Lokakuiset esikoisen odottajat

Jnk, anteeksi, naurattaa toi sun salajuoni :grin ihana poikaystävä, kun lupasi leikkauksen sulle tulevaisuudessa :Heartred ja tsemppiä häiden valmisteluun. Teillä on monestakin syystä ihanaa aikaa edessä :) onnea!
 
  • Tykkään
Reaktiot: jnk
Kiitti Minnis! Mua kyllä itseä naurattaa myös :D Olisi jo niin kiva kertoa töissä että en missään tarkastuksessa oikeesti ollut vaan oon raskaana. Pitää vaan muistaa että hiljaa hyvä tulee..

Suunnittelen kyllä että poikaystävä saa allekirjoittaa kirjallisen sopimuksen siitä silmäleikkauksesta! Tollaset lupaukset voi kätevästi "unohtua" vuodessa :shifty:
 
Meille myös esikoinen tulossa, nyt viikkoja varmaankin 5+2.. Ollaan molemmat 26 vuotiaita, meillä on 3 koiraa ja 2 kissaa ja muutettiin just kuun vaihteessa isompaan rivarikolmioon.. Lupa vauvalle annettiin tulla tammikuun alussa ja olin varautunut paljon pidempään yritykseen, mutta parempi näin.. :cat: Ei kylläkään tunnu todelliselta että mahassa joku kasvais, mutta joskos sen alkaa uskomaan kunhan saa ensin kunnolla sisäistettyä edes koko asian, enemmän oireita ilmaantuu..

Neuvolaan en oo vielä soittanu, mut joskos alkuviikosta soittais, ku saa ensin uuden työvuorolistan et aika natsaa työvuorojen kanssa, kun töissä en vielä halua asiasta kertoa..

Nää palstat on ihan parhaita ku saa lukea toisten kokemuksia ja purkaa omia iloja ja murheita, varsinkin ku kaikki on ihan uutta ja mennään ilon ja pelon sekaisissa tunteissa.. :happy:
 
Mulla on ti 24.2. varhaisultra. Haluun mielenrauhan, että kaikki on kunnossa :shy: sinänsä kiva päivä, koska on mun äidin synttärit ja jos kaikki menee hyvin, hän saa lahjaksi ensimmäisen kuvan ensimmäisestä lapsenlapsestaan :) oletteko jo kertoneet lähipiirille? Meillä tietää lähimmät kaverit ja vanhemmat.
 
Meillä on 3.3. Varhaisultra.. vielä pitäis 1.5 vkoa malttaa odottaa.. Mä oon kertonut siskolle ja kahdelle lähimmälle kaverille. Päätettiin että muille kerrotaan vasta nt-ultran jälkeen jos kaikki on hyvin.
 
Täällä vaimo 25 vee ja mies 31 vee :) elokuussa mentiin naimisiin ja lokakuussa jätin pillerit pois, syötyäni niitä 10 vuotta. Kahdet menkat ehti tulla ennenkuin tärppäsi, eli hyvin pian! Ja minä jo ehdin turhaan murehtia, että meillä jostain kumman syystä tulisi olemaan pitkä tie raskautua.. Toisin kävi :)

Alkuraskauden ultraääni on maanantaina, jännittää! Voi kun kaikki olisi hyvin.

Mua vaivaa vaan edelleen aivan jäätävä väsymys. Siis tämä on ihan luonnotonta?! En ole juuri jaksanut urheilla ja kotityötkin hoituu pakolla. Voisin vaan nukkua... Antaisin mitä vaan, että tämä väsymys helpottaisi :sad001
 
Hani, kyllä uskallan ja aion ratsastaa niin pitkälle kun tuntuu hyvältä. Mulla kaks luottopollea, joilla meno turvallista. Tokikaan en lähde sitten enää maastoon kun maha alkaa kasvaa ja esteitä en onneksi muutenkaan ole hypännyt.
 
Kiitos! Onneksi on tämä tukiverkko jossa voidaan yhdessä ihmetellä asioita! :)
 
Hei!

Kiva löytää tällainen ryhmä :).

Odottelen esikoistani, ja tänään on rv 5+2. Pieni sai alkunsa IVF-hoidolla (2 inseminaatiota epäonnistui, mutta ensimmäinen IVF-hoito onnistui). Pahan hyperstimulaation takia olin sairaalassakin juuri 1,5 viikkoa. Siellä mitattiin päivittäin raskaushormoni, joten pääsin poikkeuksellisesti joka päivä seuraamaan kehitystä. Tänään ultrassa näkyi jo raskauspussi eli mieheni kanssa saatiin ensimmäinen silmäys raskauteen. Taas ensi viikolla on tiedossa ultra ja varsinainen 1. raskausultra parin viikon päästä. Kuulemma sydänääni voi hyvällä säkällä kuulua jo ensi viikolla.

On tämä vauhti hurjaa, kun vielä pari viikkoa sitten en jaksanut edes uskoa raskauteeni.

Sazy87: Munkin laskettuaika on 20.10. :)

Lulu: Mäpä täytän ihan juuri 40, joten mun silmissä olet ihan nuori :wink
 
Eilen tuli meille lähete varhaisultraan. 5.3. eli pari viikkoa pitäisi malttaa vielä odotella. Itse olin tosin varautunut saamaan ajan vasta maaliskuun puoliväliin, joten parempi näin :)

Meillä hoidoistamme tietää minun vanhempani, siskoni ja yksi läheinen ystävä. Ei olla vielä kerrottu plussatulosta, mutta ultran jälkeen voi sen läheisille mainita :)
 
Heip,

Täällä myös yksi ensiodottaja. Tällä hetkellä 6+1, laskettu aika 15.10.

En melkein olis uskonut, että tulen heti palstalle, mutta niin vain hirveästi nyt kiinnostaa kaikki :D Ollaan miehen kanssa heinäkuusta asti yritetty, ja luulisin, että yksi varhainen keskenmeno oli syksyllä. Mulla on ollu jonkin verran hormonihäikkää, joten jonkin verran raskauden onnistuminen jännittää. Mutta luottavaisin mielin silti. :)
 
Ilmottaudun mukaan tähänkin ketjuun. :)
Meille tämä on jo toinen raskaus, mutta ensimmäinen vauva. Vauvatoiveita on ollut jo tammikuusta 2013 asti. Taustalla on myöhäisen vaiheen keskeytynyt keskenmeno rv 18+6 ( synnytys oli rv 19+0) lokakuussa 2013. Pikkuisella todettiin nt-ultrassa hurja turvotus 10,3mm. Istukkabiopsiasta tuli tuloksena kromosomivika X0, eli Turnerin syndroma. Raskautta seurattiin kahden viikon välein ultrilla. Missään vaiheessa turvotus ei laskenut ja sitä alkoi olla lähes joka puolella. Pienen sydän ei kestänyt turvotuksia ja 18+6 todettion eloton sikiö.
Alusta asti edellisessä raskaudessa oli olo, ettei kaikki ole kunnossa ja koko raskautta oli vaikea uskoa todeksi vaikka se oli todella odotettu ja toivottu.
Nyt sitten ollaan uudelleen raskaana. Tähän plussaan menikin keskenmenosta 13 kiertoa ennen kuin tärppäsi. Mukana oli jo clomifenit buustaamassa ovista. Olin aivam varma, että olisimme joutuneet menemään rankempiin hedelmöityshoitoihin, mutta 3. clomikierto toi ihania uutisia. Olo on nyt paljon luottavaisempi tähän raskauteen. On vain olo, että tällä kertaa kaikki menisi hyvin.

Ollaan miehen kans oltu yhdessä melkein 11 vuotta ja naimisissa reilu 2,5vuotta. Ollaan kumpikin -88 syntyneitä. Mies on aivan ihanasti mukana tässä raskaudessa. Huolehtii, mutta pitää mun jalat maassa.
 
Kaethe, onpa sulla raskas tarina taustalla. Toivottavasti ympyrä nyt sulkeutuu ja kaikki menee hyvin :Heartred Ennen plussaa sitä ajatteli, että mussa on varmaan vikaa, pelkäsi sitä, ettei ikinä voi saada lapsia, vaikka eihän meillä mitään varsinaista yritystä ollut ennen tammikuuta. Sitten, kun plussa tuli, tuli heti huoli ja murhe siitä, että kaikki olisi kunnossa :sad001 tätä tämä sitten varmaan on aina oman lapsen kanssa...
 
Kaethe : Meillä vähän samantyylinen tarina taustalla...Ainut että keskeytys oli oma päätös...Enkelitytön synnytys rv 23+4...Meillä oli kromosomihäiriö kromosomissa 11 ja avauksessa pahoja rakenne poikkeavuuksia...Terveyttä ja tarrasukkia uudelle tulokkaalle :Heartred
 
Onko kellään kokemusta iskiaksen hoidosta? En tiedä, tapahtuuko mun kropassa pieniä rakenteellisia muutoksia, mutta joku hermopinne mulla on: kun kumarrun eteenpäin, alaselästä lähtee jäätävä vihlaisu pakaraan ja jos nostan siitä vielä jalkaa, vihlasee vielä lisää. Aamulla vaivaa ei oikeastaan ole, mutta iltaakohden pahenee! Ärsyttävä vaiva ja kiva, jos jatkuu koko raskauden...
 
Niin se minäkin tänne liityin, vaikka aamulla vielä väitin että en minä :D Nyt 5+3; plussasin 2 päivää sitten. Ei tätä yritetty, joten positiivinen ylläri tuli.
 
Muokattu viimeksi:
Onnea kaikille! Itse olen 25 vuotias ja esikoistani odotan. Piti tietty heti liittyä myös tänne että kuulee muiden kokemuksia :) Raskausviikoista ei ole varmaan tietoa, kun kierto ollut epäsäännöllinen, mutta luulen että jotain 5-6 viikoilla mennään. Mahaan on sattunut viikon verran enemmän tai vähemmän ja kovasti pohdin varhaisultraan menoa. Välillä myös kuvottava olo ollut..toivottavasti tyyppi on oikeassa paikassa ja kaikki kuitenkin ok.
 
Heippa, täällä myös esikoista odottava 27 vuotias nainen. Viime kesänä meidän perheeseen syntyi enkelityttö rv 21+6. selkärankahalkio ja lukuisia poikkeamia. Nyt semmonen pelko päällä että pysyykö tämä pieni mukana ja onko kaikki varmasti
Hyvin ja kehittyykö toinen varmasti tarpeeksi. :Heartred
 
Takaisin
Top