Oon kans miettinyt paljon tilannetta jos saataisiinkiin tietää että minä en voi saada lapsia tai että mies ei siihen kykenisi, niin miten suhde tulisi jatkumaan. Molemmat halutaan lapsia enemmän kuin mitään muuta elämässä, ja rakastetaan toisiamme yli kaiken. Kuitenkin ollaan puhuttu ettei haluttaisi ikinä "riistää" toiselta sitä mahdollisuutta että saisi oman lapsen. Toki on olemassa adoptioita sun muuta, mutta nekin pitkiä ja hankalia prosesseja. Ja miten sen itse ottaisi että pystyisi saamaan biologisia lapsia mutta mies ei - ja pitäisi sitten adoptoida. Huh, tänään on mieli kysymyksiä täynnä ja ilmassa pelkkää synkkyyttä. Jospa huomenna vähän positiivisemmalla mielellä
Muoks, mitä te muut olette mieltä tälläisistä ajatuksista? Oletteko miehen kanssa puhuneet mitä jatko tulee olemaan jos ei biologista lasta pysty yhdessä saamaan?