La tammikuu 2016

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja SannaM
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Emmmmi sanoi:
Ei olla hankittu vielä yhtään mitään tarvikkeita tai huonekaluja tai mitään. Vähän olen miettinyt, miten kaksiotamme pitäisi järjestellä, että kaikki mahtuu, mutta siinäpä se.

Ylipäätään nuo netistä löytyvät listat, jotka listaavat sen tuhat ja sata asiaa jotka pitäisi hankkia vähän kauhistuttavat... Olen yleisesti aika kulutusvastainen enkä hanki tarpeetonta, ja vähän epäilyttää, että mitä nyt ihan oikeasti tarvitaan ja mitä ei. Vaikkei tästä ei kyllä ole aiempaa kokemusta, niin kaikki listatut tarvikkeet eivät ihan takuuvarmasti voi olla täysin välttämättömiä! Kun itse olin pieni, niin asuttiin kaksiossa (joka oli vielä nykyistä asuntoamme pienempi!) vanhempien ja pikkusiskon kanssa, eikä tietääkseni ollut hoitopöytiä ja muita. Eikös ne vaipanvaihdot ja muut nyt voi tehdä joko jollain muulla pöydällä (+alustalla) tai ihan vaikka sängyllä? Samoin epäilen esim. hajulukollisen vaipparoskiksen jne. (kestoilla olen ajatellut yrittää) tai monenmoisten kylvetysvälineiden hyödyllisyyttä.

Mutta kuten sanottu, niin enpä tiedä asiasta käytännössä mitään. Mitä te joilla on jo kokemusta pitäisitte tärkeimpinä hankintoina? Mitä kannattaa ehdottomasti hankkia etukäteen, ja mitä voisi jättää myöhemmin hankittaviksi harkinnan mukaan?
Click to expand...
En oo vielä lukenut muiden viestejä, mut ite olen jo 2 lapsen äitinä kokenut ergonomiset hoito-olosuhteet tärkeiksi. Elikkä siis sopivan korkuinen hoitopöytä ja amme jaloilla on ollut minulle tärkeitä. Toista lasta olen tykännyt kantaa ergonomisilla kantovälineillä, varsinkin kantoliinalla. Sen käytön oppii hyvin nopeasti. Sänky. Sitten sopivasti vaatteita, vaippoja, perusrasva, vanupuikkoja navan puhdistukseen. Tarpeen mukaan sinkkivoidetta, bepanthenia, talkkia ym, mut nekin kerkee ostaa sit tarvittaessa. Rintapumpun ja korviketta kerkee vaikka mies käydä ostaa, jos niitä tarvii. Jos paljon liikkuu ulkona ja haluaa vauvaa nukuttaa ulkona, niin hyvät vaunut. Myös ergonomisen kantovälineen kanssa pärjää hyvin ulkona. Sit vaan voi itelle haluta esim kantotakin, jossa vauvan saa oman takin sisäpuolelle.
 
Voihan väsy... :(
Meillä on semmonen uhma ikäinen pikku neiti, että yöt kukkuu ja päivät riehuu, mitenhän tässä jaksaa taas silmät ristissä kukkua yöhön asti töissä...
Te jotka odotatte esikoista, nauttikaa!
Oli se silloin helppoa, kun sai levähtää aina kun siltä tuntui...
 
Tänään rv 19+0 :) Eikä mitään liikkeitä tunnu vatsassa. Ei edelleenkään mitään minkä voisi edes mielikuvituksella saada tuntumaan vauvan aiheuttamilta tuntemuksilta.. Malttamaton mieli ei jaksaisi enää odottaa! :)

Joku puhui vitamiinien otosta. Mulla tulee oksennus jos otan pelkästään veden kanssa vitamiinin. Muita en käytä kuin tuota monivitamiini mamaa, en muista oikeaa merkkiä :)

Masu kasvaa kokoajan, itsellä on vähän totuttelua siihen kun olen aika hoikka eikä koskaan mahaa ole juuri ollut. Eilen huomasi kuntosalilla että joissakin jutuissa ei tuntunut enää hyvältä/masu otti vastaan. Sykekin hetkellisesti nousee aika korkealle joten saa moneen asiaan kiinnittää huomiota siellä käydessä :)
Ens kuussa siellä Kosilla taitaa olla tosi hehkeä rantapallo olo ;)
 
Täällä kans esikko kiukkuaa/kokeilee rajojaan enemmän ku ennen. Lisäks hän ei ole ikinä osannut nukkua koko yötä putkeen, vaan hyvä yö on sellainen kunon vaan 3 herätystä. Juuri eilen haaveilin siitä että sais nukkua päivällä just sillonku tuntuu siltä:hungover:

Jos käytätte muita kuin raskaana oleville tarkoitettuja vitamiineja/lisiä, niin muistakaa ettette ota sellasia joihin on lisätty A-vitamiinia. Sama koskee mehuja ja muita valmisteita joihin vitamiineja lisäillään. Mulla ainakin pelkät raskausvitskut riittäneet eikä ole vaadittu missään syömään mitään muuta (rautaa lukuunottamatta).
 
Sama homma enni, on niin hassua kun yhtäkkiä tossa vyötäisillä on kunnon pallo ja kasvaa vaan . :D

ja tosiaan mitä nukkumiseen tulee niin täällä ei kans tosiaan riitä pelkät yöunet. Vaikka riesana ei oo ku työ ni ei voi aina mennä nukkumaan ku siltä tuntuu. Millon ne virkeät päivät tulis että sais jotain tehtyä....? :')

19+5 ja potkut tuntuu tosi selkeästi.. :P jo päivälläkin havahtuu oikeen että joo potkuja ne on. Sillon aluksi piti oikeen keskittymällä keskittyä että tunsi mitään. :)
 
Tänään neuvolassa kaikki hyvin terkka kuunteli sydänääniä ja vauva potkaisi / liikkui niin tunsin sen ekaa kertaa! Olin ihan liekeissä :dance018 mutta en olis ajatellut että se siltä tuntuu, on siis saattanut liikkua aiemminkin mutta en ole kiinnittänyt huomiota, niin hento tunne oli. Vähän kuin elohiiri nykäisisi masussa. Tänään 18+2.
 
Noihin napakoruihin palatakseni :) mulle ei oo neuvolassa sanottu muuta kun, että synnytykseen viimeistään pois. Eipä nuo ole juuri haitannutkaan koko aikana ! Itsellä kuitenkin peräti kaksi kappaletta!
 
Ja viellä tavaroista. Ei olla ostettu vielä juuri mitään ellei "ostin kun halvalla sain", -mentaliteettia lasketa!
RU:ta odotellessa.. Kaksi pitkää päivää vielä..

Mites? Oletteko ajatelleet pitävänne salaisuutena suvulta vai kertoa avoimesti sukupuolen? Itse vähän vielä harkitsen kertomita, jotta voi estää mahdollisen pinkkien/sinisien vaatteiden tulvan. Muutenkin kun suosin neutraaleja värejä.
 
Naps, täällä myös vielä harkinnassa tuo sukupuoliasia. Halutaan kyllä itse tietää, mutta luultavasti pidetään sukupuoli salaisuutena nimenomaan sen ylenpalttisen pinkin tai vaaleansinisen tavaramäärän välttämiseksi.
 
Neuvolassa käyty ja pienen syke oli 140 :)
Kovasti jumputti, neuvolatäti naureskeli että aika virkeä tapaus että lähti karkuun kun yritti sydäntä kuunnella :)
Kamala elohiirien nykiminen ollut koko päivän massussa, mikään päivä ei näin paljoa ole tuntunut :Heartred

Ja tässä itkeä olen vollottanut kotona kun otin puhelimella talteen sitä sykettä.. Sitä kuunnellut ja vollottanut ja kuunnellut vuorotellen :)
Pääsee mies kuulemaan sen illalla :)

Tänään jo 18+5 :Heartred
 
Muokattu viimeksi:
Me ollaan ajateltu pitää sukupuoli ihan itseltämmekin salassa, jos vaan onnistuu, ettei tule vahingossa paljastettua muillekin - kun lähinnä noita ei-sukupuolineutraaleita pronomineja sisältäviä kieliä tulee puhuttua arkielämässä, niin nuo asiat vielä korostuu...:bored: Ja jos vielä keksitään joku sellainen nimikin, ettei edes sen perusteella kukaan varmuudella tiedä, niin ei ainakaan tule pinkkiä ja babyblueta lahjaksi :grin *hähää!*
 
Moi kaikki!
Mä oon seurannu teitä toukokuusta asti hyvin aktiivisesti ja mulle tuli sellanen tunne et nyt mun on pakko päästä mukaan teidän kanssa keskustelee. Ootte ollu kyl huippua porukkaa, ja jaksatte kirjoittaa niin ahkerasti. Hirveesti saanu voimaa teistä.
Mut nyt esittelen itseäni elikkäs 24 vuotias naikkonen jolle selvis ekassa ultrassa 6.7 et mun masussa onkin kaksi vauvvaa! Iik!! :) Joten todennäköistä on et tammikuulle en teidän kanssa tule olemaan raskaana mut en halunnu mennä joulukuisten ryhmään ku tunnutte jo niin "tutuille" :)
 
Uiiiii onneksi olkoon Jepu!!! <3 ja tervetuloa mukaan! :) onko sinulla aiempia lapsia vai onko tämä ensimmäinen rakkautesi? Mielenkiinnosta haluan tietää mitä ajatuksia kaksi vauvaa kerralla herättää? :)
Äitini ja hänen veljensä on kaksosia niin hieman jännityksellä odottelin että onko yksi vai kaksi tulossa :)
 
Meillä kerrottiin ekasta sukupuoli ihan suosiolla kaikille jotka sitä hoksasivat kysyä. Lempinimestä kun sitä ei voinut päätellä, sanottiin Polskuksi, koska polskutteli masussa niin kovasti. Samalla tavalla taidetaan toimia tämän toisenkin kanssa, sukupuolineutraali työnimi kun tälläkin. Tällä kertaa masussa kasvaa "Nöppönen". Nimi on johdannainen siitä kun esikoista on sanottu ihan ekasta päivästä asti Neiti Nokkoseksi, niin Nöppönen rimmaa sen kanssa hyvin :)

Ja on se ihana kuulla hyviä ultrakuulumisia, itse kun joutuu odotella ru:ta vielä melkein kuukauden :-)
 
Hehe. Kiitos kaikille <3 nää on tosissaa mun esikoiset ja 31.8 saatas sit tietää et kumpia siel on vai jopa kumpaakin sukupuolta :)
6.7 oli kauhun sekainen päivä. Mun mies on itse kaksonen mut ei meille ollut tullut pieneen mieleenkään et masussa oikeesti vois kaks olla. Ultrassa ennen ku tämä kätilö kerkes ees mitään sanoa huomasin itse ruudulta et ei v###u siel on kaks :D siinä sit itku pääs, ilosta ja järkytyksestä. kätilö totes et kyllä, katsotaan vielä onko täällä kolmatta. Siinä vaiheessa ajattelin vaan et eiiiiiii! No minun onneksi siellä ei sitä kolmatta ollut. Mut olihan se päivä. Itkin, itkin ja itkin. Näin jälkeen päin ajateltuna en tiiä ees et miks mut se oli niin shokki. :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top