La. Elokuussa, pikkukakkosen odottajia ;)

Älä turhaan murehdi MammaMoo! Jokainen päättää itse missä tahdissa haluaa lapsensa tehdä ja se ei muille kuulu. :)

Me haluttiin kans miehen kanssa muksut suht pienillä ikäeroilla, mutta varauduttiim myös siihen että kaikki ei mene aina niinkö haluaa ja tässä voikin mennä aikaa. No sitten tämä pikkuinen ilmoitti tulosta ja sehän sopii. Ikäeroa siis tulee 1v 8 kk. :)

Tsemppiä kaikille odottajille oli lasten välinen ikäero sitten mikä vain kaikki vauvat taitavat olla yhtä odotettuja ja rakkaita!:Heartred
 
Täytyy toivoa että uhma tosiaan asettuu. On kyllä pienestä pitäen ollut niin itsepäinen neitokainen että huh ( mistä lie perinyt :p )

MammaMoo: Ei tosiaan kannata välittää aina niistä muiden mielipiteistä vaikka ei varmasti hyvälle tunnukaan tuollaiset arvostelut. Pääasia että itse tietää mitä elämältään haluaa :) Teillä sisaruksista tulee varmasti erityisen läheisiä keskenään kun ikäero on pieni :)
 
Meillä tulee 1v4kk ikäeroa. Sekä neuvolalääkäri ja terkkari kysyivät et onko tämä lapsi sitten toivottu? Joo, no kai mä olisin ilmoittanut jos olisin halunnut keskeytyksen tms.
 
Huh... tylyä meininkiä. Luulisi että koulutettu porukka tajuaisi mitä suustaan päästää, mutta olen itsekin joutunut toteamaan että eihän se aina niin mene. Lääkärit ja hoitajatkin osaa olla todella tympeitä ja satuttaa puheillaan :sad001
 
On kyllä välillä ihan käsittämätöntä. Teki mieli sanoa, että jos oon näin 28-vuotiaana vasta toista kertaa raskaana niin osaan myös käyttää ehkäisyä, jos haluan :D

Onko muille käynyt niin ettei ihan ole mukana tässä toisessa raskaudessa? :) ekasta olin ihan kartalla millä viikoilla mennään ja mitä kehitystä tapahtuu jne. Nyt saan aina oikein laskea missä mennään :D
 
Joo, ei mullakaan ole oikein käsitystä viikoista saati kehityksestä. Mulla on vauva.fi:n sovellus, joka onneksi kertoo tarvittavat faktat. :) Koko alkuvuoden on ollut jäätävä pahoinvointi ja nyt vielä kunnon vatsatauti ja muuta murhetta elämässä; tuntuu, etten ole ollut ollenkaan iloinen ja onnellinen tämän raskauden aikana. Toivottavasti tämä kaikki ei vaikuta hirveästi lapseen.
 
Kyllähän se niin menee että ensimmäisellä kerralla kaikki on ihanaa, uutta ja ihmeellistä ja toisella kerralla mennään jo enemmän "rutiinilla". Mulla sattuu onneks helposti tuo rv:n vaihto, menee samaan tahtiin kun viikon päivät niin pysyy perässä. Eli siis nyt maanantai oli 15+1. Aina kun muistaa sunnuntaina kääntää sisäisen kellon uudelle viikolle niin hyvin menee :D

Ensimmäisellä kerralla tuli kaikki tuntemukset kirjattua ylös, jotain olen nytkin kirjoitellut, mutta en niin tarkkaan.
 
Stella_ : Siitähän on tehty oikein joku tutkimuskin että sellaiset lapset joiden odotuksessa äiti on kärsinyt pahoinvoinnista ovat terveempiä. Meillä tämä ainakin on esikoisen kohdalla pitänyt paikkaansa. Häntä odottaessa oksensin ahkerasti sinne rv16 asti, mutta tyttö on kyllä ollut terve kuin mikä. Vaikka on päiväkodissa hoidossa ollut pienestä pitäen niin hyvin hyvin harvoin saa edes flunssaa ja esimerkiksi mahatautia ei ole ollut vielä ikinä.

Ja kylläpä luulis tästä nykyisestäkin tulevan terve kuin mikä jos tähän minun ahkeraan oksenteluun vertaa :D
 
Ihanan lohdullinen ajatus! Esikko on nyt 10kk, flunssaa on ollut mut ei esim. kuumetta vielä. Viime yönä oksensi kerran ja nyt vatsa vähän ruikulia, mut onneksi on oma, iloinen itsensä. Itse olen ollut sänkypotilaana kaksi päivää ja olen kyllä onnellinen et lapsi ei ole näin huonossa kunnossa.
 
Mulla se olo vain jatkuu aina yhtä kauheena.... Saikku auttoi sen hetken, mutta nyt pari viikkoa olen taas taistellut olon kanssa ja sinnikkäästi käynyt töissä. Täytyy kyllä myöntää, että tämä raskaus on kyllä ottanut ja vienyt kaikki voimat eikä tuo vajaa 4 vuotias kyllä yhtään auta asiaa. Meillä on illat yhtä helvettiä, kun neitiä ei tahdo saada aikoinaan nukkumaan. Yleensä saadaan nukkumaan 22.30-23.00 välillä, joka on todellakin ihan liian myöhä. Sitten kun itse pääsee nukkumaan puolen yön maissa ja nouset vessaan yöllä niin ei tule monta tuntia kunnon unta nukuttua. Alan olla kävelevä zombie ja ihan kauhulla odotan syksyä... Ja tosiaan kun olo on muutenkin jo kamala niin ei kyllä helpota univaje yhtään. Tämmöstä valitusta tällä kertaa :D

Tervetuloa kaikille uusille :)
 
Minulla 5-v neiti on pysynyt aika hyvin terveenä ja reippaana koko ikänsä, vaikka en pahoinvoinnista ole kärsinytkään kovin raskausaikana, lisäksi imetin vain 2kk ja sekin vain osaimetyksenä ja kaiken lisäksi syntyi sektiolla :) eli joskus näinkin.

Mulla varmasti sen verran aikaa tosta aiemmasta raskaudesta, et on taas kiva katsella mitä milläkin viikolla tapahtuu. Tietysti jotenkin yritän nauttia tästä enemmän, kun kaikki ei oo pelottavaa ja uutta. Ostin juuri bola -kaulakoruhelistimen ja sit oon käynyt 2 x vkossa pilateksessa ja joogassa (raskaana olevien).
 
Terveisiä sairastuvalta! Huh, meiän perhe on nyt kuukauden sairastanut melkeinpä putkeen :sad001 kaikki alkoi vatsataudilla helmikuun puolivälissä. Nyt vuorossa miehellä reilu viikon kestänyt kuume ja tänään alkoi mulla vilunväristykset ja kurkkukipu. Esikoinen onneksi ottaa rennosti nämä sairastelut, on oma pirteä itsensä vaikka nenä vuotaisikin :D eiköhän tuo pikkusintti vatsassa saa vastustuskykyä vaikka mille tällä menolla. Enää on kyllä turha edes yrittää raskautta peitellä, sen verran on maha kasvanut tässä :)
 
Hei, vieläköhän tänne mahtuisi mattimyöhäinen kirjoittelemaan? Jotenkin tuntuu että vasta nyt raskauden puolivälin häämöttäessä alkaa hahmottaa että hei, meillehän syntyy uusi vauva! :)

Itseltä löytyy ikää 25 vuotta, toinen lapsi (yllätys) tulossa. Esikoinen on nyt 1 v 8 kk eli ikäero tulee olemaan noin 2 v 1 kk. LA on 27.8., uskon kyllä vakaasti että tämä antaa odotuttaa itseään syyskuuhun asti!

Pikkukakkosen tulo oli sinällään yllätys, että multa otettiin hormonikierukka pois marraskuussa (ei sopinut minulle) ja ajateltiin miehen kanssa että toinen lapsi saa tulla kun on tullakseen. No, päivä kierukan poistosta alkoi viimeiseksi jääneet kuukautiset ja plussatestin tein joskus joulukuun puolessavälissä. Vähän siis nopeampi plussa mitä olimme ajatelleet, mutta silti todella tervetullut lisä perheeseemme. :)

Raskaus on mennyt ihan hyvin. Alussa oli kamalaa pahoinvointia ja väsymystä. Niiden väistyttyä tilalle tuli jo ekasta raskaudesta tutut liitoskivut ja löystynyt lantio - siinä missä ekassa raskaudessa kivut alkoi joskus puolen välin jälkeen, nyt ne alkoivat jo viikolla 10. Töissä olen sinnitellyt, mutta eilinen käynti työfysioterapeutilla muistutti taas siitä, miten tärkeää on kuunnella omaa kehoa ja oloa jos haluaa loppuraskaudesta päästä vielä kävelemään. Jumpat ym. multa kiellettiin, kevyttä lihaskuntoa ja kävelyitä saa tehdä.

Toi meidän esikoisneiti on niin rauhallinen ja helppo tapaus (joskin temperamenttinsa löytänyt), että odotan jo kauhulla millainen riiviö tästä seuraavasta tulee. Meillä olisi vielä lastenhuone remontoitavana ennen kesää, toivottavasti saadaan nukkua miehen kanssa edes hetki kahdestaan omassa huoneessa ennen uutta vauvaa (meillä on siis kaksi makkaria joista toinen remontissa).

Mitähän muuta. Neiti voisi heräillä päikkäreiltään että päästään ulos nauttimaan auringosta! Itsehän olen sairauslomalla, kun räkätauti pitkittyi ja tyhmänä menin puolikuntoisena jumppaan - seuraavana päivänä lähti ääni töissä yskän takia. Katsotaan joko huomenna ääni kulkisi!
 
Tervetuloa mukaan tiinao_O, hyvin mahtuu mukaan! :Heartred Minulla myös kotona 1v ja 8kk ikäinen eli samoilla ikäeroilla mennään! Saa nähdä miten tyttö ottaa uuden tulokkaan vastaan kun nyt on kovin kova äiti-rakas vaihe menossa :)
 
Kiitos Hemma! Piti ihan tarkistaa, että meidän tytöllä tulee 1 v 8 kk täyteen viikon päästä!

Meilläkin likalla aika kova äiti-vaihe menossa, joskin se on hassua miten äiti ei kelpaa sitten yhtään tiettyihin asioihin - kuten käsistä pyörittämiseen, painimiseen tai piilosleikkiin. :D Isille neiti protestoi vähän kaikkea noin muuten, aluksi yhdistettiin se siihen että neiti protestoi hoidon alkua (ollut pph:lla helmikuun alusta). Neiti oli siis isänsä kanssa kotona puoli vuotta kun minä palasin töihin. Mutta tää niskojen nakkelu on kestänyt jo niin pitkään, että eiköhän ole ihan yleinen äiti-vaihe. :)
 
Mitenkäs täällä jaksellaan?

Itseä vaivaa edelleen tajuton väsymys ja oksentelu ei tahdo vieläkään loppua. Maha on kasvanut hirmuisesti. Katselin juuri että esikoisesta otettu ekat masukuvat rv25 ja nyt jo maha on samaa kokoa.... Tänään rv 17+2
 
Täällä ollaan neljättä viikkoa sairaslomalla supistuksien takia.. :/ ja maha lopetti toimintansa kokonaan joten nyt senkin kanssa kamppaillaan :D eli ei niin positiivista! Masu kasvaa kauheeta tahtia täälläkin! :) nyt 17+6
 
Oivoi, onko supistukset edes helpottaneet nyt sairasloman aikana Minskuuu?

Itselläkin oli muutama viikko tiukkaa lepoa tuossa, nyt saa vähän vapaammin ottaa , mutta mitään raskasta ei saa nostella jne joten töihin ei tartte näillä näkymin haaveilla ennenkuin äitiysloman jälkeen....
 
Mulla on nyt toinen viikko ilman oksentamisia ja olokin on fyysisesti ja henkisesti jopa mukava! :wink maha kasvaa ja alkaa olla tiellä nostoissa ja kumartuessa. Päivät kuluvat 10kk:n ikäisen veitikan kanssa, joka on juuri oppinut konttaamaan ja nousemaan pystyyn. Eli silmät saa olla selässäkin.
 
Takaisin
Top