Minä lopetin reippaammilla/säikyimmilä hevosilla ratsastamisen heti plussauksesta. :) Mutta neljästä tallin otuksesta kaksi on sellaista, joilla uskallan mennä pidempään. Toisella on sen verran iso ravi, että sillä todennäköisesti menen kohta vaan käyntiä ja laukkaa (tasaisia askellajeja kun siitä hevosesta puhutaan). Mun omallakin kevennän suurimman osan ravista. Ja en siis maastoile tai hyppää enää esteitä. Kaikki tuntee hevosensa itse parhaiten ja tuskin meistä kukaan mitään riskejä ottaa. Mä jouduin kyllä jo lainaamaan kaverin ratsastushousuja, kun omissa ei mene napit kiinni tai sitten ne puristaa. :) Ja pissalla pitää muistaa käydä just ennen ratsastusta. :)
Mä kanssa katson ihan päivä kerrallaan, että mikä on fiilis. Mulla varmaan pää sanoo jo ennen mahaa, että nyt riittää. Olen sen verran hyvällä itsesuojeluvaistolla varustettu jo ennenkin raskautta. Meillä neuvolassa sanottiin, että kunhan tietää putoamisen riskit ja käyttää maalaisjärkeä, niin senkun ratsastat. Sanoi, että hän ei ole hevosihmisiä, mutta sen verran monen hevostelevan (tulevan) äidin kanssa on asiasta keskustellut, että tietää toisten ratsastavan melkein loppuun asti ja toisten lopettavan heti, että kukin tavallaan, välttäen riskejä ja kuunnellen kehoaan.