Lokakuu (:

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja niinnu
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Heheh, hyvä laskettu aika teillä muutamalla, kun mulla on sillon synttärit :D Ja kovasti toivon, et vauva ei synny sillon, kun mun la on 5.11 ja varmaan yli menee ja eroa tossa on vaivaset 9päivää. Miehellehän se olis helppoa jos mulla ja lapsella olis sama synttäripäivä, kun kesti jo hetken takoa toi mun päivä sen päähän :D

Mulla vaivaa toi nivelkipu aika paljon :( oikea käsi varsinki on aika pahana välillä. Aamulla mietin jo, et pitääkö nousta ottamaan särkylääke, kun en enää kivulta saanu unta kun mies oli töihin lähteny. Pakko sanoa neuvolassa terkalle siitä keskiviikkona ihan varmuuden vuoks.
 
Mä olisin kyllä voinut vielä jatkaa töissä. Jotenkin tosi kumma fiilis nyt, kun tietää, että huomenna ei enää tarvitse mennä. Mulla oli jotenkin kesäloman jälkeen työmotivaatio niin huipussa, että nyt on vähän orpo olo :D

Mutta onhan tässä ohjelmaa, että tuskinpa aika pitkäksi tulee (ellei sitten mene reippaasti yli...). Mulla kun on kyläpaikkojakin, joissa voi vierailla päiväsaikaan ja tällä viikolla mies on iltavuorossa niin saadaan viettää yhdessäkin aikaa.
 
Minäki haluun sen mauri kunnaksen vauvakirjan :) oon kattonu sitä monesti, mut en oo raskinu ostaa, jos joku meille jonku vauvakirjan ostaa sit lahjaks..tietty vois jollekki sanoa et halutaan nimenomaan se mauri kunnaksen :D
Minä oon ollu ny kaks viikkoo saikulla, ja kyllä vaan alkaa päivät käymään pitkiksi.. tai ei päivittäin, mut välillä makaan vaan sohvalla enkä jaksa ees alottaa mitää :) koiran kaa kyllä on kiva käydä käveleen, vaik ei meno enää mitään rivakkaa olekaan, mut saampa kuitenki joka päivä raitista ilmaa. Shoppaillakkaan ei jaksa jokapäivä. Mietin et jos lähtis arkena käymään porukoilla, mut en tiiä mite tuo selkä kestää 7 tunnin ajomatkaa.. mies on ny tehny semmosia kivoi 6 päivän työviikkoi ja klo 7-19 ollu töissä, ni yksinään saa melkei päivät olla. Pohjoses ois sit kavereitaki joita vois käydä treffaileen :)
 
Mulla oli eilen tehokas shoppailu ja ehostautumispäivä. :D Kävin kampaajalla, kun tukka oli jo karsee ja ajattelin, että en kyllä ainakaan vauvan tulon jälkeen heti jaksa mitään kampaajalle lähtöä ajatella. Varsinkin nyt, kun ei tiedä miten sitä synnyttää ja miten pitkä toipumisaika on eessä. Tietysti oishan tässä voinu ilman tuota perätilaakin käydä mitä hyvänsä, mut nyt se vaan tuntuu jotenkin todennäköisemmältä, että synnytys vaatii veronsa ja voi olla sektio edessä. Tosin tänään lääkäri ä-polilta soitti, että lantio on magneettikuvien mukaan hyvä ja sen puolesta hän puoltais alatiesynnytystä, enää on riskitekijänä se vauvan koko...

No shoppasin siis kaikki muuton jälkeen puuttumaan jääneet tavarat, esim. päiväpeiton ja seinäkellon keittiöön ja kaikkea sellasta, vähän vähemmän vauvatavaraa tällä kertaa. Tosin patjan kyllä pinnikseen ostin ja pari yökkäriä kirpparilta, kun ei pieniä yökkäreitä ollu kuin se äp:n. Yökkärit maksoi huimat 3,60€ yhteensä, niin ajattelin, että onpahan nyt sit varalta, kun kuitenkin pesemään joutuu... Enimmäkseen ostin kaikenlaista äitiysjuttua, imetysliivejä ja -paitoja, rintakumit, liivinsuojia lisää, korkeempivyötäröiset pikkupöksyt ja yhet väljemmät äippäpöksyt, joissa ei ollu nappeja eikä muita puristuksia (kaverini vinkkasi, että kotiin tultua kannattaisi sellaiset olla, jos leikkaukseen päätyy, kun nuo normipöksyt yleensä hiertää just siihen leikkaushaavaan...). Siinäpä sitä saikin jo rahaa ja aikaa palamaan... :D Tarkoitus oli käydä kotonakin miehen työpäivän välillä, mut enhän mie sit ehtiny, olin siis koko miehen työpäivän ensin kaverin luona ja sitten kaupungilla. Kummastelin itekin, että miten jaksoin, kun viime viikolla olin niin tolkuttoman väsyny, mut nyt oli sitten joku virtapiikki... :D

Täälläkin ois siivousta suunnitteilla vielä. Lähinnä meidän varasto ja vaatehuone on ihan hirveessä kunnossa muuton jäljiltä, kun tuli vaan kaikkea lykättyä sinne. Nyt tartteis vähän järjestellä, että sais tänkin työ-/vauvanhuoneen lopulta järjestykseen... Pinniksessä asuu edelleen aika paljon tavaraa, että sinne ei kyllä tuossa kunnossa vauvaa mahdu... :D Viikon päästä sovittiin ä-polille uusi painokontrolliaika, mut miusta tuntuu, että taidan ottaa jo nyt ennen sitä käyttöön varmuuden vuoksi sen siivous, sauna, seksi -reseptin, jos sais sitä synnytyksen alkua vähän jelpittyä... Hirvittää, että vauva ehtii niin isoksi, että sektio on kuitenkin ainut vaihtoehto... :/ Tietysti parempihan se siinä vaiheessa on, mut jos nyt kuitenkin ois mahiksia vielä synnyttää. Tuo kaverini, jonka luona eilen kävin, oli käynyt myös vyöhyketerapeutilla ja synnytys käynnistyi seuraavana aamuna, että ehkäpä tiedustelen hältä sen vyöhyketerapeutin yhteystiedot vielä ja varaan ajan sen painoarvion jälkeen, että jos se on sit vielä synnytettävissä mitoissa, niin sais tulla :D Sit ois jo viikkojakin 38+0, viikon päästä! Ajatella... Taas tuli kauheen pitkä sepustus... Mut pakko on jonnekin päätään tyhjentää :D
 
Mä olin ddrops 5vko saikulla ja nyt tokaa viikkoa äippälomalla. Aika ei oo käyny pitkäks missään vaiheessa vaikka jo pitkään oon ollu pois töistä :D Tänään oon aamusta asti suhannu taas pitkin kaupunkia. Huomenna meinasin Jumbon Stockalle menettämään hermoni hulluilla päivillä heti aamusta ja sit on päivällä neuvola. Noiden lisäks meinasin kyl vaan olla loppupäivän ja ehkä loppuviikon. Sen verran väsähdin tästä päivästä. Kaupasta tullessa meinas usko jaksamiseen loppua, kun en meinannu jaksaa kävellä enää ja piti vielä ajaa kotiin. Siivoilua ja sarjojen kattelua vois to-pe harrastella vaan, niin ei käy liian rankaks tää viikko :)

Toivottavasti saat synnyttää alakautta etuli! Mä luulen, et päätyisin sektioon tossa tilanteessa. Jotenki arveluttaa muutenkin synnytystilanne vaikka meillä vauva on oikeissa asemissa tällä hetkellä.
 
Minä en jaksa pyörii kovin kauaa kaupoilla.. :D tänäänki neuvolan jälkeen menin muka katteleen vaatteita, mut äkkiä tuli kyllä huono-olo ja alko huimaamaan kun edellisestä ruoasta oli jo nii pitkä aika ku...hmm.. 3 tuntia :D ..ni en jaksanu ku paris kaupas käydä ja sit piti jo tulla kotiin tekemään ruokaa. Muutenki on kyllä nii tosi vaikee löytää kivoi vaatteita mistää, kai oon liian nirso :D
1,5 viikon päästä tuleeki miehen vanhemmat tänne kyläilemään, oli tarkotus ainakin käydä jossain ravintolassa pitkästä aikaa syömässä ja keilaamassa :) kivaa vaihtelua :) ja ois miehen synttäritki ens viikolla, oon ressannu lahjastaki, ku en osaa ostaa sille mitään ja ku se ei itekkää ees tiiä mitä se tahtois.. saa nähä jääkö sit synttärilahja saamatta.. jonku kakun voisin sille yrittää tehä jota vois sit tarjota sen vanhemmillekki..jos vaan osaan tehä :D Oon joskus yhenkerran tehny sen sacher kakun ja se onnistu kyllä iha hyvin, lukuunottamatta sitä kakun leikkaamista kolmeen osaan, se menee aina iha vituiksi :D Mut eipä se ulkonäkö vaan maku :D
 
Onnea pepi!!! Jänskää, pian meillä kaikilla  on nyytit kainalossa :D

Tuosta sairaalassa vierailusta, mun omat vanhemmat ja siskot kävi vierailulla mikä oli tosi kivaa kun miehellä oli varpajaiset ja hän joutui lähtemään aikaisin, mutta anoppi ja miehen sisarpuoli tuli ihan ilmoittamatta, pölähti vaan huoneeseen ja olin jo todella puhki ja vauvakin halusi jo rinnalle niin suorastaan ahisti kun ne tuli pällistelemään :( Toivoisin nyt että vieraat edes ilmottaa jos ovat tulossa, ei enää yllätyshyökkäyksiä. Olin onneksi yksin huoneessa joten ei tarvinnut raahautua yleisiin tiloihin.
 
Etulille tsemppiä päätöksen tekoon! Ja mä olen sektion kannalla myös. Mulla on siis kokemus valinnan teosta ja se päätös ei ollut väärä. Tämä toinen on myös perätilassa ja en epäröi yhtään eikö sektio olisi parempi vaihtoehto. Vauva on valmis maailmaan, vaikka se joskus luokitellaan että olisi huonompi vaihtoehto. Iät ja ajat on synnytetty sektiolla, että ei se ole pahempi vaihtoehto missään nimessä. Vauva pääsee hetkeksi lämpökaappiin, siitä isin syliin ja sitten jo kohta sinun syliin ja rinnalle! :) Oi, sitä aikaa ihanaa <3
 
ddrops, vinkki tuohon kakun leikkaamiseen:
Tee ensin kakun ulkoreunaan pienet viillot niihin kohtiin kun meinaat kakun leikata (esim.2cm väleihin). Tästä saat "alkulähdön". Sitten pidät TERÄVÄÄ sahalaitaista veistä melkein paikallaan ja teet vain pientä sahaavaa liikettä oikealla kädellä ja pyörität sitä kakkua alustan päällä vasemmalla (jos sulla on pyörivä tarjotin tms. niin se on loisto tuohon tarkoitukseen) ja leikkaat ensi koko kakun ympäri vain muutaman sentin syvyydeltä, seuraavalla pyörityksellä vähän syvemmältä jne kunnes olet leikannut koko levyn irti. Näin saat leikattua (ainakin teoriassa) täysin tasapaksuja kerroksia irti :) Toivottavasti ymmärrät edes jotenkin mitä ajan takaa, olen vähän huono selittämään ilman että näet tätä mun huitomista täällä koneen toisessa päässä :)
 
Jabbalee hei, täytyykin kokeilla :D ei minust kyl tuu ikinä mitään leipuri-hiivaa, vaik tykkään leipoa (paitsi kakkuja en :D), mut sit just tollanen tarkkuutta vaativa juttu ni piloille menee. Täytyy kokeilla tota sun antamaa niksiä, teoriassa kuulostaa kyllä toimivalta :) Vähä kyl hirvitää, et tässä sitä joutuu alkaa väsäämään jatkos synttärikakut yms. mut ehkä sitä sit harjaantuu vuodesta toiseen :P Tai sit ei :D Harmi ku miehen vanhemmat ja omat vanhemmat asuu nii hito kaukana, niille ois aina voinu nakittaa leipomukset :D Ristiäisiinki taidan hakee pitopalvelusta täytekakun ja voileipäkakaun, muut pikkusuolaset osaan kyllä tehä ite =)
 
Ihan mielenkiinnosta teille sektion suosittelijoille ja etenkin onnekas10, kun oot ite päätöksen tehnyt, niin millä perustein lopulta sektioon päädyit? Miksi siis EI synnyttämään? Mulla ois jotenkin tosi luottavainen mieli mennä synnyttämäänkin, mut tuntuu, että kaikki kamalasti sitä kauhistelee. Mikä siinä siis on se kamalan suuren suuri ja paljon pahempi riski ja hankaluus, kuin normaali synnytyksessä? Enkä nyt halua kuulla mitään urbaania legendaa. :D Kun mie en vissiin ymmärrä nyt sitä hirveetä riskiä, mikä siihen kätkeytyy. Toki aion ens viikolla lääkäriltä kaiken siihen synnytykseen liittyvän tentata, kun sitä kokoa katsotaan uudelleen. Jos nyt ehditään siihen ensi viikkoon... Jotenkin on alkanu semmosia etiäisiä tulemaan, että tuntuu joka hetki, että millonkahan se lähtö tulee...
 
Ite en ehkä jotenkin uskaltais lähteä alatiesynnytykseen jos vauva olis perätilassa, kun on kyseessä ensimmäinen synnytys. Jotenkin ajattelen, että siinä tilanteessa on niin paljon muutakin uutta ja huolehdittavaa ja kestettävää, että sen perätilan tuomat "ongelmat" vielä lisäksi niin olis jo liikaa... Mutta toisaalta ei se sektiokaan mikään helppo vaihtoehto ole.

Oletteko muut muuten kokeilleet sellaista Weledan synnytykseen valmistautumisöljyä? En tiedä onko ihan humpuukia, mutta kävin äsken ostamassa purkin. Ei ollut kallista (12,70€) joten eipä se suuri investointi ollut jos menee hukkaan... Mitään raskausarpiöljyä en ole ostanut vaan pistänyt ihan vaan perusvoidetta. Aluksi laitoin vaan mahaan, jossa ei nyt olekaan arpia yhtään. Mutta jalat ja takapuolen unohdin niin nyt niissä on pikkuisia raitoja. En tiedä olisko näitä voitu kyl millään rasvallakaan välttää, oon sen verran lihonut joka suuntaan että ihme etten tän enempää ole raidoittunut :D
 
etuli,

Vauva-lehdessä oli hyvä juttu perätilasynnytyksestä nykyistä edeltävässä numerossa. Kannattaa etsiä se käsiin! Minä siis olen myös alatiesynnytyksen kannalla ja voi olla, että meidänkin bebe palaa vielä perätilaan ja joudun uudelleen miettimään koko synnytysasiaa.

Minun kaksi hyvää kaveria on synnyttänyt alateitse perätilavauvan ja molemmat synnytykset meni hienosti. Toisen vauvan paino oli 3,2 kg ja jo ennen synnytystä oli tiedossa, että vauva istuu kohdussa. No toisen kaverin kohdalla tilanne oli toinen, hän sai vasta synnytyssalissa kuulla, että vauva onkin perätilassa ja kokoarvioksi tehtiin reilu kolme kiloa ja katsottiin, että lantio on riittävän iso. Kuinkas sitten kävikään, vauva oli 4,3kg ja kaikki meni kuitenkin hienosti synnytyksen suhteen. Perätilasynnytyksessähän on se hyvä puoli, että sulla on lääkäri koko synnytyksen ajan mukana, joten ainakin turvallisissa käsissä olet, sillä saat paljon erikoiskohtelua. :)

Tsemppiä päätöksentekoon!
 
Itse valitsisin alatiesynnytyksen, vaikka olisikin vauva perätilassa. Onhan siinä tarkassa seurannassa ja lääkärikin paikalla synnytyksessä. Molempiin synnytystapoihin liittyy riskejä, en usko perätilan niitä niin paljon lisäävän. Ei sitä voi tietää etukäteen miten menee, mutta uskon että alatiesynnytyksestä toipuisin nopeammin. Olin pelkän tähystysleikkauksenkin jälkeen niin kipeä jotain 10 päivää ja nyt pitää vauvaakin pystyä hoitamaan synnytyksen jälkeen. Lisäksi sektio aiheuttaa riskejä sitten seuraaviin raskauksiin.
 
Kiitos teille mansikkainen ja Ruby tuesta synnytyspäätökselle. :) Sen kannalla mie vielä itsekin oon, ellei nyt jotain ihan järisyttävää uutta tietoa yhtäkkiä tule. Pitääkin kaivella tuo Vauva-lehti jostain kirjastosta vaikka, viimeisin numero mulle tuli itsellenikin, mut tuota sitä edellistä en oo nähnyt. Kirjoitin nyt lisäpohdintaa tuonne synnytyshöpinöihin, kun ajattelin, että tää ketju ehkä oli vielä muille, kuin näille synnytysajatuksille. Ja niinkuin tuonne synnytyshöpinöihin kirjoitin, niin kukaan ei saa loukkaantua tuosta miun aiemmasta viestistä ja ehkä näin jälkikäteen luettuna vähän provosoivasta kysymyksen muotoilusta... Tässä tilanteessa (perätilassa) synnytystapa on tosiaan jokaisen synnyttäjän oma valinta, ja jos sektio tuntuu paremmalta vaihtoehdolta, niin se varmasti sitten on niin. :) Ollaanhan tässä silleen onnellisessakin asemassa, että saa valita :D Muut "joutuu" synnyttämään, eikä ees tarjota sektio-vaihtoehtoa.
 
Ihana-kamala lokakuu

3 viikkoa vielä laskettuun aikaan, toisaalta niin hirmu pitkä aika, ettei enää jaksais, ja toisaalta aivan liian lyhyt aika.. Mutta loppujen lopuksi ei taida olla kiinni siitä kuinka valmis itse oon, vaan koska vauva on valmis kohtaamaan maailman

Itsellä ollut kolme päivää jo aikast tiukkoja supistuksia. Ei niin hirvittävän kipeitä, mutta tuntuvia kuitenkin. On niin kokonaisvaltaisia, että puristuu koko vatsa ja selkä rintalastaa myöten, ja kestää minuutin verran. Näitä voi tulla muutaman tunnin vaihtelevalla aikavälillä 15-40minuutin välein. Alapäässä vihloo, ja tuntuu, ettei kävelemään pääse kun vauva puskee itseään alaspäin. Tekee mieli välillä tuupata takaisin päin..

Sitä alkaa miettimään, josko kohta olis lähtö synnärille lähellä, vai pitääkö näitä supistuksia kestää päivittäin vielä monta viikkoa.. ?..

Paikat klonksuu ja paukkuu, sängyssäkään asentoa ei voi vaihtaa, ilman paikkojen paukkumista..

Vatsa on kovalla välillä monta päivää ja sitten onkin parin päivän ripuli.. Ja kivasti ummetuksesta tullu pari pientä pukamaakin

Ja nyt uutena vaivana on tullut keskellä yötä herättävä armoton nälkä!! Pakko nousta syömään, muuten ei nukkumisesta tule yhtään mitään..

Yllätyksenä on tullut aivan jäätävä väsymys, voin nukkua helposti 12 tunnin yöunet ja ottaa päivällä 2-4 tunnin päikkäreitä, välillä kaksikin kertaa.. Hb noussu 120 eli siitä ei ole kyse, mutta terkkari vaan sanoi, että ole onnellinen että saat nukutuksi. Loppuraskaus on niin suuri rasite elimistölle, että välillä täytyy kunnolla levätä.. No eipä paljon lohduttanut, mutta onneksi tuota väsymystä ei ole aivan joka päivä, vaan välillä jaksan touhuta kunnolla kotiaskareitakin =) Ja päiväkoti, mikä ihana keksintö, johon saan 5-vee hulivilini viedä 3 päivänä viikossa =) Ja isompi poika onkin päivät koulussa, niin saan hyvällä omallatunnolla nukkua!!

Se siitä valitusvirrestä =D Ajattelin, että jos kunnolla tänne asioista valittaa, niin ne vois vaikka helpottaakin

Onneks on koti suht valmiina ja järjestyksessä, sairaalakassin voisin kyllä valmiiksi laittaa, vaikka en oikeen tiedä mitäs sinne mukaan kantais.. Varmaan ne imetysliivit ainakin.. Ei ollut viimeksi synnytyksen jälkeen kovin hehkeä olo kun vedettiin verkko tissien päälle, mihin tungin sideharsoja, jotta paikat ei kastuis..

Kävin muuten ostamassa parit imetysliivit..Voi olla että kadun myöhemmin, koska ne on nyt sopivat, ja maidon noustessa ei välttämättä mahdu.. Mutta nyt koko oli 75 E!!

Voi härrekyyd!! Normaalistikin koko on 75 D mutta jos samaa linjaa mennää kuin edellisissä imetyksissä, niin voi luoja sitä tissin määrää, ja sitä armotonta maidonnousua, joka saa mun tissit näyttämään kirjaimellisesti utareilta. Mutta täytyy olla vaan onnellinen jos maitoa tälläkin kerralla tulis, mutta ei sitä tarvis koko kulmakunnan tarpeiksi tulla :-/

Että sellasta :) Nyt laittamaan koskenlaskija-kana kastike muhimaan, ja jos vaikka omenapiirakan väsäis jälkkäriksi.. Hyvä ruoka parempi mieli
 
Etulille Mä päädyin sektioon, koska kukaan ei oikeastaan suositellut alatiesynnytystä, mä halusin varmistua siitä, että saan lapsen elävänä maailmaan, en halunnut hätäsektiota sen vuoksi, että olen kokeillut alatiesynnytystä ja lopulta se ei onnistunutkaan ja siitä sitten hätäsektioon (leikkaushaava poikittain, hidastaa paranemista), en ehkä olisi antanut itselleni anteeksi asioita, jotka olisivat johtuneet perätila alatiesynnytyksestä.
Kyllä minullakin katsottiin paikat ja olis sopinut ja kun kolmekiloinenvauva kyseessä niin helpostikin, mutta en alkanut siihen. Mua mikään lääkärin läsnäolo ei paljoa helpota, jos vauvan tai oma henki kyseeessä kun ei se välttämättä tilanteeseen vaikuta ja osaa välttämättä tehdä mitään sen ongelman vuoksi, mikä voi olla mikä tahansa.
Mun kokemuksen mukaan leikkauksessa ei mennyt mikään pieleen ja suunnitellussa sektiossa harvoin menee, vaikka sitä kuinka sanotaan.
Lisäksi paranemisessa oli sekin parasta, että pääsin heti liikkeelle. Välttämättä alatiesynnytyksen läpi käynyt ei parane helposti. On toki poikkeuksia ja leikkauksesta paranee paremmin, mitä parempi fyysinen kunto on.

Niin kuin sanoin, että on jokaisen oma asia ja omana kokemuksenaan hän sen jakaa. Ja jos tuntuu paremmalta niin sitten se on silleen ja eikä muuksi muutu. Ei muuta kuin lykkyä pyttyyn kun synnyttämään menet!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top