Letrozolin käyttäjiä?

Kettutyttö ja Varpu, tuosta testaamisesta vielä. Mulla on se ajatus siinä sellainen, että tavallaan valmistelen sitä pettymystä jo etukäteen. Jossain vaiheessa piinailua tulee sellanen olo, että ei enää jaksa uskotella itselleen olevansa raskaana ja se nega testi valmistelee sitten menkkoihin. Sitten kun ne alkaa, olo on jo helpottunut. Erilaisia ajatusmalleja vain :)

Pipsulle ja hannulille onnea ovisplussasta ja tsemppiä piinailuun :)

Orvokille tervetuloa palstalle. On varmasti hankalaa, kun töissäkään et pääse näitä asioita pakoon. Toivon, että teillä pian tärppää :)

Miten alinahilla pistellyt on sujuneet?
 
Kettutyttö ja Varpu, tuosta testaamisesta vielä. Mulla on se ajatus siinä sellainen, että tavallaan valmistelen sitä pettymystä jo etukäteen. Jossain vaiheessa piinailua tulee sellanen olo, että ei enää jaksa uskotella itselleen olevansa raskaana ja se nega testi valmistelee sitten menkkoihin. Sitten kun ne alkaa, olo on jo helpottunut. Erilaisia ajatusmalleja vain :)

Pipsulle ja hannulille onnea ovisplussasta ja tsemppiä piinailuun :)

Orvokille tervetuloa palstalle. On varmasti hankalaa, kun töissäkään et pääse näitä asioita pakoon. Toivon, että teillä pian tärppää :)

Miten alinahilla pistellyt on sujuneet?

Pistelyt alkaa tänään illalla. :p ;)
 
Kettutyttö ja Varpu, tuosta testaamisesta vielä. Mulla on se ajatus siinä sellainen, että tavallaan valmistelen sitä pettymystä jo etukäteen. Jossain vaiheessa piinailua tulee sellanen olo, että ei enää jaksa uskotella itselleen olevansa raskaana ja se nega testi valmistelee sitten menkkoihin. Sitten kun ne alkaa, olo on jo helpottunut. Erilaisia ajatusmalleja vain :)

Pipsulle ja hannulille onnea ovisplussasta ja tsemppiä piinailuun :)

Orvokille tervetuloa palstalle. On varmasti hankalaa, kun töissäkään et pääse näitä asioita pakoon. Toivon, että teillä pian tärppää :)

Miten alinahilla pistellyt on sujuneet?

Juu kaikki valmistautuu pettymykseen eri tavoin, mikä parhaiten sopii kenellekin:) Mä en taida edes jaksaa vaivautua testaamaan tänään, mulla nimittäin on kaikki turvotukset poissa, tissiarkuus hiipuu hiljalleen ja vatsakin on jo löysällä mikä aina ennakoi vuodon alkua. Treenikin kulki niin hyvin ettei tässä kyllä keho happea kuljeta kuin mulle itselleni :D Ihme että menkkakivut on pysyneet tänään poissa vaikka eilen niitä jo oli pitkin päivää. Ehkä ne rysähtää sitten kerralla päälle vuodon kanssa. Hohhoijaa, kyllä on taas jotenkin kurja olo tästä epäonnistumisesta, mutta eiköhän se ensi viikolla jo helpota kun pääsee taas Letro-purkille ja voi alkaa haaveilla maaliskuun vauvasta. :) Meinaatko sä Tyyne vielä testailla vai odotatko vuotoa?
 
Juu kaikki valmistautuu pettymykseen eri tavoin, mikä parhaiten sopii kenellekin:) Mä en taida edes jaksaa vaivautua testaamaan tänään, mulla nimittäin on kaikki turvotukset poissa, tissiarkuus hiipuu hiljalleen ja vatsakin on jo löysällä mikä aina ennakoi vuodon alkua. Treenikin kulki niin hyvin ettei tässä kyllä keho happea kuljeta kuin mulle itselleni :D Ihme että menkkakivut on pysyneet tänään poissa vaikka eilen niitä jo oli pitkin päivää. Ehkä ne rysähtää sitten kerralla päälle vuodon kanssa. Hohhoijaa, kyllä on taas jotenkin kurja olo tästä epäonnistumisesta, mutta eiköhän se ensi viikolla jo helpota kun pääsee taas Letro-purkille ja voi alkaa haaveilla maaliskuun vauvasta. :) Meinaatko sä Tyyne vielä testailla vai odotatko vuotoa?

Voi harmi, että kaikki hyvät oireet on poissa. Ehkäpä sitten ensi kierto on se teidän. On tämä kyllä jatkuvaa pettymyksestä toiseen jaksamista. Voimia toivon teille.

Tein äsken negatestin, joten tänään lopetan luget niin saa vuoto tulla. Me ollaan nyt sitten sellaisessa tilanteessa, että en tiedä miten tästä jatkaa eteenpäin. Meidän hoidot loppuu nyt pariskuntana, koska mies ilmoitti pari viikkoa sitten, ettei enää halua jatkaa. On liian stressaavaa ja raskasta tällainen elämä. Tähän kiertoon meillä oli siis inssi varattuna, mutta se piti tämän takia perua. Polilta sanottiin, että ajoitetulla yhdynnällä jatkaminen ei ole järkevää, koska tulokset on näin kehnot.
 
Voi harmi, että kaikki hyvät oireet on poissa. Ehkäpä sitten ensi kierto on se teidän. On tämä kyllä jatkuvaa pettymyksestä toiseen jaksamista. Voimia toivon teille.

Tein äsken negatestin, joten tänään lopetan luget niin saa vuoto tulla. Me ollaan nyt sitten sellaisessa tilanteessa, että en tiedä miten tästä jatkaa eteenpäin. Meidän hoidot loppuu nyt pariskuntana, koska mies ilmoitti pari viikkoa sitten, ettei enää halua jatkaa. On liian stressaavaa ja raskasta tällainen elämä. Tähän kiertoon meillä oli siis inssi varattuna, mutta se piti tämän takia perua. Polilta sanottiin, että ajoitetulla yhdynnällä jatkaminen ei ole järkevää, koska tulokset on näin kehnot.

Voi ei :( Onko mies nyt ihan ehdoton tässä asiassa? Jotkut parithan pitävät välillä hoitotaukoa, keskittyvät muuhun elämään ja keräävät voimia ja sitten jossain kohtaa taas aloittavat hoidot. Ehkä sunkin mies tarvii nyt vaan lepoa ja taukoa ja esimerkiksi syksyllä olisi voimia siihen inssin lähteä :) Miten pitkä yritys teillä onkaan taustalla ja kuinka pitkään ootte ollu hoidoissa?
 
Voi Tyyne :( <3
On kyllä ikävää kuulla :(
En edes tiedä mitä voisin sanoa. En mitään mikä lohduttaisi. Syvästi olen pahoillani.
 
Olittako te Tyyne julkisella hoidoissa? Oliko teillä se tilanne, että "vika" oli sussa, vai onko miehessäkin vikaa? Meillä mies on tosi paljon inseminaatiota vastaan, kokee sen jotenki "luonnottomana", sen sijaan ivf hoitoon hän suhtautuu erittäin hyvin. Ihan kuin se ivf ei olis "luonnoton", mutta en ole väittänyt vastaan tässä asiassa.. Ehkä pieni hengähdystauko voi auttaa asiaan, tai sitten, että kävis vaikka vaan ihan juttelemassa eri vaihtoehdoista, jos sattuis vaikka sellainen lääkäri, joka osais vedellä oikeista naruista :)
 
Voi harmi, että kaikki hyvät oireet on poissa. Ehkäpä sitten ensi kierto on se teidän. On tämä kyllä jatkuvaa pettymyksestä toiseen jaksamista. Voimia toivon teille.

Tein äsken negatestin, joten tänään lopetan luget niin saa vuoto tulla. Me ollaan nyt sitten sellaisessa tilanteessa, että en tiedä miten tästä jatkaa eteenpäin. Meidän hoidot loppuu nyt pariskuntana, koska mies ilmoitti pari viikkoa sitten, ettei enää halua jatkaa. On liian stressaavaa ja raskasta tällainen elämä. Tähän kiertoon meillä oli siis inssi varattuna, mutta se piti tämän takia perua. Polilta sanottiin, että ajoitetulla yhdynnällä jatkaminen ei ole järkevää, koska tulokset on näin kehnot.

Voi ei, onpa kurjaa! Hirveen paljon tsemppiä ja jaksamista sinne!
 
Tyyne, syvät pahoittelut! Todella kurja tilanne.
Mitäs jos sopisitte yhdessä, että ei nyt mitään ehdotonta päätöstä mihinkään, vaan "unohtaisitte" asian kesäksi, ja katsoisitte miltä syksyllä tuntuu. Luuletko että mies voisi sen verran tulla vastaan?
Epäreilua on sekin, että yksipuolisesti päätetään yhteisestä asiasta, vaikka eihän tietenkään ketään hoitoihin voi pakottaa.
 
Kyllä hän on tosi ehdoton. Kokee siis luonnottomana inssin, ivf:stä puhumattakaan. Pahin tuntuu olevan se purkin ”kättely” siellä polilla. Näytteen siis sai silloin tutkimusten alettua siellä annettua, mutta oli tosi järkyttynyt sen jälkeen pitkään.

Julkisella ollaan oltu nyt puolisen vuotta hoidoissa, mutta tämä kierto oli vasta toinen varsinainen hoitokierto. Meistä kummastakaan ei ole vikaa löydetty, mutta minussahan se on. Kerran on luomusti tullut kemiallinen. Muuten harvakseltaan ovuloin, mutta luteaalivaihe on liian lyhyt. Luomusti ei ole mitään järkeä mielestäni edes yrittää, onhan nämä tulokset jo nähty.

Ollaan tässä yritetty keskustella asiasta. Mies on sitä mieltä, että jatkettaisiin luomusti yritystä ja uskoo, että se vielä onnistuu. On niin eri näkemykset asiasta eikä kumpikaan pysty tulemaan vastaan.

Kiitos pahoitteluista. En olisi ikinä uskonut, että tällaisessa tilanteessa joskus olen. Oon ollut niin järkyttynyt, että olen pystynyt puhumaan vain yhdelle ystävälle. Tämä tänne avautuminenkin oli tosi vaikeaa. On jotenkin liian iso asia käsiteltäväksi.
 
Muokattu viimeksi:
Kyllä hän on tosi ehdoton. Kokee siis luonnottomana inssin, ivf:stä puhumattakaan. Pahin tuntuu olevan se purkin ”kättely” siellä polilla. Näytteen siis sai silloin tutkimusten alettua siellä annettua, mutta oli tosi järkyttynyt sen jälkeen pitkään.

Julkisella ollaan oltu nyt puolisen vuotta hoidoissa, mutta tämä kierto oli vasta toinen varsinainen hoitokierto. Meistä kummastakaan ei ole vikaa löydetty, mutta minussahan se on. Kerran on luomusti tullut kemiallinen. Muuten harvakseltaan ovuloin, mutta luteaalivaihe on liian lyhyt. Luomusti ei ole mitään järkeä mielestäni edes yrittää, onhan nämä tulokset jo nähty.

Ollaan tässä yritetty keskustella asiasta, ja huolestuttavalta näyttää. Mulla on ikää jo 35-v ja tuntuu, ettei ole hetkeäkään hukattavana enää. Mies on sitä mieltä, että jatkettaisiin luomusti yritystä ja uskoo, että se vielä onnistuu. On niin eri näkemykset asiasta eikä kumpikaan pysty tulemaan vastaan.

Kiitos pahoitteluista. En olisi ikinä uskonut, että tällaisessa tilanteessa joskus olen. Oon ollut niin järkyttynyt, että olen pystynyt puhumaan vain yhdelle ystävälle. Tämä tänne avautuminenkin oli tosi vaikeaa. On jotenkin liian iso asia käsiteltäväksi.

Voi että, on kyllä tosi vaikea tilanne kun ei teistä kumpikaan oikein voi pakottaa toista siihen ratkaisuun jota itse pitää oikeana :( Niin isosta asiasta on kyse. Olen kyllä tosi pahoillani teidän puolesta <3

Se mulla tuli kuitenkin vielä mieleen että jos ”vika” on enemmän sinussa, olisiko miehelle ok että sinä käytät vielä jonkin aikaa hormonihoitoa ja tukea tuohon lyhyeen luteaaliin, kyllähän se ilman inssiäkin voisi onnistua jos miehen siemenneste on normaali. Tietysti tuntuu toivottomalta jos lääkärit antaneet huonon ennusteen, mutta taustalla on kuitenkin kemiallinen ja hormonit on saattaneet jo nyt herätellä munasarjoja ym raskaudelle sopivaksi. Toivon koko sydemestäni että teidän kohdalle sattuisi vielä luomuihme tai mies muutaman kuukauden tauon jälkeen haluaisi vielä yrittää. Onko miehesi muuten puhunut tästä kenellekään ystävälle ? Vertaistuki auttaisi varmasti parhaiten mutta saattaisi ehkä kuunnella myös jotain ystävää. Jos saisi jotenkin puhuttua auki miksi se ”luonnottomuus” on jopa pahempi pelko kuin lapsettomaksi jääminen. Joka tapauksessa paljon voimia eikä sinun tarvitse vastata näihin mun pohdintoihin <3
 
Tyyne, olen pahoillani :( Mua suoraan sanoen vituttaa välillä nuo miehet, miten helpoo heidän on vaan todeta "mä en nyt vaan halua". Ja herranjesta miten heidän miehisyyttään koetellaan, jos pitää yksi näyte purkittaa. Muistan lasteni isänkin aikoinaan tuuletelleen, kun spermanäyte oli normaali. Mä siinä sitten että kiva kun juhlit voittajana, vika on siis vaan mussa :/ Tämä nykyinen kumppani ei pakon edessäkään lähtisi mihinkään hoitoihin, tai edes tutkimuksiin. Hän kun ei välttis haluaisi koko lasta. Sillä ei sitten ole väliä kuinka paljon mä haluan, tai että se olen minä jolla se ikä tulee vastaan. Hän voi vaikka vielä viisikymppisenä muuttaa mieltään. Mäkin usein mietin, että jos voittaisin lotossa, lähtisin hoitoihin yksin.
 
Voi Tyyne, paljon voimia! Kurjista kurjin tilanne, mutta toivottavasti löytäisitte vielä yhteisen molempia miellyttävän ratkaisun päästä tuosta eteenpäin. Ehkä pieni hengähdystauko voisi tehdä hyvää molemmille, mutta ymmärrän täysin tunteesi ajan rajallisuudesta ja siitä, ettei voi vain jäädä odottelemaan.

Inssistä ei ole kokemusta enkä tiedä miten "tuore" miehen näytteen pitää olla, mutta pystyisikö näytteen hoitamaan purkkiin muualla kuin polilla ja toimittamaan sitten sinne? Meillä ainakin mies meni ihan kipsiin klinikan kopissa ja näyte toimitettiin sitten kotoa klinikalle tunnin sisällä. Olisiko se vähemmän ahdistavaa niin, jos päätätte hoidoissa edetä?

Voi olla, että tulkitsen tekstiäsi ihan pieleen, mutta jotenkin tuli sellainen olo, että molemmat taitavat kokea tähänastiset epäonnistumiset vahvasti omaksi syykseen. Arvelit, että vika voisi olla enemmän sinussa ja lyhyessä luteaalivaiheessa. Ehkä mies taas kokee epäonnistuneensa miehenä ja haluaa jatkaa luomusti jotenkin todistaakseen ettei hänessä ole vikaa. Saisiko miehelle jotenkin vahvistettua sitä tuntemusta, että hänessä ei varmaankaan vikaa ole ja lääkketieteellinen apu tarvitaan sinulle? Jos tuo lyhyt luteaalivaihe on todettukin, niin saisiko miehelle sitä faktapohjaisesti painotten perusteltua hoitojen jatkoa? Varmasti olet kaikkesi jo yrittänyt, mutta ainakin omalla kohdalla välillä tuntuu, ettei omalla miehellä ihan kaikki faktat naisen lisääntymisbiologiasta ja siihen vaikuttavista asioista ole hallussa. Aika moneen kertaan on saanut selittää mikä vaikuttaa mihinkin, mitä milläkin lääkkeellä yritetään saada aikaan ja mikä tulos esim. ultrassa tarkoittaa mitäkin. Jotenkin sitä on itse niin syvällä tässä koko lapsettomuudessa ja yrittää löytää kaikesta mahdollisesta kaiken tiedon kun taas mies tuntuu sujuvasti ulkoistaneen itsensä monessa kohtaa ja tietotasokin on jotenkin ihan eri kuin itsellä. Ihan ymmärrettävää toisaalta, eihän miehet tätä kaikkea tuskaa joudu ihan samalla tavalla käymään läpi.

En tiedä saatko ajatuksestani kiinni, mutta toivon todella kovasti, että saatte keskusteluyhteyden toimimaan ja pääsette asiassa jollain tapaa eteenpäin.
 
Teitko louhitar muuten testiä? Entäs varpu? :)

Mihinköhän sitä suuntais ajatukset seuraavaksi kahdeksi viikoksi, menkkojen pitäis alkaa 10.6 :)
 
Teitko louhitar muuten testiä? Entäs varpu? :)

Mihinköhän sitä suuntais ajatukset seuraavaksi kahdeksi viikoksi, menkkojen pitäis alkaa 10.6 :)

En mä oo jaksanut kun oli niin selkeää aamulla että menkat tulee kun kaikki oireet alkoi häviämään. Tosin ei se tissiarkuus poistunutkaan, kyllä sitä vieläkin on mutta sitä yleensä mulla kestääkin tokaan vuotopäivään saakka. Alavatsalla on ollut tänään vihlaisuja, pikkupolttoja ja keltarauhanen (?) jomottelee, mutta kunnon kivut ei oo vielä alkaneet. Eikä vuoto. Näköjään menkat piinaa mua nyt joka kierrossa alkamalla mahdollisimman myöhään :mad: Huomenna tietty jo täytyy testata jos vuoto ei ala, jotta en ala toivomaan turhia.

Ei oo kyllä mitään vinkkejä mihin suunnata ajatukset piinaviikoilla, oma mieli ahkeroinut ainakin viikon vain ja ainoastaan kropan tuntemusten parissa :p Sinällään oon ihan helpottunutkin sit ku vuoto alkaa niin voi taas vähän aikaa keskittyä ihan vain elämään :grin
 
Teitko louhitar muuten testiä? Entäs varpu? :)

Mihinköhän sitä suuntais ajatukset seuraavaksi kahdeksi viikoksi, menkkojen pitäis alkaa 10.6 :)
Mulla menossa vasta dpo10, en ole vielä testannut. Yritän päästä ainakin torstaihin ennen ekaa testiä. Aika matelee ja tuntuu kuin oviksestakin olisi ainakin kuukausi. Olen pitänyt itseni todella kiireisenä tekemällä rästihommia kotona ja pihalla. Seuraavaksi pitää varmaan pestä ikkunat tai jotain vastaavaa, niin kestää vielä ajatukset muualla :) Aika uuvuttavaahan tämä on, mutta eipähän ehdi ihan kaikkea omasta kropasta kyttäämään.

Kaikenlaisia tuntemuksia on kyllä ollut, mutta kaikelle löytyy aina muukin selitys kuin se, mitä eniten toivon. Parina aamuna on pienen hetken ollut hieman etova olo, mutta syömisen jälkeen se on kadonnut. Palelu vaihtui ihmeelliseen hikoiluun ja hikin haisi jotenkin pistävämmälle. Ihmekös tuo näillä keleillä. Yhtenä iltana vuosi ikenistä vähän verta, mutta ehkä vaan harjasin vähän normaalia rajummin. Ei näistä tiedä mitä mikäkin tarkoittaa vai tarkoittaako yhtään mitään. Kuluisi vaan tämä viikko vauhdilla ja loppuisi tämä epätietoisuus. Selkeästi oma mieli yrittää valmistella pettymykseen tässäkin kierrossa, mutta periaatteessa toivoa on vielä, pitäisi vaan uskaltaa toivoa. Ristiriitaiset fiilikset :confused:
 
En mä oo jaksanut kun oli niin selkeää aamulla että menkat tulee kun kaikki oireet alkoi häviämään. Tosin ei se tissiarkuus poistunutkaan, kyllä sitä vieläkin on mutta sitä yleensä mulla kestääkin tokaan vuotopäivään saakka. Alavatsalla on ollut tänään vihlaisuja, pikkupolttoja ja keltarauhanen (?) jomottelee, mutta kunnon kivut ei oo vielä alkaneet. Eikä vuoto. Näköjään menkat piinaa mua nyt joka kierrossa alkamalla mahdollisimman myöhään :mad: Huomenna tietty jo täytyy testata jos vuoto ei ala, jotta en ala toivomaan turhia.

Ei oo kyllä mitään vinkkejä mihin suunnata ajatukset piinaviikoilla, oma mieli ahkeroinut ainakin viikon vain ja ainoastaan kropan tuntemusten parissa :p Sinällään oon ihan helpottunutkin sit ku vuoto alkaa niin voi taas vähän aikaa keskittyä ihan vain elämään :grin
Tsemppiä Varpu, vielähän se on mahdollista, että menkat ei sieltä alakaan tällä kertaa. Ehkä pääset/joudut huomenna testailemaan
 
Kiitos Louhitar, ainakaan yön aikana eivät alkaneet mutta ehkä ne sieltä vielä tulee. Tuntuu aika samalta kuin viime kierron kemiallisessa ja oonkin tässä miettinyt että jos tuo kiinnittyminen on mulla ongelmana kun ei ole mitään loppukierron lääketukea :/ Toisaalta luteaali on mulla ollut vähintään sen 14 päivää eikä tiputtele, mutta jos taas tulis kemiallinen niin kai se jostain ongelmasta kertoo. No, täytyy kattoa ensi kierrossa aloittaisinko varmuuden vuoksi terolutin oviksen jälkeen.. Sun oireet kuulostaa Louhitar hyvältä mutta ymmärrän ettei sitä oikein uskalla liikoja toivoa :) Muakin hikoilutti ihan pirusti joskus dpo10-11 mutta kun on nää helteet niin paha sanoa mistä johtui :grin Koko ajan on kyllä ennemminkin ollut tuskaisen kuuma kuin kylmä ja siksikin oon niin epäileväinen raskauden suhteen.

Joko Tyyne pääsi uuteen kiertoon? Toivottavasti teillä löytyy vielä joku yhteinen suunta tässä hoitoasiassa <3 On se musta vähän epäreiluakin että toinen voi päättää ettei halua kätellä purkkiin kun sä olisit valmis piikittämään, kestämään sivuvaikutukset ja ravaamaan ultrassa, jopa punkitioonkin asti menemään kaikkine hyperstimulaatioriskeineen jos se katsottais tarpeelliseksi. Toivon että miehelle riittäisi tuumaustauko ja ajattelisi sitten asiaa vähän toisestakin näkökulmasta :)
 
Meidän polilla ei ole mahdollista se, että toimittaisi miehen näytteen sinne kotoakäsin. Kysyin sitä jo silloin tammikuussa, koska se oli silloin miehelle niin kova paikka. Miun mies kyllä tietää tosi paljon näistä asioista, googlettelee ja selvittelee usein lisää. Hän tykkää tilastoista ja todennäköisyyksistä ja sitten ahdistuu, kun todennäköisyydet on niin pieniä :/ Häntä vaan ahdistaa tämä suorittaminen, aikataulutus ja lääketieteellisyys sekä se että koko elämä pyörii nyt tämän ympärillä.

Tosiaan sieltä polilta ovat sitä mieltä, että mulle eivät enää lääkkeitä määrää ilman inssiä. Ei ole mitään järkeä, kun pitäisi vaan siirtyä hoidoissa eteenpäin. Luget kyllä tarvitsisin ainakin, en tiedä pitääkö sitten yksityiseltä hakea.
Vitsit, kun kaipaan vaan meidän tavallista arkea! Kaikki kriisit on aina ihan hirveitä, mut tää vie kyllä voiton kaikesta.

Varpu, mulla on tänään kp 1. Toivon, että sulla on vielä mahdollisuus tässä kierrossa tai että se vuoto alkaisi sitten pian. Luteaalivaiheen tuesta ei ole mitään haittaa, kannattaa sitä kokeilla jos seuraava kierto tulee. En tiedä voisko kemiallinen johtua heikosta keltarauhasesta ilman että olisi tiputteluvuotoa? Miten kauan teillä olikaan tarkoitus nyt mennä tällä letro-kaavalla?

Ja tsemppiä piinailijoille! Onneksi nää kelit tosiaan mahdollistaa kaikkea puuhastelua, niin aika menee ehkä hiukan nopeampaa :)
 
Takaisin
Top