. Tänään onneks sain unta taas :) Ja onneks ei tarvii tehä yhtään mitään, jos siltä tuntuu. Vielä saa levätä ja ihan laiskotella :)
Mulla on ollu koko ajan se asenne, et tää ei laskettuna ajankohtana synny ja oon mun mielestä ollu ihan rennosti ja ajattelematta, et syntyis jo tai miks ei se jo tule. Tulee kun on siihen valmis, mut viimeistään 19.11 se otetaan pihalle jos ei itestään käynnisty. Eilen neuvolassa oli pakko kysyä ns. toimintaohjeet, et mitä sit tehdään jos tää ei ole syntyny ennen ens viikon neuvolakäyntiä. Ei oo ollu kunnolla siitä puhetta missään välissä, niin selkis nyt sekin asia.
Oon kans koittanu nauttia näistä vikoista päivistä, kun saa olla yksin/kaksin. Yritän nähdä kavereita ja välillä lukkiudun päiväks kotiin omaan rauhaan. Vauva kun syntyy, niin tuskin tulee muutamaan vuoteen sellasta päivää, että sais olla ihan yksin, niin pitää nyt olla kun voi.
Mulla on ollu koko ajan se asenne, et tää ei laskettuna ajankohtana synny ja oon mun mielestä ollu ihan rennosti ja ajattelematta, et syntyis jo tai miks ei se jo tule. Tulee kun on siihen valmis, mut viimeistään 19.11 se otetaan pihalle jos ei itestään käynnisty. Eilen neuvolassa oli pakko kysyä ns. toimintaohjeet, et mitä sit tehdään jos tää ei ole syntyny ennen ens viikon neuvolakäyntiä. Ei oo ollu kunnolla siitä puhetta missään välissä, niin selkis nyt sekin asia.
Oon kans koittanu nauttia näistä vikoista päivistä, kun saa olla yksin/kaksin. Yritän nähdä kavereita ja välillä lukkiudun päiväks kotiin omaan rauhaan. Vauva kun syntyy, niin tuskin tulee muutamaan vuoteen sellasta päivää, että sais olla ihan yksin, niin pitää nyt olla kun voi.
Sarah
Vauhtiin päässyt keskustelija
Mulla on viikon ajan supistellut kipeitä suppareita aina välillä, ei kuitenkaan riittävän tiheään. Viimeyönkin suppaili koko yön, niin, että nukkuminen jäi taas pikkutorkkuihin. Mutta sitten tympii, kun taas nyt aamusta lopahti :( Kovasti oottaa, että sais tihentyä kunnolla nuo, eikä jäädä vaan noihin harkkailuihin, jotka ei tihene kunnolla.
Hyvä, että moni muukin on hoksannu tuon menemisen ja yksin/kaksin olemisen riemun! :) Oonhan miekin liikkunut ja mennyt, mut silti olin jo vaipumassa siihen loppuraskauden epätoivoon tässä viimeisen viikon aikana... :D Nyt tosiaan tänään, kun on laskettuaika, niin päätin, että huoli ja stressi pois, kyllä se sieltä ulos tulee.
Tosin vauvan liikkuminen on nyt vähentynyt/rauhoittunut ja se vähän huolettaa välillä, kun viime viikkoina ei tosiaan oon tarvinnu arvailla, että ollaanko siellä hengissä sellainen mylläkkä vähän väliä ollut, että ihme ettei oo mahanahka paukahtanu auki. :D Nyt sitten havahdun aina välillä, että onkohan vauva liikkunut juuri lainkaan puoleen päivään... Mut kyllä se sitten taas liikkuu :) Niinkuin juuri tälläkin hetkellä vähän oikoituu. Ehkä hänkin lepää suurta koetusta varten ;)
Mulle iski nyt mahan ihan totaalisesti jumiin. Tähän asti on toiminut tosi hyvin, kun oon sitä magnesiumia syönyt jo monta kuukautta ja se jeesii tuotakin vatsan toimintaa aika hyvin. Mut nyt on siis ollut varmaan kolme päivää aivan jumissa. Kävinkin sit metsästämässä neuvoja tuolla muilta saiteilta. Oisko täällä jollain jotain muuta vinkkiä vielä kuin perus kuidut ja vehnäleseet ja luumut ja veden juonti ja liikunta ja tuoremehut aamuisin tyhjään vatsaan ja sit ne levolacit ym. valmisteet? Luumuilla ajattelin nyt ekana kokeilla saada toimimaan ja noilla tuoremehuilla aamulla tyhjään vatsaan, mut sit jos ei toimi? Syön kyllä kuituja ja marjoja ja jogurtteja myös aika paljon, mut luin, että mustikka ja banaani on pahimmat vatsan jumittajat (tietty juuston lisäksi) ja toki niitäkin oon syöny... Mut jospa se suoli jollain taas lähtis rullaamaan... :)
Tosin vauvan liikkuminen on nyt vähentynyt/rauhoittunut ja se vähän huolettaa välillä, kun viime viikkoina ei tosiaan oon tarvinnu arvailla, että ollaanko siellä hengissä sellainen mylläkkä vähän väliä ollut, että ihme ettei oo mahanahka paukahtanu auki. :D Nyt sitten havahdun aina välillä, että onkohan vauva liikkunut juuri lainkaan puoleen päivään... Mut kyllä se sitten taas liikkuu :) Niinkuin juuri tälläkin hetkellä vähän oikoituu. Ehkä hänkin lepää suurta koetusta varten ;)
Mulle iski nyt mahan ihan totaalisesti jumiin. Tähän asti on toiminut tosi hyvin, kun oon sitä magnesiumia syönyt jo monta kuukautta ja se jeesii tuotakin vatsan toimintaa aika hyvin. Mut nyt on siis ollut varmaan kolme päivää aivan jumissa. Kävinkin sit metsästämässä neuvoja tuolla muilta saiteilta. Oisko täällä jollain jotain muuta vinkkiä vielä kuin perus kuidut ja vehnäleseet ja luumut ja veden juonti ja liikunta ja tuoremehut aamuisin tyhjään vatsaan ja sit ne levolacit ym. valmisteet? Luumuilla ajattelin nyt ekana kokeilla saada toimimaan ja noilla tuoremehuilla aamulla tyhjään vatsaan, mut sit jos ei toimi? Syön kyllä kuituja ja marjoja ja jogurtteja myös aika paljon, mut luin, että mustikka ja banaani on pahimmat vatsan jumittajat (tietty juuston lisäksi) ja toki niitäkin oon syöny... Mut jospa se suoli jollain taas lähtis rullaamaan... :)
::marjo::
Oman äänensä löytänyt
etuli: oletko juonut raskauden aikana kahvia? Täällä meinaa kans tuli viikonlopun aikana ihan täydellinen stoppi vatsan toimintaan. Luumut, veden juonti, kuidut yms... ei mitään vaikutusta. Kyllä siinä meinas jo itku päästä kun maha oli ihan kauhee pallo ja tuntu et hätäkin on, mut mitään ei vaan saanu ulos. Tossa tiistai aamuna sit keksin kokeilla kahvia, jonka olin raskauden alussa jättäny kokonaan pois. Voi sitä ilon ja onnen päivää. :D Luulin jo et pitää kohta jotain risiiniöljyy tempasta naamaan, alko olee niin kauhee olo. Onneks helpotti pikkasen vähemmällä sit. :)