Mä ehdin syödä 5 letrokiertoa ennen ensi kuun lääkärin aikaa ja tosiaan toivon että saan jonkun hoitomuodon letrojen lisäksi. Ne toimii kuitenkin kuten pitää ja saa oviksen tulemaan mutta raskaus ei vaan ala! + Meillähän nyt ei ole vielä miestä edes tutkittu, ens kuussa sitten!
Tuntuu tää niin unelta, niin monta kuukautta mahtuu 2 vuoteen joka kuukausi kävi toivon ja menetyksen läpi. Toivon että te kaikki saatte 2 viivaa ja päästään juhliin vauva huumaa 
Hei!
Olen seurannut tätä sivustoa varmaan tammikuusta, 2 vuotta lapsettomuutta yrityksestä ja huhtikuussa sain letrot käyttöön 4 kuukaudeksi 1 tbl päivässä. Kunnallisella ollaan käyty. Molemmat terveitä ja järjestelmät toimii, letrot otettiin vaan puustaamaan ovulaatiota. Raskautta ei tullut näinä kuukausina mutta kuukautiskierto lyheni 30 —- 27. Neljännen letro kierron jälkeen piti soittaa naisten osastolle ettei raskautta alkanut, jolloin laitettiin lähete hesaan jossa hoidot olisi jatkunut. Sen jälkeen piti pitää luomu kuukausi eli ei letroja. Nyt sit viikon verran odottanut koska ne kuukautiset alkaa, onko kierto pidentynyt? rinnat ollu niin kipeät monta viikkoa ja pyörrytystä ja hajuaisti vahvistunut.
Tänään aamulla sit uskallettiin tehdä raskaustesti. 2 punaista viivaa
Hei!
Olen seurannut tätä sivustoa varmaan tammikuusta, 2 vuotta lapsettomuutta yrityksestä ja huhtikuussa sain letrot käyttöön 4 kuukaudeksi 1 tbl päivässä. Kunnallisella ollaan käyty. Molemmat terveitä ja järjestelmät toimii, letrot otettiin vaan puustaamaan ovulaatiota. Raskautta ei tullut näinä kuukausina mutta kuukautiskierto lyheni 30 —- 27. Neljännen letro kierron jälkeen piti soittaa naisten osastolle ettei raskautta alkanut, jolloin laitettiin lähete hesaan jossa hoidot olisi jatkunut. Sen jälkeen piti pitää luomu kuukausi eli ei letroja. Nyt sit viikon verran odottanut koska ne kuukautiset alkaa, onko kierto pidentynyt? rinnat ollu niin kipeät monta viikkoa ja pyörrytystä ja hajuaisti vahvistunut.
Tänään aamulla sit uskallettiin tehdä raskaustesti. 2 punaista viivaa
!
on tää odottamisen odottaminen niin vaikeaa, ja sietää noita katkeruuden, surun, vihan ja epätoivon tunteita päivittäin. Mua auttaa henkisesti jonkin verran vertaistuki eli se ettei ole yksin tämän asian kanssa ja että pystyy seuraamaan myös muiden vaiheita tässä kamppailussa. Toivottavasti inssi osuu oikealle päivälle ja saadaan tehtyä! Hyvä myös muistaa että vaikka tää on ikuisuus odottaa niin toisaalta raskaus voi alkaa jo seuraavasta kierrosta ja tilanne muuttua siis nopeastikin toivotunlaiseksi.
Voi ihan kun omasta suusta nuo mietteet. Mä muistan kun jo 16- vuotiaana silloisen poikaystävän kanssa halusin lapsia, eli 10 vuotta ollut jo hirveä hinku omiin lapsiin. Tietenkin jälkeenpäin ajateltuna luojalle kiitos ettei niin nuorena ja silloisen poikakaverin kanssa tätä toivetta toteutettu. Sen jälkeen tuli piiiiitkä sinkkuaika ja mietin löydänkö koskaan enää sellaista miestä jonka kanssa haluan ja saan lapsia. Kun tapasin nykyisen mieheni, tiesin heti että hän on tulevien lapsieni isä ja tiedettiin molemmat että ollaan toistemme kanssa todennäköisesti koko loppuelämä, joten lapsi saa tulla vaikka heti. Noh, ei se lapsi sieltä ihan helpolla näköjään tulekaan ja jumaliste tämä kaikki yritys on voimia vievää. Mikään muu ei päässä pyöri kun lapsihaave. Käyn päivässä lukuisia kertoja lukemassa tätä palstaa, toista palstaa ja luen millaisia oireita voisi olla missäkin dpo:ssa. Oon sanonu miehelle että jos niin kävisi että lapsettomaksi jäätäisiin niin pakkaisin omaisuuteni, katkaisisin välit kaikkiin ja muuttaisin ulkomaille suremaan kohtaloa. Mä tiedän että musta tulisi NIIN katkera mun kavereille jotka olis äitejä ja mä en edes haluaisi kertoa kellekkään että mä en saa olla äiti. Tunnen siitä ajatuksesta häpeää että en ole onnistunut naisena ja en siedä ajatusta itseltäni tai muilta että kukaan ei minua äidiksi tulisi kutsumaan.
Rankkoja ajatuksia, eikä sitä tietenkään tiedä miten sitä toimisi jos täysi tyrmäys raskautumiselle tulisi.
Tänään dpo6 ja ihan normaali olo, usko tärppäyksestä on pyöreä nolla. Tämä olikin sitten viimeinen yk ennen lääkäriä.
Helpottunut olo että pääsee etenemään ja samaan aikaan masentaa kun en vaan nää meitä istumassa lapsettomuuspolin vastaanotolla.
Halit sinulle Pupsis
enkä mäkään voi sietää ajatusta siitä että pitäisi tai voisin koskaan hyväksyä lopullista lapsettomuutta. Nyt on viel edessä 4-5 kiertoa luomuilua, tai puoliluomuilua jos käytän lugeja vain, niin pää varmaan hajoo jossain kohti. Voi kun aivot vois laittaa tän asian suhteen nyt offille ja napsasta päälle sit helmikuussa
Voi ihan kun omasta suusta nuo mietteet. Mä muistan kun jo 16- vuotiaana silloisen poikaystävän kanssa halusin lapsia, eli 10 vuotta ollut jo hirveä hinku omiin lapsiin. Tietenkin jälkeenpäin ajateltuna luojalle kiitos ettei niin nuorena ja silloisen poikakaverin kanssa tätä toivetta toteutettu. Sen jälkeen tuli piiiiitkä sinkkuaika ja mietin löydänkö koskaan enää sellaista miestä jonka kanssa haluan ja saan lapsia. Kun tapasin nykyisen mieheni, tiesin heti että hän on tulevien lapsieni isä ja tiedettiin molemmat että ollaan toistemme kanssa todennäköisesti koko loppuelämä, joten lapsi saa tulla vaikka heti. Noh, ei se lapsi sieltä ihan helpolla näköjään tulekaan ja jumaliste tämä kaikki yritys on voimia vievää. Mikään muu ei päässä pyöri kun lapsihaave. Käyn päivässä lukuisia kertoja lukemassa tätä palstaa, toista palstaa ja luen millaisia oireita voisi olla missäkin dpo:ssa. Oon sanonu miehelle että jos niin kävisi että lapsettomaksi jäätäisiin niin pakkaisin omaisuuteni, katkaisisin välit kaikkiin ja muuttaisin ulkomaille suremaan kohtaloa. Mä tiedän että musta tulisi NIIN katkera mun kavereille jotka olis äitejä ja mä en edes haluaisi kertoa kellekkään että mä en saa olla äiti. Tunnen siitä ajatuksesta häpeää että en ole onnistunut naisena ja en siedä ajatusta itseltäni tai muilta että kukaan ei minua äidiksi tulisi kutsumaan.
Rankkoja ajatuksia, eikä sitä tietenkään tiedä miten sitä toimisi jos täysi tyrmäys raskautumiselle tulisi.
Tänään dpo6 ja ihan normaali olo, usko tärppäyksestä on pyöreä nolla. Tämä olikin sitten viimeinen yk ennen lääkäriä.
Helpottunut olo että pääsee etenemään ja samaan aikaan masentaa kun en vaan nää meitä istumassa lapsettomuuspolin vastaanotolla.
Halit sinulle Pupsis
ei pitäis ostaa niitä kotiin ennen kuin menkat myöhässä, mutta en koskaan pystyisi siihen.älkää pliis jättäkö tätä aloitusta vaikka käytte hoidoissa 
