Lokakuu (:

^Onnea pikkupojasta koko perheelle! :) Toivottavasti kaikki on hyvin, vaikka ajoissa tulikin!

Tännehän vois tehdä vaikka oman kokonaan topikin sitten synnytyskertomuksista sitten.
 
Onnittelut pienestä pepi!

Mä säikähdin perjantai-iltana, että nytkö jo tulee lähtö, kun tuntui painetta häpyluussa (?) ja tuli yhtäkkiä verta. Mies oli tapansa mukaan hyvin rauhallinen: katsotaan nyt tuleeko lisää ja mietitään sitten :D Lyhyeenhän se loppui ja on kuulemma normaalia. En sitten tiedä oliko se limatulppaa vai kohdunkaulasta. Mitään ei ole kuitenkaan tuon jälkeen tullut tai ollut supistuksia tms. Tiistaina neuvola niin saa jutella sitten enemmän, että pitäisikö kohdunsuun tilannetta tarkistaa jo aiemmin, kun lääkäri olisi vasta parin viikon päästä.
 
Onnittelut pepille ja koko perheelle! Vähän tässä alkaa jo itseäkin jännittämään, kun lukee että pieniä alkaa jo syntyä :-) Tosin mulla on laskettuun aikaan vielä 7 viikkoa, mutta eihän sitä sitten tiedä missä vaiheessa poika päättää haluta maailmaan.
 
Onnea pepi ja perhe! Toivottavasti saatte pienen kotiin huomenna :)

Ootteko ajatelleet hankkia vauvakirjaa? Sellasta, minne voi laittaa kuvia, kirjotella muistoja kehityksen etenemisestä jne. Mä hankin meille jo keväällä... Nyt vasta oon alkanu sitä täyttelemään. Eilen löysin kyllä toisen ihanan kirjan ruotsinkielisenä ja sen meinasin käydä tänään ostamassa. On sit kahdella kielellä ja vähän eri juttuja.
 
Kiitos kaikille osanotoista. Rankkaa on ollut, kaikki koiran tarvikkeet vielä paikoillaan ja itkua tihrustan aina huoneesta toiseen :/ no, toivottavasti aika kultaa muistot. Kävi tuossa eilen eräissä 90v. juhlissa aika tragikoominen tilanne, kun meidän pöydässä puhe jostain kumman syystä siirtyi koiriin ja koirien lopettamiseen. Siitä vitsailtiin ehkä elämäni pisimmät 10min. Tuli todella kiusallinen olo ja kiemurtelin tuolissani itkua nieleskellen, eihän kukaan voinut tietenkään tietää että olin juuri siinä tilanteessa noin 24h aiemmin. Jälkeenpäin onneksi vain huvittaa että miten niistä kaikista kymmenestä pöydästä juuri meidän pöydässä puheenaihe siirtyi minulle niin kipeään paikkaan.

Onnea Pepille tulokkaasta :) uusi elämä on aina ihana asia <3

Tuosta vauvakirjasta vielä, että meille semmoinen ainakin hankitaan :) siinä pysyy tiedot ja muistot kuitenkin paljon paremmin kuin päässä. Kihlatulleni on sellainen koottu pienenä ja on mukavaa lueskella sitä reilu 20v. myöhemmin.
 
Onnittelut pepille ja koko perheelle! Siitä se lähtee. Ja toivottavasti tosiaan saatte pojan pian kotiin ja pääsette aloittelemaan sitä oikeeta perhe-elämää. Toki hyvähän se on, että on siellä vielä hyvässä hoidossa, kun niin kiireellä ja vähän keskenkasvuisena maailmaan joutui. :)

Vähän kyllä kieltämättä alkaa jännittää, että millonkas tässä se lähtö onkaan itellä eessä ja mitä sitten tapahtuu... En muistanut tuonne äitipolikäynti kertomukseeni sitä mainita, että alatutkimuksesta lääkäri totesi, että on sormelle auki ja kohdunkaulan kanavaa (vai mikä se nyt on..) ois kaks senttiä jäljellä. Että avautuminen on jonkin asteisesti alkanut, vaikka en oo hirveesti ees supistuksia tuntenu. Mulla on tuon alatutkimuksen jäljiltä tullu vähän semmosta suttusta valkovuotoa, mut en nyt oo sitä vielä panikoinu, kun aattelin, että ihmekkös, jos semmosesta sorkkimisesta vähän paikat ärtyy... Ja vaalenemaan päin on tuo valkovuotokin.

Anoppikin äsken soitti, ekaa kertaa oikeestaan selvästi semmosen tarkistussoiton. Ei olla kyllä pitkään aikaan käyty enkä tullut hälle informoineeksi tuostakaan epäonnistuneesta kääntöyrityksestä, mut olipahan nyt sitten puhetta. Oli miehelle ensin yrittäny, mut kun mies on metällä, niin ei vastannu puhelimeen, niin sit tarkisti multa, että joko ollaan jouduttu lähtemään.

Semmonen seikka tuli synnytysvalmennuksessa harvinaisen selväks, että lapsivuodeosastollekaan ei oo kellään muulla asiaa, kuin vauvan vanhemmilla, eikä vauvaa saa viedä lapsivuodeosastolta muuta kuin pois lähtiessä. Se aika kuulemma rauhotetaan vauvaan tutustumiselle ja opettelulle ja kuulostaa miusta ihan järkevältä. Jotenkin ei oo vielä noitten tulevien isovanhempien kanssa asia puheeksi luonnollisesti tullut, enkä oo osannu ite heille tokasta, että sinne ei sitten oo asiaa. Eikä kyllä oikeestaan meille kotiinkaan, ennen kuin on asetuttu, ajattelisin, että me kutsutaan sitten, kun saa tulla. Toki nyt meidän vanhemmat ja sisarukset on varmaan piankin tervetulleita, ihan avuksikin, mut että muut tädit ja sedät ja kummin kaimat saa vähän odottaa. Onko teillä muilla hyviä vinkkejä tän keskustelun avaukseen tai miten ootte asiaa ite ajatellu?
 
Niin että teillä ei sairaalaan saa tulla vieraita vai? Meillä on vierailuaika rajoitettu tuntiin ja kuulin tutulta, että jos sinne joku yritää muina aikoina tulla, niin ne ohjataan sitten hienovaraisen päättäväisesti samantien pihalle :D Me tehtiin itse päätös, et me ei haluta vieraita sairaalaan. Mä en halua toipilaana ketään sinne vauvaa pällistelemään vaan haluan keskittyä toipumiseen ja vauvan hoitamisen opetteluun ihan rauhassa miehen kanssa. Mies oli tästä ideasta 100% samaa mieltä, kun jossain vaiheessa suuni avasin. Ei olla keskusteltu tulevien isovanhempien kanssa tästä päätöksestä ollenkaan ja tuskin mitään sanotaankaan. Mun äiti miehensä kanssa asuu n.1,5h ajomatkan päässä, niin ei ne sairaalaan olis tulossakaan vaan sit suoraan meille kotiin kun vaan sanotaan, että nyt saa tulla. Miehen vanhemmille lähtee vaan synnäriltä viesti, et vauva syntyi ja me sit kutsutaan meille kylään, kun ollaan kotiuduttu. Mä en ainakaan aio ottaa puheeks heidän kanssa, et sairaalaan ei ole asiaa. Tärkeimmät ystävät tietää, että sairaalaan on turha yrittää tulla, kun asia tuli babyshowereissa esille.
 
Meän sairaalassa on semmonen vierailuhuone, missä voi vieraat käyä. Viimeksi, kun oltiin esikoinen saatu, miehen vanhemmat tuli käymään siellä ihan huoneessa. Tällä kertaa en tiä haluanko heidän tulevan. Mutta sen tiän, että ainaki pari kaveria ois tulossa käymäänki, ja haluanki heidän käyvän, koska asutaan eri paikkakunnalla ja heitä näkee niin harvoin, niin jos kaikki menee ok, niin otan heät mielelläni vastaan siinä vierailuhuoneessa. 

Kotiakin ko päästiin viimeksi, niin samantien tuli kattojia, enkä pitäny sitä pahana. Ja monena päivänä peräkkäin kävi porukkaa. Olisin kyllä sanonu niille, jos eivät olisi saanu tulla :). Eli meitä on moneen junaan :D.
 
Vauvakirja on meilläkin hankittuna. Tai se tuli tilaajalahjana, kun liityin tuohon vau-kirjakerhoon. Oli tarkoitus ostaa semmonen, mut sit kun se tuli tuossa mukana ja oli tosi kivan näköinen niin eipä sitä ostamaan tarvinnu lähteä. Täyttämään ajattelinnkäydä ihan lähiviikkoina :-) Täällä Lappeenrannassa on myös synnärillä nuo kiellot. Isät saa vierailla 9-21 ja vauvan sisarukset 17-19, muilla ei oo sitten vierailuoikeutta. Meillä asuu kaikki muut sukulaiset, paitsi minun isä ja sisko, niin kaukana etteivät olisi edes tulossakaan käymään sairaalalla. Isälle on jo sanottu, että,sairaalaan ei voi tulla ja eipä sitä nyt sen kummemmin tarvinnu ottaa esille kun kertoa sairaalan säännöt. Siskohan tämän nyt tietääkin, kun itse oli laitoksella 1,5 vuotta sitten synnyttämässä. Minäkin haluan sitten kotona vähän rauhoittua ja tutustua vauvaan ennenkuin haluan vieraita. Tosin sisko ja isä nyt saa käydä, kun täällä lähellä ovat ja vierailut rajoittuu pariin tuntiin. Sit taas nää kauempaa tulleet, kun on vähintään sen viikonlopun niin en välttämättä sitä ihan heti jaksa. Tämänkin tietysti näkee sitten vasta synnytyksen jälkeen millä mielellä sitä on, mutta tämä nyt ois ainakin tän hetkinen suunnitelma vieraiden suhteen.
 
Meillä täällä isä saa olla osastolla klo12-19 (aiemmat lapset sais kans olla, en oo varma kyllä onko niille tuo sama aika, kun ei oo tarttenu sellasta miettiä). Ketään muita ei sitten saakkaan tulla, mikä on mun mielestä oikeen kiva. Meillä asuu molempin suvut tässä seudulla, joten on kiva, kun ei tarvitse sanoa, ettei nyt vaan jaksa heti vieraita synnytyksen jälkeen. Kotiin voi kutsua sitten kun jaksaa, mutta kiva, että sairaalaan ei saa tulla :) Me siis ollaan hyvinkin läheisesti tekemisissä molempien tulevien isovanhempien kanssa ihan jatkuvasti noin muuten, ettei sinällään mitään heitä vastaan ole, mutta toki sitä haluaa synnytyksen jälkeen hetken omaa rauhaa sen vauvan kanssa alkuun kun totuttelee olemaan :)

edit. mulla sitten aina jaksaa häiritä kun tässä ja tuossa syyskuun topikissa on otsikossa tuo hymiö väärinpäin, niin katon aina suruhympäksi kun tuun ja kerkiän miettiä että mitä ikävää jollekkin tapahtunu. Onneksi ei kuitenkaan ole siitä kyse :)
 
Me ostettiin kans vauvakirja, sellanen Mauri Kunnaksen ja nimeltään bebisboken :) Katseltiin kirjakaupassa ja mies halus sitten ruotsinkielisen (lapsesta olis tarkoitus kasvattaa kaksikielinen, molempien äidinkieltä osaava). Tuossa kirjassa on tilaa kirjoitella aina koulun alkuun asti. Ajattelin kyllä ostaa vielä jonkun kivan valokuvakansion, mihin laitan sitten erikseen valokuvia lapsuusajasta :)

Mä oon ymmärtänyt että tuolla Jorvissa on tietty vierailuaika ulkopuolisille, ja isät saa olla tiettynä aikana osastolla. Paitsi tietty perhehuoneissa ympäri vuorokauden. Omat vanhemmat toivoisin kyllä käymään sairaalaan jos pääsevät (asuvat 150km päässä) ja ehkä appivanhemmatkin. Molemmille suvuille tää on eka lapsenlapsi joten pientä höösäämistä saattaa olla tiedossa.... :P Mutta ilman ennakkoilmoitusta en kyllä ota ketään vastaan! Ja täytyy katsoa miten sitten käy kun tullaan kotiin, appiukko kun on jo eläkkeellä niin saattaa tupata tänne kotiin sitten vähän väliä. Pitää jutella jos meinaa tulla tavaksi. Me kun käytiin serkun vauvaa katsomassa niin vietiin omat pullat muuten mennessämme, ja mä ajattelin ilmoittaa kans meidän vieraille saman: eli kahvia saa mutta omat tarjottavat saa tuoda, tää äiti ei aio leipoa ekoina viikkoina yhtään mitään... :P Serkku kiittelikin tätä, sanoo että ei oli niin ihanaa että vieraat eivät odottaneetkaan pääsevänsä valmiiseen pöytään :D
 
Jee mä sain sen ruotsinkielisen vauvakirjan! Nyt pitää alkaa sinne täyttelemään jo sen verran mitä voi :)

Ja joo, Jorvissa saa mies ja sisarukset olla osastolla koko päivän ja sit klo18-19 sai tulla muut vieraat.

Vielä pitäs kunnon suursiivous pitää täällä kämpässä ennen vauvan syntymää. Tavarat eksyny omilta paikoiltaan ja uusimmat hankinnat lojuu keittiönpöydällä jne.. Suursiivous vaan mun tapauksessa tarkottaa sitä, että pikkuhiljaa, kun ei jaksa muuten.. Onneks on vielä 4viikkoa laskettuun aikaan :)
 
Nyt on huomiseksi viimeiseksi työpäiväksi leivottuna Marianne-mokkapaloja :P En oo kyllä vielä yhtään sisäistänyt, että ihan oikeasti vain huomenna tarvitsee enää herätä töihin. Mies on tällä viikolla onneksi iltavuorossa niin tulee vähän pehmeämpi lasku, kun on seuraa päivisin.

Mä aloittelin tänään ihan pikkuisen tuota suursiivousta. Meillä ainakin on kertynyt kaikenmaailman kampetta, vaikka mä en oo edes mikään hamstraaja-luonne. Silti tuli vastaan kaikkea epämääräistä.
 
Sulla Lejon taitaa olla sama laskettu aika (14.11.) kuin mullakin, mä meen tänään kans viimeistä päivää töihin! Tosin ei siellä mitään hommia ole, siivoilen vaan yms. Piti leipoa kans työkavereille mut en nyt viikonloppuna jaksanut kun oon nukkunut todella huonosti. Pitänee siis poiketa aamulla kaupan kautta hakemassa jotain munkkeja :P

Siivottavaa riittäis kyllä meilläkin, oon yrittänyt saada paikkoja järjestykseen. Mutta enää ei jaksa huiskia imurin kans kuin muutaman hetken kerrallaan. Pitäis muutenkin miettiä tätä kämpän sisustusta ja järjestystä. Meillä on siis kolmio, mutta hiljalleen työhuone sais sitten muuttua vauvan huoneeksi niin yritetään miehen kanssa miettiä mihin laittaa kaikki tavarat ja mistä vois ihan suosiolla luopua kokonaan :) Mutta ehkä mammalomalla on sitten aikaa pohdiskella ja suunnitella, ja kun huomaa mitä kaikkea tilaa ja tavaraa vielä sen vauvan kanssa tarviikaan :D
 
Joo, laskettu aika on 14.11.

Meillä on nimenomaan tuo suunnittelu myös edessä. Tähän mennessä ollaan saatu sovittua, että ainakin tietokonepöydästä luovutaan kokonaan. Muista onkin luultavasti vaikeampi luopua, kun on enemmän tunnearvoa (ensimmäisiä yhdessä ostettuja huonekaluja <3).
 
Meillä pitäis ehkä makkarista heittää kellariin yöpöydät. Tai sit siirtää ne tyhmästi ikkunan alle, koska niiden laatikoissa on tavaraa ja papereita, jotka ei sit muualle mahtuis.. Ahdistaa valmiiks, kun kohta on pinnis makkarissa ja tila käy ahtaammaks. Eilen tuli aloteltua suursiivousta vähän tuolta keittiön puolelta, kun on tulossa kaveri kylään tänään ja vkl tulee sit enempi kavereita kylään. Pakko saada keittiö ja olohuone valmiiks viikon aikana. Makkarin oven voi aina pitää kiinni ;)
 
Meillä ei ole edelleenkään lastenhuonetta, vaikka esikoinen täyttää pian 1v 4kk eli kovin kauheasti ei välttämättä tarvitse huonejärjestyksillä yms. stressata, sillä pieni lapsi ei paljon tarvitse. Meillä lapsi on nukkunut omassa pinniksessä vierashuoneessa 5kk:n iästä lähtien ja meillä on olohuoneessa rottinkinen lelukori, jossa on hänen lelunsa. Toinen kori löytyy vierashuoneesta "piilosta", sillä vaihtelen leluja, jotta lapsi ei kyllästyisi niihin. Me ollaan pidetty lelumäärä ihan minimissä ja muksu vaikuttaa oikein tyytyväiseltä. Toki hän levittelee leluja olohuoneessa, mut kerään ne illalla aina koriin ennen nukkumaanmenoa. Minusta on kiva, että lapsi leikkii omien silmien alla, sillä näin hän näkee meidät koko ajan, mutta viihtyy silti itsekseen.

Mansikkainen
 
Onnea Pepi!! :)

Iloitsen juuri alkaneesta äitiyslomasta, ja oon sitä mieltä ettei yhtään liian aikasin alkanut, enpä olisi enää töitä jaksanutkaan tehdä.. Ihanaa olla kotona <3 Vaikka jaksaminen on mitä on. Meilläkin pitäisi siivoilla ja järjestellä tavaroita. Asutaan kahden huoneen asunnossa, eikä olla muuttamassa mihinkään vähään aikaan, justhan me vasta tähänkin muutettiin.. Niin pitäisi keksiä kaikenlaisia järjestelyitä, tosin aluksi vauva kyllä "asuu" meidän makkarissa. Ehkä sitten aikanaan "muutetaan" itse olohuoneeseen asumaan (=nukkumaan), kun poika tarvitsee oman huoneen. 

Kivaa kun ehtii lukea tätä palstaa, ja jonkin verran kirjoitellakin :) 
 
Takaisin
Top