Lokakuiset esikoisen odottajat

Mithra, mahtavaa! Hurjasti onnea! Ja onnea kaikille muillekin, tottakai :wink

Joko ootte muuten soitelleet neuvolaan? :) Itse en ole vielä, mutta ajattelin loppuviikosta soittaa ja varata ajan.
 
Mä soitin eilen ja kahden viikon päästä katotaan ultralla tilannetta ja sitten siitä kahden viikon päästä olis ensikäynti missä ultrataan vielä toisen kerran :) eli pari viikkoa pitäis vielä jännittää :)
 
Mä soitin neuvolaan heti ekan plussatestin jälkeen :D Ei tullu mieleenkään et vois ootella jonkin aikaa, eka raskaus kyseessä ni nää tällaset käytännöt vähän hakusessa. :biggrin
 
Heippa! Täällä rv 6+2 esikoista odottava, tuleva äiti Kauhea turvotus vatsanseudulla!! Housut joudun virittelemään kiinni ponnarilla teen istumatyötä ja luulen, että tämä lisää keskivartalon turvotusta... Vielä en haluaisi töissä kertoa, mutta pelkään jääväni kiinni, jos tää turvotus ei laske vettä yritän kovasti juoda, mutta enpä ole vaikutusta huomannut. Viikon päästä mennään yksityisella varhaisraskauden ultraan. Kaikki on kauhean jännää ja ihmeellistä ❤️
 
Onnea Minnikselle :) mulla on sama että turvottaa vatsan seutua ihan tuhottoman paljon! Ajattelin ettei se voi johtua raskaudesta, mutta ilmeisesti sitten voi :D mulla kuitenkin vasta 5+1 menossa..
 
Onnea Minnikselle :) mulla on sama että turvottaa vatsan seutua ihan tuhottoman paljon! Ajattelin ettei se voi johtua raskaudesta, mutta ilmeisesti sitten voi :D mulla kuitenkin vasta 5+1 menossa..

Mulla on Sazu ollu turvotusta myös ihan alusta asti! Luulin, että menkat alkamassa, mutta toisin oli :happy:

En vaan tajua, miten voisin piilotella tätä. Noh, kai ne töissä ajattelee, että oon paksuna, muttei kehtaa kysyy :angelic: mutta tosiaan, muumilta näytän!!!

Kai pitää kohta pukea joku säkki päälle... Tunikoita oon käyttäny, ja siihen päälle löysää neuletta, mut ei hirveesti noita löysiä vaatteita ole :shifty:
 
Mulla oli ihan sama! Luulin et menkat on alkamassa ja sitten piti testailla kun niitä ei kuulunutkaan :D
Mä käytän kans töissä löysiä tunikoita ja kävellessä koitan vetää vatsaa sisään ettei niin näkyisi :D mutta en tiedä laskeeko tämä tästä jossain vaiheessa ja muuttuu oikein masuksi :) mutta joo, muumifiilis on täällä myös :D
 
:smiley-bounce022:happy::happy:
Mulla oli ihan sama! Luulin et menkat on alkamassa ja sitten piti testailla kun niitä ei kuulunutkaan :D
Mä käytän kans töissä löysiä tunikoita ja kävellessä koitan vetää vatsaa sisään ettei niin näkyisi :D mutta en tiedä laskeeko tämä tästä jossain vaiheessa ja muuttuu oikein masuksi :) mutta joo, muumifiilis on täällä myös :D

Mä kävelin tänään töihin, mulla on sellainen 6km kotoa töihin, aikaa meni 55min ja auttoi turvotukseen todella paljon! Mä liikun muutenkin paljon ja lenkkeilen koiran kanssa, mutta nyt kävelin ihan raivohulluvauhtia :mad: eikä oo vieläkään turvotus tullut takaisin!! Eli suosittelen ainakin kävelyä :grin

Millaisia raskaustarinoita teillä muilla muuten on? Osa olikin kirjoittanut omistaan, mutta muidenkin tarinoita olisi kiva kuulla!

Tössä lyhyesti omani: 6 vuotta ollaan mieheni kanssa oltu yhdessä ja vuosi sitten helmikuussa mentiin naimisiin, jonka jälkeen jätettiin pillerit (10 vuoden syömisen jälkeen) pois. Omia menkkoja ei kuulunut, joten käynnistettiin huhtikuussa menkat keltarauhashormoonilla. Toukokuussa sain ötökän puremasta niin pahan ihoinfektion, että jouduin syömään antibioottikuurin ja tämän johdosta sain suolistooni clostridium difficle -bakteerin (kansankielellä tappajabakteeri, vaarallinen vanhuksille ja heikkokuntoisille) ja olin ihan tyytyväinen, ettei menkkoja näkynyt touko-elokuun aikana, koska maha oli todella sekaisin ja toipuminen oli työlästä ihan näin hyväkuntoisenakin :yuck: syyskuussa menkat tulivatkin luomuna ja samoin siitä eteenpäin. Kierto oli pitkä 43-50 päivää. Tammikuussa päätin tehdä ovulaatiotestejä ja testata, onko sitä lainkaan, koska mä en ainakaan osannut yhdistää kroppani vihjeitä ovulaatiosta, jos sellaista edes oli. Noh, tammikuussa ovulaatio löytyi ja tättärää, kertalaakista onnistuttiin :happy: kaikki oli meidän kohdalla siis kiinni vain ajoituksesta. Nyt vaan odotellaan ja toivotaan, että kaikki on kunnossa loppuun asti :angelic:
 
Minnis (ja muutkin :wink ) : täällä vielä toistaiseksi 24v nainen & 34v mies, yhdessä oltu vajaa 5 vuotta, suhteen alkuaikoina tulin raskaaksi ehkäisyrenkaasta huolimatta ja raskaus valitettavasti jouduttiin keskeyttämään. Varsinainen yritys aloitettiin ja ehkäisyrengas jätettiin pois viime vuoden toukokuussa, lokakuussa km 5+1 ja nyt plussattu ja menossa rv 4+4 :) eli yritystä 9kk takana joten vaikea uskoa viivoja todeksi :)
 
Muokattu viimeksi:
Silv mahtavaa! :happy: On se kyllä outo tunne :Heartred mä olen muuten vielä pari kuukautta 26 ja mies on 31. Hih, oon niin iloinen, että täältä saa vähän kuulla muidenkin tarinoita ja kokemuksia :)
 
Minäkin kerron tarinani :)
Eli itsellä ikää 27 v ja mies 29 v.
Tämän kuun alussa tuli 10v seurustelua täyteen. Naimisissa ollaan kolmatta vuotta.
Uusi talo saatiin viime vuoden elokuussa valmiiksi ja heinäkuussa jätin pillerit pois (joita olin syönyt 12v).

Kierrot oli koko ajan säännölliset, mutta puoli vuotta tärppiin meni, ehkä voi olla että johtui rakennusajan stressistäkin... Kuitenkin tehtiin raksalla aina työpäivien jälkeen paljon itsekkin.
Lisäksi minulla on kaksi hevosta, joten ratsastus ja hevoset ovat suuri asia elämässäni. Ne toki nyt vähän mietityttää kun plussa tuli.. että miten kesällä, synnytyksen jälkeen ym.
 
Niin joo ja tämä tammikuun kierto oli ensimmäinen jossa join koko kierron greippimehua lasillisen päivässä ja lisäksi heiluteltiin peittoja miehen kanssa kolmena päivänä peräkkäin ovulaation aikaan. :D
 
Mä join myös greippimehua 2vkoa oviksen tienoilla, ja vehnänalkioöljyn hain kp 15 :)
 
Kiitos kaikille :)

Tämä plussa siis IVF:n tuoresiirron tuloksena meillä. Vielä on se huima keskenmenoriski taustalla, mutta tosiaan pyrin positiivisuuteen. Alkioita vielä hyvin pakkasessa, jos huonosti käy.
Tekis mieli testailla, joka aamu ettei vaan viivat katoa :joyful:
 
Hei! Yli vuoden yrityksen ja heti kohdun ulkopuolisen jälkeen olen vihdoinkin raskaana. Kävin varhaisultrassa varmistamassa että kaikki oikeassa paikassa. Mulla on vielä ihan epärealistinen olo ja tuntuu etten osaa/uskalla oikein riemuta asiasta vielä. Olen myös aika lailla ullalla kaikista asioista ja nolottaa erityisen paljon kun ikää on jo 36v.
 
Lulu: turhaan nolottaa, meitä on täällä aivan laidasta laitaan, ikähaitari on suuri ja kaikki ollaan samalla viivalla :) tervetuloa! Ja onneksi olkoon :)
 
Mäkin täältä sivusta huutelen vaikken enää esikoista odota, että Lulu älä yhtään nolostele. Olet juuri sopivassa ja täydellisessä iässä odottamaan juuri sinun täydellistä ja sopivaa vaavaa :) uskon että epävarmuus ja "noloilu" ei ole iästä eikä odotettavan lapsen vuoronumerosta kiinni. Paljon onnea ja iloa odotusaikaan :)
 
Jokaisella meillä on omat elämäntilanteet ja omat tarinamme, mutta jokainen meistä on tällä hetkellä samassa tilanteessa :dummy::dummy1: ja kenenkään ei pidä nolostella omaa tarinaansa:)
 
Moikka :)

Täytän viikon päästä 30v, poikaystävä on 34v. Häät kesäkuussa eli mahdollisimman "hyvään" aikaan tuli tämä meidän yllätys! Ensi viikolla olisi ollut vielä silmien taittovirheleikkaus ja sekin piti perua. Aamulla plussauksen jälkeen itkin poikaystävälle tunnin ja sopertelin että se leikkauskin pitää perua ja hän naurahti että maksaa sen sitten mulle kun saan mennä sinne.

Nyt pitää työkavereille feikata että en päässyt esitarkastuksesta läpi ja siksi silmiä ei olekaan leikattu. Kauhea salajuoni menossa ja olen vielä auttamattoman huono valehtelemaan :D Ensi viikolla sitten näkee meneekö selitykset läpi!
 
Lulu: mä olen samaa mieltä muiden kanssa myös että ihan turhaan nolostelet! Iästä riippumatta tosiaan samassa vauvanodotushuumassa ollaan täällä kaikki ja sehän ei ikää katso :)
mun mielestä on mukava kun täällä on vertaistukea ja saa kertoilla tuntemuksiaan vapaasti :)
 
Takaisin
Top