Täällä myös iltaisin jäätävä mahaturvotus. Aamulla vaan pieni pömppis. Maanantaina olisi sitten np-ultra ja luonnollisesti jännittää ihan hirveesti, että onko kaikki hyvin.
niskaturvotus oli kuuleman normaali, seulonnan tulokset saadaan loppuviikosta. Me ollaankin pidemmällä, mitä luultiin: viikolla mentiin etiäpäin, joten nyt rv 13+4 ja laskettuaika tarkentui 9.1.2020 
Nyt siis menossa rv13+3.
Miuta tää tilanne lähinnä huvitti kun tarvittiin kaksi ihmistä niitä sydänääniä etsimään. Onneksi edes hetken kuului vaikka en paniikissa olisi ollut vaikka ei olisi kuulunutkaan. Ultrassa oli jo sen verran haastavaa saada mittoja, että arvasin ettei tule heti kuulumaan. Ja onneksi ultrassa tosiaan sanoi siitä, että istukka on etupuolella et ne liikkeetkin tuntuu luultavasti vasta myöhemmin. Nyt menossa siis rv 13+2. Nt-ultra oli jo rv 11+3. Sillon ultrattiin alakautta kun vatsan päältä oli vaikea saada mittoja ja pyöri tosiaan niin kovasti ettei meinattu mitenkään saada mittoja kunnolla.
Oih, onnea kaksosista!Hei! Täällä myös yksi tammikuun odottaja; nyt menossa rv 12+6! Raskaus on saanut alkunsa inseminaatiolla, joten päästiin jo kuukausi sitten varhaisraskauden ultraan. Siellä meille isona yllätyksenä selvisikin kaksosraskaus! Eilen oli niskanturvotusultra, jossa kaikki edelleen vauvoilla hyvin; rakenteet ja turvotus kunnossa!
Lapsettomuustaustan vuoksi on ollut vaikea luottaa siihen, että kaikki sujuu hyvin ja alkuraskaus onkin ollut omalla tavallaan raskasta aikaa. Vatsa pompahti näkyviin jo useampi viikko sitten ja toive siitä, että olisimme saaneet raskauden pidettyä vain meidän kahden välisenä mahdollisimman pitkään, ei kyllä toteutunut!
Nämä ovat meidän esikoiset (ja ehkä sitten ainoat lapset)! Minä olen 36-vuotias ja mies on 40, ollaan siis tämmöinen iäkkäämpi esikoisen saava pari!
Oliko täällä muita lapsettomuushoitotaustaisia? Olen seurannut palstaa pidemmän aikaa, mutta en kaikkea lukemaani muista!
Mukava on ollut lukea teidän muiden kuulumisista ja raskauksien etenemisestä!
Oih, onnea kaksosista!
Meillä on myös esikoinen tulossa, mulle on kolmen vuoden yrityksen aikana tehty yksi tulokseton inseminaatio, 1 tulokseton ivf-alkionsiirto ja 2 keskeytynyttä ivf:ää, joissa ei päästy siirtoon asti. Hoitojen välissä on tullut yhteensä kolme luomuplussaa, joista tämä viimeisin toivottavasti saadaan maaliin asti (eka raskaus päättyi kromosomiperusteiseen keskeytykseen ja toinen kkm: oon.)
Mulla hoidot ja edelliset huonot kokemukset on jostain syystä tuonut mukanaan tietyn rauhallisuuden - itse on vain kasvatusalustana, ja vaikuttamismahdollisuudet siihen miten kaikki etenee, on melko minimaaliset. Jostain syystä tää ajatus on pitänyt pienen kontrollifriikin rauhallisena.
En ole ikinä ollut raskaana ennen; yritimme miehemme kanssa sen vuoden ilman yhtään alkanutta raskautta ja lopulta sitten hoidot aloitettuamme toinen inseminaatio (jo!) toi tulosta. Olemme siis päässeet moneen muuhun verrattuna vähällä ja koetan muistuttaa itseäni siitä, että olemme onnekkaita! Teillä onkin ollut pitkä tie tähän raskauteen! Toivotan kaikkea parasta! 
Minulla oli myös käytössä Letrozolit ensimmäistä kertaa tässä toisessa inseminaatiossa ja olivat varmasti vaikuttamassa useamman munasolun kypsymiseen ja sitä kautta kaksosraskauteen. Toki meillä on suvussakin kaksosia, että olisivat voineet tulla ehkä sitten muutenkin, kuka näistä tietää! Minä olin yllättynyt, että inseminaatiot toivat meillä toivottua tulosta. Olin ajatellut, että käymme ne läpi ennen ”oikeasti tehokkaita” hoitoja! Mutta niin kuin teidänkin luomuplussasta huomaa, ei voi aina tietää, mikä saa sen raskauden alkamaan!
pikkunen oli oikein mallikkaasti alkuun, kun oli ihan oppikirja-asennossa köllötteli masussa just oikein päin niin sai kätilö mittailtua. Kaikki oli kunnossa, niskaturvotus 1,3mm eli sekin normaali. Nyt pitää vielä odotella ne verikoetulokset, toivottavasti nekin on ok :) Oon niin onnellinen!