Letrozolin käyttäjiä?

Kiitos vastauksista. Tänään Dpo9 alkoi tuhru (tässä kierrossa olin poikkeuksellisesti vuodoton tähän saakka) joten jospa pian vaihtuisi kp1 ja pääsis ilmoittautumaan inssiin. Oli aika 50-50 noi vastaukset, voi kumpa ne antaisivat sen irroituspiikki niin ei tarvis sit arpoa meneekö tää vihkoon vai ei:nailbiting:
 
Täällä kans masistelee oikein kunnolla. Maanantaina ultraan ja ei edes huvittaisi mennä. Katsotaan varmaan vaan onko folleja kasvussa ja todetaan että inssiä ei tässä kuussa tehdä kun lääkäri lomalla, jippiaijei.

Mua niin ottaa kaikki nyt päähän, mietin vaan että puolitoista vuotta sitten kun meidän yritys alkoi niin muutama kaveri oli raskaana tai pienten vauvojen äitejä. Nyt heillä pienet vauvat ja useilla jo toinen raskaus aluilla, on menty kihloihin ja elämä etenee. Ja sitten olemme me, elämä junnaa paikoillaan ja mikään ei ole muuttunut, ei raskautta, ei kihloja - ei minkäänlaista etenemistä elämässä. Kyselyjä "koska teette vauvan, meillä jo toinen tulossa - teillä alkaa tulla kiire!", "hassua että ollaan saman ikäisiä ja meillä jo kolme muksua, eiköhän olisi jo teidänkin aika!", voi jumalauta kun tietäisivätkin tämän meidän työmaan. Ja sen kuinka paljon mua itkettää että kaikilla samanikäisillä kavereilla lapsia ja mulla ei, kun ainut haave pikkulikasta asti on olla äiti. Ja sitten vielä itkettää esimerkiksi ne ihmiset jotka ovat olleet ala-asteella kun mä olen ollut 9-luokalla, he ovat jo äitejä, monta vuotta nuorempia likkoja kuin minä.
Saatana tää elämä on epäreilua.
Istun takapihalla kylmässä, juon siideriä ja poltan tupakkaa koska nyt vaan v*tuttaa tämä koko elämä niin vietävän paljon.

Anteeksi avautuminen:wtf: Rauhaisaa lauantaita. :grin:Heartred
 
Täällä kans masistelee oikein kunnolla. Maanantaina ultraan ja ei edes huvittaisi mennä. Katsotaan varmaan vaan onko folleja kasvussa ja todetaan että inssiä ei tässä kuussa tehdä kun lääkäri lomalla, jippiaijei.

Mua niin ottaa kaikki nyt päähän, mietin vaan että puolitoista vuotta sitten kun meidän yritys alkoi niin muutama kaveri oli raskaana tai pienten vauvojen äitejä. Nyt heillä pienet vauvat ja useilla jo toinen raskaus aluilla, on menty kihloihin ja elämä etenee. Ja sitten olemme me, elämä junnaa paikoillaan ja mikään ei ole muuttunut, ei raskautta, ei kihloja - ei minkäänlaista etenemistä elämässä. Kyselyjä "koska teette vauvan, meillä jo toinen tulossa - teillä alkaa tulla kiire!", "hassua että ollaan saman ikäisiä ja meillä jo kolme muksua, eiköhän olisi jo teidänkin aika!", voi jumalauta kun tietäisivätkin tämän meidän työmaan. Ja sen kuinka paljon mua itkettää että kaikilla samanikäisillä kavereilla lapsia ja mulla ei, kun ainut haave pikkulikasta asti on olla äiti. Ja sitten vielä itkettää esimerkiksi ne ihmiset jotka ovat olleet ala-asteella kun mä olen ollut 9-luokalla, he ovat jo äitejä, monta vuotta nuorempia likkoja kuin minä.
Saatana tää elämä on epäreilua.
Istun takapihalla kylmässä, juon siideriä ja poltan tupakkaa koska nyt vaan v*tuttaa tämä koko elämä niin vietävän paljon.

Anteeksi avautuminen:wtf: Rauhaisaa lauantaita. :grin:Heartred

Voitaispa vetää yhdessä siduu ja tupakkaa ja puhua tai olla vaan hiljaa. Tai nauraa :Heartred

Olin syömässä kavereiden kanssa. Ja pysyin holittomalla. :hello2 vaikka tuskin tämäkään auttaa raskautumaan mut eipä haittaakaan ole. Silti oli kivaa ja tuntuu melkein et ois vähän humalassakin :hilarious: kai väsyttää.
 
Isosti sympatiaa. Itse pmsragea tänään harrastaneena eniten on v*tuttanut kaikki. Varsinkin tämä surkea keho, joka selvästi vihaa miehen täydellistä spermaa:mad: Se on kyllä ironinen ajatus että samassa ajassa kun itse yrittää raskautua joku toinen tekee kaksi lasta:oops: eikä itsekään ole edes yrittänyt niin pitkään johonkin toiseen verrattuna:dead:

Tsemppiä, jos tuntuu siltä, niin kannustan puhumaan kavereiden kanssa vaikeuksista. Eihän ne kaikkea sitä välttämättä ymmärrä, itsekin saa välillä vähän kömpelöä vastakaikua asiaan, mutta loppuu ainakin se saakelin ärsyttävä millon millon juttu. Ainakin omat kaverit ovat myös jo hylänneet nää perus "älä stressaa yms" kliseetkin. Myös itsellä on helpompi elää ja olla kun ei tarvitse piilotella tämän asian kanssa.
 
Isosti sympatiaa. Itse pmsragea tänään harrastaneena eniten on v*tuttanut kaikki. Varsinkin tämä surkea keho, joka selvästi vihaa miehen täydellistä spermaa:mad: Se on kyllä ironinen ajatus että samassa ajassa kun itse yrittää raskautua joku toinen tekee kaksi lasta:oops: eikä itsekään ole edes yrittänyt niin pitkään johonkin toiseen verrattuna:dead:

Tsemppiä, jos tuntuu siltä, niin kannustan puhumaan kavereiden kanssa vaikeuksista. Eihän ne kaikkea sitä välttämättä ymmärrä, itsekin saa välillä vähän kömpelöä vastakaikua asiaan, mutta loppuu ainakin se saakelin ärsyttävä millon millon juttu. Ainakin omat kaverit ovat myös jo hylänneet nää perus "älä stressaa yms" kliseetkin. Myös itsellä on helpompi elää ja olla kun ei tarvitse piilotella tämän asian kanssa.

Tänään sanoin yhdelle että me lapsettomat vihataan tota älä stressaa juttua :hilarious:
 
jannn voi se olisikin ihanaa:Heartred

Nipanderi, mä en vaan pysty puhumaan tästä kun ihan muutamalle hyvälle ystävälle jotka siis tietävät. :sorry: Oon nuoresta asti ollut sellanen että mun on todella vaikea näyttää omaa heikkoutta tai epäonnistumista. En kestä sitä jos olen "huonompi" kuin joku toinen. Ja koen että jotkut "kaverit" voisivat saada jopa nautintoa siitä että he ovat niin mahdottoman fertiilejä ja minä en.
Äh, vaikea selittää. Tää on mulle itselleni niin vaikea asia sulattaa että en onnistu jossakin vaikka kuinka yritän. Pystyn kuitenkin puhumaan niille ystäville jotka tästä tietävät mutta en heillekkään halua näyttää kuinka paljon tämä lapsettomuus mua oikeasti vaivaa, esitän vain reipasta ja rohkeaa ja pidän muurit yllä. Kai se on joku suojausmekanismi myös omille tunteille - niin kauan kun niitä ei sano ääneen niin ne eivät ole niin musertavia.
... Kunnes tulee tälläinen päivä kun ei voi vaan pidättää sitä tuskaa - tähänkin koen kuitenkin parhaimmaksi itkeä yksin ja tulla tänne purkamaan, onneksi ootte olemassa! :Heartpink
 
jannn voi se olisikin ihanaa:Heartred

Nipanderi, mä en vaan pysty puhumaan tästä kun ihan muutamalle hyvälle ystävälle jotka siis tietävät. :sorry: Oon nuoresta asti ollut sellanen että mun on todella vaikea näyttää omaa heikkoutta tai epäonnistumista. En kestä sitä jos olen "huonompi" kuin joku toinen. Ja koen että jotkut "kaverit" voisivat saada jopa nautintoa siitä että he ovat niin mahdottoman fertiilejä ja minä en.
Äh, vaikea selittää. Tää on mulle itselleni niin vaikea asia sulattaa että en onnistu jossakin vaikka kuinka yritän. Pystyn kuitenkin puhumaan niille ystäville jotka tästä tietävät mutta en heillekkään halua näyttää kuinka paljon tämä lapsettomuus mua oikeasti vaivaa, esitän vain reipasta ja rohkeaa ja pidän muurit yllä. Kai se on joku suojausmekanismi myös omille tunteille - niin kauan kun niitä ei sano ääneen niin ne eivät ole niin musertavia.
... Kunnes tulee tälläinen päivä kun ei voi vaan pidättää sitä tuskaa - tähänkin koen kuitenkin parhaimmaksi itkeä yksin ja tulla tänne purkamaan, onneksi ootte olemassa! :Heartpink

Tavallaan kyllä ymmärrän, mutta sellainen kaveri joka saa nautintoa toisten epäonnistumisesta ei kyllä ole kaveri:sad001 ja toki voihan olla, että sitä vaan tuntee niin, koska itsestä tuntuu niin kurjalta epäonnistua.

Itselle voimaannuttavinta avoimuudessa on ollut se, että sitten toisetkin ovat halutessaan voineet olla avoimia. Se on tullut jo useampaan kertaan todistettua että moni kakku päältä kaunis. Siis että aika monella muullakin on ollut rastinsa kannettavana tässä samassa asiassa, vaikka ulospäin ovat antaneet aivan toisenlaista kuvaa:happy:

Parempia päiviä sinne. Uskotaan että jossain kohtaa tämä yritys ja epäonnistuminen palkitaan.
 
En nyt tiedä mitä tää on, kemiallinen? Edelleen tuhruttelua ja aamulla tuli pieniä hyytymä kun kävi vessassa, oliko tää nyt siinä sitten. Testissä edelleen haalea viiva. Jos kesken /kemiallinen, niin voinkohan alottaa letrot normaalisti. Ja mistä tiedän mikä nyt sit on kp1 :bag: Rinnat kipeänä... virallinen testipäivä vasta ens pe vaikka nyt jo dpo11. Munhan pitäs ens pe mennessä olla melkein jo syönyt sit letrot jos nää on menkat. Pitääkö tässä huomenna soittaa klinikalle sitten:confused005 en vaan usko että tää hyvin päättyy kun tuli noita hyytymiäkin vähän. Prkl. Alinna eilinen, tänään tein kaks kerralla. :rolleyes: olisikohan terolutit pitäneet tän vuodon poissa..tietenkin tässä kierrossa kokeiltiin olla ilman.. Mutta tuskin nekään auttaa jos on kesken mennäkseen.
received_500326153900752.jpeg
 
Muokattu viimeksi:
En nyt tiedä mitä tää on, kemiallinen? Edelleen tuhruttelua ja aamulla tuli pieniä hyytymä kun kävi vessassa, oliko tää nyt siinä sitten. Testissä edelleen haalea viiva. Jos kesken /kemiallinen, niin voinkohan alottaa letrot normaalisti. Ja mistä tiedän mikä nyt sit on kp1 :bag: Rinnat kipeänä... virallinen testipäivä vasta ens pe vaikka nyt jo dpo11. Munhan pitäs ens pe mennessä olla melkein jo syönyt sit letrot jos nää on menkat. Pitääkö tässä huomenna soittaa klinikalle sitten:confused005 en vaan usko että tää hyvin päättyy kun tuli noita hyytymiäkin vähän. Prkl. Alinna eilinen, tänään tein kaks kerralla. :rolleyes: olisikohan terolutit pitäneet tän vuodon poissa..tietenkin tässä kierrossa kokeiltiin olla ilman.. Mutta tuskin nekään auttaa jos on kesken mennäkseen. View attachment 86761

Huomenna uus testi ja soitto klinikalle? Ehkä pääset aiemmin testiin tmv. Viiva on kyllä vahvistunut.
 
Tavallaan kyllä ymmärrän, mutta sellainen kaveri joka saa nautintoa toisten epäonnistumisesta ei kyllä ole kaveri:sad001 ja toki voihan olla, että sitä vaan tuntee niin, koska itsestä tuntuu niin kurjalta epäonnistua.

Itselle voimaannuttavinta avoimuudessa on ollut se, että sitten toisetkin ovat halutessaan voineet olla avoimia. Se on tullut jo useampaan kertaan todistettua että moni kakku päältä kaunis. Siis että aika monella muullakin on ollut rastinsa kannettavana tässä samassa asiassa, vaikka ulospäin ovat antaneet aivan toisenlaista kuvaa:happy:

Parempia päiviä sinne. Uskotaan että jossain kohtaa tämä yritys ja epäonnistuminen palkitaan.

Joo jos mä järjelle ajattelen niin en usko että kukaan toisen epäonnistumisesta nautintoa saisi, mutta kun itse uiskentelee välillä niin syvissä vesissä niin ajatuksetkin ovat sellaisia.
+ Nämä kyselijät ovat usein sellaisia lapsuudenkavereita joiden kanssa käyn kahvilla kerran vuodessa tai nään ohimennen kaupungilla.

Kiitos tsempeistä ja ihanaa sunnuntaita kaikille!
Tänään selvästi jo helpompi päivä, ja unisaldo viimeyöltä 10 tuntia. :Heartred
 
jannn voi se olisikin ihanaa:Heartred

Nipanderi, mä en vaan pysty puhumaan tästä kun ihan muutamalle hyvälle ystävälle jotka siis tietävät. :sorry: Oon nuoresta asti ollut sellanen että mun on todella vaikea näyttää omaa heikkoutta tai epäonnistumista. En kestä sitä jos olen "huonompi" kuin joku toinen. Ja koen että jotkut "kaverit" voisivat saada jopa nautintoa siitä että he ovat niin mahdottoman fertiilejä ja minä en.
Äh, vaikea selittää. Tää on mulle itselleni niin vaikea asia sulattaa että en onnistu jossakin vaikka kuinka yritän. Pystyn kuitenkin puhumaan niille ystäville jotka tästä tietävät mutta en heillekkään halua näyttää kuinka paljon tämä lapsettomuus mua oikeasti vaivaa, esitän vain reipasta ja rohkeaa ja pidän muurit yllä. Kai se on joku suojausmekanismi myös omille tunteille - niin kauan kun niitä ei sano ääneen niin ne eivät ole niin musertavia.
... Kunnes tulee tälläinen päivä kun ei voi vaan pidättää sitä tuskaa - tähänkin koen kuitenkin parhaimmaksi itkeä yksin ja tulla tänne purkamaan, onneksi ootte olemassa! :Heartpink

Tämä on niin hankalaa, kun jos kaikki paino, elämäntavat yms on kohdillaan, niin ei sen lisäksi pysty hirveästi itse mitenkään vaikuttamaan lapsettomuusasiassa. Sormet ristissä toivotaan, että hoidot osuu kohdilleen. Yritteliäillä ja tekevillä ihmisillä vaikea sulattaa, että kaikki ei vaan ole aina omissa käsissä. "Miksi en onnistu vaikka yritän", kun yrittämisestä se ei ole kiinni. Armollisuutta itselle. :shy: :Heartred
 
En nyt tiedä mitä tää on, kemiallinen? Edelleen tuhruttelua ja aamulla tuli pieniä hyytymä kun kävi vessassa, oliko tää nyt siinä sitten. Testissä edelleen haalea viiva. Jos kesken /kemiallinen, niin voinkohan alottaa letrot normaalisti. Ja mistä tiedän mikä nyt sit on kp1 :bag: Rinnat kipeänä... virallinen testipäivä vasta ens pe vaikka nyt jo dpo11. Munhan pitäs ens pe mennessä olla melkein jo syönyt sit letrot jos nää on menkat. Pitääkö tässä huomenna soittaa klinikalle sitten:confused005 en vaan usko että tää hyvin päättyy kun tuli noita hyytymiäkin vähän. Prkl. Alinna eilinen, tänään tein kaks kerralla. :rolleyes: olisikohan terolutit pitäneet tän vuodon poissa..tietenkin tässä kierrossa kokeiltiin olla ilman.. Mutta tuskin nekään auttaa jos on kesken mennäkseen. View attachment 86761

Eihän noi viivat välttämättä ton vahvempia vielä ookkaan jos vasta dpo11. Ja jos vuotokaan ei oo alkanut. Tuhruhan voi olla myös normaalia tähän alkuraskauteen kuuluvaa. Itse odottelisin vielä enkä vielä heittäs kirvestä kaivoon! :)Tsemppiä!
 
En nyt tiedä mitä tää on, kemiallinen? Edelleen tuhruttelua ja aamulla tuli pieniä hyytymä kun kävi vessassa, oliko tää nyt siinä sitten. Testissä edelleen haalea viiva. Jos kesken /kemiallinen, niin voinkohan alottaa letrot normaalisti. Ja mistä tiedän mikä nyt sit on kp1 :bag: Rinnat kipeänä... virallinen testipäivä vasta ens pe vaikka nyt jo dpo11. Munhan pitäs ens pe mennessä olla melkein jo syönyt sit letrot jos nää on menkat. Pitääkö tässä huomenna soittaa klinikalle sitten:confused005 en vaan usko että tää hyvin päättyy kun tuli noita hyytymiäkin vähän. Prkl. Alinna eilinen, tänään tein kaks kerralla. :rolleyes: olisikohan terolutit pitäneet tän vuodon poissa..tietenkin tässä kierrossa kokeiltiin olla ilman.. Mutta tuskin nekään auttaa jos on kesken mennäkseen. View attachment 86761
Mun mielestä on vahvistunu hieman :) Mulle ainakin teroitettiin, että letrot saa aloittaa vasta, kun vuotoa tulee ihan kunnolla, et se ois sit kp1 ja aloitus kp2, joillekihan määrätään letrot vasta kp5 aloitettavaksi, että en usko, että haittaa vaikka meniskin aloitus myöhäisemmäksi MUTTA toivottavasti viiva lähtee vahvistumaan ja ei tartte miettiä letrojen aloitusta :)
 
Kp1, eli parin päivän päästä sitten aloitan letrot. Mihin vuorokauden aikaan ootte ottanut? Mietin jos tulee sivuvaikutuksia, niin onko parempi ottaa tyyliin yötä vasten:pompus:
 
Kp1, eli parin päivän päästä sitten aloitan letrot. Mihin vuorokauden aikaan ootte ottanut? Mietin jos tulee sivuvaikutuksia, niin onko parempi ottaa tyyliin yötä vasten:pompus:

Oon ottanu aina aamulla mut mulle ei oo tullu mitää sellasii sivuvaikutuksia mitkä häirittis päiväelämää.
 
Lähinnä mietin tota pääkipua ym. Lueskelin juuri tuon tuoteselosteen. Kyllähän mulle sanottiin, että haittavaikutuslista on pitkä, eikä todennäköisesti kosketa näin täsmällisellä käytöllä, mutta huh, oli se silti pidempi mitä kuvittelin...
 
Lähinnä mietin tota pääkipua ym. Lueskelin juuri tuon tuoteselosteen. Kyllähän mulle sanottiin, että haittavaikutuslista on pitkä, eikä todennäköisesti kosketa näin täsmällisellä käytöllä, mutta huh, oli se silti pidempi mitä kuvittelin...

No eipä sitä tiedä ennenkuin kokeilee. Toivottavasti ei tulis sullekaa mitää ihmeempiä mut voithan aloittaa illalla ja kattoo tuleeko mitään. Mites oliko tää nyt hyvä kp1 ajoitus inssin kannalta? :gen014
 
No eipä sitä tiedä ennenkuin kokeilee. Toivottavasti ei tulis sullekaa mitää ihmeempiä mut voithan aloittaa illalla ja kattoo tuleeko mitään. Mites oliko tää nyt hyvä kp1 ajoitus inssin kannalta? :gen014

Meen tismelleen kalenteripäivien mukaan. Mies lähtee 18. Päivällä, että siihen saakka mulla on aikaa kehittää itelleni ovulaatio:nailbiting: 18. päivä aamulla on vika tsäänssi et mies ehtis veivaa siemenet purkkiin. Muuten homma siirtyy 2kk eteenpäin:nailbiting:
 
Takaisin
Top