Letrozolin käyttäjiä?

Mä en oo oikeestaan koskaan nähnyt edes viivanpaikkaa. Testeinä one step 10miu.
Ja hyvä niin koska varmaan halkeaisin innostuksesta (turhaan) jos siinä jotain pientä edes näkyisi. :hilarious:
Jospa sun viivanpaikka alkaisikin vahvistumaan:smiley-angelic001 *peukut pystyssä!*

Jos on niitä one step liuskoja niin niihin tulee haaleimmat viivanpaikat, just ja just näkee. 10miu one step puikkoihin tulee taas melko selkeä viivanpaikka.
 
Mul menny sofin liuskaan hermot ku hirvee viivanpaikka. Onneks kuivuttuaan katoo. Mut tilasin nyt taas one steppejä vaihteeks..
 
Nyt ollaan käyty ensikäynnillä julkisella lapsettomuusklinikalla. Tavattiin sekä sairaanhoitajaa että lääkäriä peräkkäin. Lääkäri teki alapäätutkimuksen ja ultran. Seuraava steppi on tehdä aukiolotutkimus, koska sitä ei tehty yksityisellä. Aukiolotutkimus tehdään kierron 5-10 päivänä. Aukiolotutkimuksen tulokset saa heti paikan päällä ja sanoivat että voidaan jo sen käynnin yhteydessä todennäköisesti miettiä hoitosuunnitelmaa. Meille sanoiat alustavasti että Letrozol on jo kokeiltu niin jotkut muut lääkkeet irrotuspistoksen kanssa ja inseminaatio voisi olla meille hyväksi koska mitään ongelmaa ei ole vielä löydetty.

Onneksi odotan kuukautisten alkavan parin päivän kuluttua niin ei tarvitsisi niin kauan odottaa että homma etenisi...
Lisäksi he suosittelivat hankkimaan cleare cluen digitaalisia ovulaatiotestejä, ei tarvitse jäädä miettimään onko siinä viivaa vai ei.
 
Täällä aamun testi dpo11 nega joten kyllä tää kierto tais nyt olla tässä. Teroluteja vielä tämä ja huominen niin saa nähdä milloin tulee täti kylään. Jos mulla nyt kierrot pysyy tässä 32 päivässä niin ekalla lääkärinajalla mulla menossa kp9. Toivottavasti tekisi siellä jo jotain "konkreettista" esim aukiolotutkimuksen.
 
Unohtui mainita että sairaanhoitaja suositteli Clear Blue/digitaalisten ovulaatiotestien lisäksi myös D-vitamiinia sekä itselleni että miehelle. Muut ehkä olette tienneet tästä mutta itselleni se oli uutta tietoa. Kaikkia muita vitamiineja ja foolihappoja sekä poppakonsteja tullut kokeiltua mutta nyt oli kiva saada jotain uutta mikä lisäisi toivoa.

Tänään alkoi myös kuukautiset eli huomenna aamulla soitan klinikalle jotta pääisi ensi viikon aikana aukiolotutkimukseen.

Toivon todella paljon onnea kaikille tässä keskustelussa!! Jokainen meistä NIIN ansaitsee tulla raskaaksi :Heartred
 
Tein sit ovulaatiotestin ja taas tummaa.. Vähintää yhtä tumma ku joskus kp13/14 ja nyt on kp21.. Aaargh. Raskautesti negaa
 
Tein sit ovulaatiotestin ja taas tummaa.. Vähintää yhtä tumma ku joskus kp13/14 ja nyt on kp21.. Aaargh. Raskautesti negaa

Ompa outoa kyllä miten pitkään näkyy väriä.
Oon joskus netistä lueskellu että jos ovistesti ei haalene niin munasolu ei pääse irtoamaan esim stressin takia. Ja sen vuoksi lh huiput on sekaisin kun kovasti se munasolu yrittää irrottautua. Nämä toki vain ihan netistä luettuja juttuja että ei kovin vakavasti kannata ottaa.
Lääkärille mainitsisin asiasta :)
 
Ompa outoa kyllä miten pitkään näkyy väriä.
Oon joskus netistä lueskellu että jos ovistesti ei haalene niin munasolu ei pääse irtoamaan esim stressin takia. Ja sen vuoksi lh huiput on sekaisin kun kovasti se munasolu yrittää irrottautua. Nämä toki vain ihan netistä luettuja juttuja että ei kovin vakavasti kannata ottaa.
Lääkärille mainitsisin asiasta :)

Juu sanon ku ens kierros lääkäriin..harmi et tää kierto meni plörinäks :sad001
 
Täällä kans masis olot päällä.
Aamun testi nega. Miten sitä onkaan taas niin vaikea hyväksyä että tärppiä ei tullut.. Aamun taas lueskelin palstoja jossa monella ei ole dpo12 tullut plussaa mutta sitten dpo13/14/15/16 saattanutkin ilmestyä. Ja toiveikkaana että jospa se minullakin näkyisi vasta parin/muutaman pvän päästä. Oireita ei edes ole mitään mutta sitä plussaa toivoo vaa niin kovasti:sad001
Ajatukset pyörineet koko päivän että en edes "nää" meidän elämää se nyytti rinnalla, se tuntuu nyt niin mahdottomalta haaveelta. Vaikea selittää näitä fiiliksiä. Musertavan vahva tunne että meille ei vauvaa suoda vaikka eihän sitä vielä tiedä ennen lääkärin tutkimuksia yms. Tai voihan lapsettomuus olla myös täysin selittämätöntäkin. Hirveä avautuminen mutta nyt tuntuu tältä.
 
Täällä kans masis olot päällä.
Aamun testi nega. Miten sitä onkaan taas niin vaikea hyväksyä että tärppiä ei tullut.. Aamun taas lueskelin palstoja jossa monella ei ole dpo12 tullut plussaa mutta sitten dpo13/14/15/16 saattanutkin ilmestyä. Ja toiveikkaana että jospa se minullakin näkyisi vasta parin/muutaman pvän päästä. Oireita ei edes ole mitään mutta sitä plussaa toivoo vaa niin kovasti:sad001
Ajatukset pyörineet koko päivän että en edes "nää" meidän elämää se nyytti rinnalla, se tuntuu nyt niin mahdottomalta haaveelta. Vaikea selittää näitä fiiliksiä. Musertavan vahva tunne että meille ei vauvaa suoda vaikka eihän sitä vielä tiedä ennen lääkärin tutkimuksia yms. Tai voihan lapsettomuus olla myös täysin selittämätöntäkin. Hirveä avautuminen mutta nyt tuntuu tältä.

:Heartred
Mulla on välillä sama vahva tunne siitä ettei ikinä onnistuta. Ja se on todella musertava ja ahdistava. Voisi kuvailla pakokauhun tunteeksi. Yleensä mun on pakko laittaa ajatus/tunne pian sivuun sillä se on liian hirveää tunnettavaksi.
 
Sama täällä.. Olin joteki huoleton/toiveikas tästä kierrosta mut nyt tuntuu et äh ei tietenkään taaskaan.. Vasta kp22 mut en usko tärppiin. Ja ties kuinka pitkäks tääki kierto venyy, ei jaksais enää tässä kierrossa yrittää..
 
Oon kans miettinyt paljon tilannetta jos saataisiinkiin tietää että minä en voi saada lapsia tai että mies ei siihen kykenisi, niin miten suhde tulisi jatkumaan. Molemmat halutaan lapsia enemmän kuin mitään muuta elämässä, ja rakastetaan toisiamme yli kaiken. Kuitenkin ollaan puhuttu ettei haluttaisi ikinä "riistää" toiselta sitä mahdollisuutta että saisi oman lapsen. Toki on olemassa adoptioita sun muuta, mutta nekin pitkiä ja hankalia prosesseja. Ja miten sen itse ottaisi että pystyisi saamaan biologisia lapsia mutta mies ei - ja pitäisi sitten adoptoida. Huh, tänään on mieli kysymyksiä täynnä ja ilmassa pelkkää synkkyyttä. Jospa huomenna vähän positiivisemmalla mielellä:smiley-angelic001:Heartred

Muoks, mitä te muut olette mieltä tälläisistä ajatuksista? Oletteko miehen kanssa puhuneet mitä jatko tulee olemaan jos ei biologista lasta pysty yhdessä saamaan?
 
Muokattu viimeksi:
Oon kans miettinyt paljon tilannetta jos saataisiinkiin tietää että minä en voi saada lapsia tai että mies ei siihen kykenisi, niin miten suhde tulisi jatkumaan. Molemmat halutaan lapsia enemmän kuin mitään muuta elämässä, ja rakastetaan toisiamme yli kaiken. Kuitenkin ollaan puhuttu ettei haluttaisi ikinä "riistää" toiselta sitä mahdollisuutta että saisi oman lapsen. Toki on olemassa adoptioita sun muuta, mutta nekin pitkiä ja hankalia prosesseja. Ja miten sen itse ottaisi että pystyisi saamaan biologisia lapsia mutta mies ei - ja pitäisi sitten adoptoida. Huh, tänään on mieli kysymyksiä täynnä ja ilmassa pelkkää synkkyyttä. Jospa huomenna vähän positiivisemmalla mielellä:smiley-angelic001:Heartred

Muoks, mitä te muut olette mieltä tälläisistä ajatuksista? Oletteko miehen kanssa puhuneet mitä jatko tulee olemaan jos ei biologista lasta pysty yhdessä saamaan?

Meillähän mies on lapseton ja mua 14v nuorempi. Mulle sekundäärinen ei olis kuolemanpaikka, mutta hänelle lapsiasia erittäin tärkeä. Itse olen yrittänyt aktiivisesti ajatella myös toista vaihtoehtoa ja sen hyviä puolia : rahaa, aikaa ja matkustelua. Pitkiä vkl aamuja ja vapautta.

Meillä kuitenkin se lahjasoluhoito vielä takaporttina. Varmaan jonoon sitten alkuvuodesta jos ei tärppää.

Teillä kaikilla on vielä monta hoito mahdollisuutta käyttämättä. Usea sen lapsen kuitenkin jollain keinoilla saa! Tsemppiä!
 
Täällä uusi letrozolin käyttäjä hei! Tässä kierrossa siis aloitettu letrot ja maanantaina ekaa kertaa oltiinkin sitten ultraamassa foliikkeleita. Ei näkynyt mitään ja tänään ultrattiin taas, tuloksetta. Ens kierrossa sitten tupla-annos ja uus alku.
 
Me mentäis lahjasoluilla -tai siittiöillä jos jompi kumpi ei sais ollenkaan.

Saas nähä tuleeks tänään talleteltua ku ärsyttää taas kaikki :hilarious: tai sit vaan suosiolla ens kiertoon
 
Mä en vaan pysty mitenkään kuvitella elämääni ilman lapsia. Mun haave ollut pienestä tytöstä asti että saan olla äiti. :sad001
Ja peppipupu oot oikeassa että vielä paljon hoitomuotoja kokeilematta :Heartred Välillä nää ajatukset vaan valuu niin synkille vesille että hirvittää.
 
Täällä uusi letrozolin käyttäjä hei! Tässä kierrossa siis aloitettu letrot ja maanantaina ekaa kertaa oltiinkin sitten ultraamassa foliikkeleita. Ei näkynyt mitään ja tänään ultrattiin taas, tuloksetta. Ens kierrossa sitten tupla-annos ja uus alku.
Tervetuloa mukaan! Lohdutan sen verran ettei mullakaan 1tbl päivässä tehnyt MITÄÄN. Nyt viimeiset 2 kiertoa olen syönyt 2tbl päivässä ja ultrassa näkyi folli ja progesteroni verikoe vahvisti sen että ovis tapahtuu. :) Ja sen kyllä tunteekin kun ovis, järjettömät kivut!!!! :-D
 
Mulla tapahtu ekassa kierrossa, mut nyt en usko et tapahtui :bag: no, ens kierrossa ultraan tsekkaamaan. Sit ois viel mahis vetää yks kierto tuplana tai kaks kiertoa yhdellä. Ellen saa lisää letroja..
 
Takaisin
Top